Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Kukkivien pensaiden leikkauksen muistisääntö
- Mustaherukkapensaiden syyniin ja leikkauksiin nyt, äkämäpunkki on ikävä kaveri, mutta helppoa torjua ennakkoon
- Kasvuvyöhyke asiaa - tärkeää ymmärtää - kerrataanko Leenan sanoin
- Oman kasvuvyöhykkeen selvittäminen – linkki auttaa
- Ensimmäiset muuttolinnut tulivat ja Pöllöretille suunnataan, tunnistetaan ja jutellaan niiden kanssa.
- Ensimmäiset taimet jo matkaan käy, myös omat istutukset alkaneet
- Menovinkkejä messuille ja näyttelyyn
Vaikkei ilma tänään olekaan ihan puutarhurin ihanne ilma, kun aurinko pysyy päivä toisensa perään pilvien takana, niin onhan nämä leppoisan leudot ja kevättä tuovat ilmat enemmän kuin tervetulleita. Ja kunnon kasvilampulla saa kasvit viihtymään ja taimet komistumaan, että ei tuo auringottomuus siinä mielessä haittaa tee. Tokihan tuo aurinko tekee aina hyvää niin omalle mielelle kuin kaikelle elämälle. ☀ En tiedä onko sinusta, mutta minusta tämä talvi on tuntunut jotenkin erityisen pitkälle ja kylmälle. Pirtin lämmitykseenkin on mennyt puita aika paljon enemmän kuin tavallisesti. Toisaalta onhan se ollut mukavaa, kun puut on räiskinyt ja tuoneet mukavaa lämpöä pirttiin pitkin talvea.
Eikä niin pilvistä päivää olekaan, ettei se unohtuisi, kun astuu kasvihuoneen ovesta sisään ja tuntee sen tuoksun ja näkee tämän. 😍
KUKKIVIEN PENSAIDEN LEIKKAAMISESTA VIELÄ – MUISTISÄÄNTÖ AUTTAA
Viimeviikolla oli puhetta enempikin puiden ja pensaiden leikkaamisesta, mutta unohtui mainita, kuinka kukkivien kanssa olisi hyvä toimia. Puut ja pensaat, jotka kukkivat keväällä ja alkukesästä, ei kannata leikata nyt, vaan vasta kukinnan jälkeen. Ne ovat kasvattaneet kukkivat versot viime vuonna ja jos ne leikataan nyt, niin menetetään tämän vuoden kukinta, eikä se ole kivaa. Kesällä kukkivat voi leikata nyt, mielellään hoitoleikkauksen tapaan, niin saadaan nauttia niidenkin kukista kesällä. Jos taas pensas on kokonaan nuorennusleikkauksen tarpeessa, niin sitten nurin vaan kaikki ja seuraava kukinta on vuoden päästä, mutta sitäkin upeampana. Loppukesästä kukkivat voit leikata nyt, ne ehtivät tehdä kukkivat versot kesän mittaan vallan mainiosti.
Pensaat mitä voi leikata ja ajankohta, milloin se kannattaa tehdä löytyi siitä viimeviikon postista. Ja löytyy myös arkistosta ( missä on kaikki muutkin aiemmat postit, paitsi ei ne erikoistarjoukset ja tuote-esittely postit) -> TÄÄLTÄ
SYYNÄTÄÄN MUSTAHERUKOIDEN KASVUSTOT JA ÄKÄMÄPUNKIT
Siihen tahtiin kevät etenee, että pikkuhiljaa on hyvä käydä katsomassa mustaherukoiden kasvustoja ja etenkin niiden silmuja. Mikäli selkeästi pallomaisia silmuja on havaittavissa, niin on hyvin todennäköistä, että niissä talvehtii Mustaherukan äkämäpunkki ja silmu tulee poistaa. Ja poistaa niin, että se otetaan talteen ja hävitetään polttamalla tai sekajätteiden mukana kaatopaikalle. Siksi sekajätteiden, että ne poltetaan kaatopaikoilla, toisin kuin biojätteet. Eikä ainakaan heitetä siihen maahan pensaiden viereen. Se vasta ”hölmöläisen” puuhaa olisikin.🤦
Syy, miksi äkämäpunkin talvikotina oleva silmu turpoaa keväällä, johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että siellä ollut ”äitipunkki” on muninut uuden sukupolven ja nämä kasvavat ja samalla silmu turpoaa asukkien kasvaessa.
Äkämäpunkki levittää suonenkatovirusta, joka aiheuttaa lehtien epämuodostuneisuutta ja alentaa satoa.
Pahin tapahtuu siis siinä vaiheessa, jos silmu pääsee avautumaan ja punkit leviämään vapaasti. Ne voivat levitä pahimmillaan jopa kymmeniä metrejä tuulen mukana.
Turvonneiden silmujen pois kerääminen ja hävittäminen on siis paras tapa ehkäistä niiden tuhoja, koska pahimmillaan koko pensas joudutaan hävittämään.
Tuossa Heikin ottamassa kuvassa näkyy turvonnut silmu verrattuna ei turvonneeseen todella hyvin. Lisää kuvia sekä tietoa löydät Leenan ja Heikin Ötökkätieto sivulta TÄÄLTÄ
Tai Puutarhurin Ötökkätietokirjan sivulta 138
Ps. Kirjaa tuli tänään painosta lisää, joten sitä saadaan taas matkaan ja kirjan saat tilattua TÄÄLTÄ
LEIKATAAN HERUKAT
Samalla, kun käydään katsomassa noita silmuja, niin lumien sulettua voidaan myös leikata herukat samalla. Yks reissu ja kaks asiaa. 😉
Itse tykkään siitä ajatuksesta ja leikkaustavasta, että joka vuosi jätetään 4-6 uutta ja vahvaa versoa pensaan keskelle. Loput pois ja reunoilta heikot ja vanhat myös. Mustaherukalla 20-25 versoa ja punaherukalla vähän vähempi n. 20 on minusta aika optimi määrä. Näin kun leikataan, niin pensaat nuorentuvat joka vuosi, mutta silti satoa tulee tasaisen hyvin. Eikä usein tarvita paljoa tukiakaan käyttää.
Tämän uuden herukan ja karviaisen risteytyksen ”Jostan” leikkauksesta en uskalla vielä sanoa mitään. On sen verran uusi tuttavuus, että tulevat vuodet sen sitten näyttää. Lähtökohtana voidaan kuitenkin olettaa, että leikkaustarve on vähäinen.
Joko sinä muuten olet tutustunut tähän Jostaan. On mielenkiintoinen lisä puutarhan marjavalikoimaan. Jos haluat saada, niin kannattaa varailla ajoissa, kun taimia on vielä rajallinen määrä saatavilla, niin todennäköisesti loppuvat keväällä kesken kauden. Taimet toimitan vasta sitten myöhemmin keväällä, mutta varauksia otan vastaan jo nyt. Ja varatussa järjestyksessä myös sitten tietysti toimitan. 👍
Jostaa saat varattua siis TÄÄLTÄ ( 12,95 € / kpl)
OLISIKO SINULLA HETKI AIKAA KESKUSTELLA KASVUVYÖHYKKEISTÄ?
Tämä kasvuvyöhykekeskustelu on joka keväinen aihe ja ihan hyvä niin. Valitettavasti sen perimmäinen ajatus tuppaa välillä unohtumaan ja kasvuvyöhykkeitä ”vaaditaan” jo melkein kaikille kasveille, jopa kesäkukillekin. 🤦♂️ No, minä olen tätä varmaan toistanut liikaakin joka vuosi ja ajattelinkin nyt, että pyydän Leenaa kertomaan aiheesta ja näin Leena kirjoitti.
Kasvuvyöhykkeistä ja miten niitä käytetään taimikaupassa
Suomessa kasvuvyöhykkeet määräytyvät monen tekijän perusteella. Oleellisimpia ovat kasvukauden pituus ja talven olosuhteet.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy tieto perusteista: Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talviolosuhteisiin. Ns. normipakkanen vaikuttaa talviolosuhteisiimme. Se lasketaan keskiarvona kolmesta kylmimmästä lämpötilan vuorokausiminimistä 30 vuoden ajalta. Kuntakohtaisesti voi tarkastella oman asuinalueensa tietoja. Kunnan nimen perässä oleva numero ilmoittaa hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien kasvuvyöhykkeen eli menestymisvyöhykkeen.
Puuvartisille kasveille on Suomessa vakiintunut antaa suositus menestymisalueesta. Sitten kun pohditaan kasvien menestymistä eri kasvuvyöhykkeillä, tulee mukaan myös routa ja sen sulaminen sekä lumipeitteen määrä ja lumipeitteisen ajan pituus.
Miksi puuvartisille annetaan menestymisaluesuositus, mutta ei ruohovartisille? On siis kyse suosituksesta, ei varmasta talvehtimisesta.
Puuvartisten talvenkestävyyteen vaikuttaa oleellisesti se, miten oksat ja silmut ehtivät kasvukaudella valmistautua talveen. Jos versot eivät ole puutuneet ja silmut eivät ole kunnolla kehittyneet kasvukauden aikana, selviäminen talvesta on epävarmaa. Toinen oleellinen tekijä on roudan sulaminen ja lumipeitteisyys. Etenkin ikivihreillä voi talvenkestävyys ollakin heikompi lumettomilla alueilla, kun lumipeitteen suojaamilla alueilla. Lumen ja roudan merkitys tulee huomioida tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Nyt esimerkiksi Varsinais-Suomessa lumipeitteen suojaava vaikutus on puuttunut viime vuosina, mutta Kainuussa lumitalvi on edelleen todennäköisempi.
Omalla pihalla voi olla joko kyseistä kasvuvyöhykettä suotuisammat olosuhteet tai heikommat. Siksi selviytyminen kullakin kasvuvyöhykkeellä riippuu lopulta oman pihan olosuhteista.
Ruohovartisen talvehtimiseen vaikuttavat kaikista eniten kasvupaikan maaperän ominaisuudet ja talven olosuhteet. Liian kosteassa kasvupaikassa voi kasvi menehtyä, mutta suojaisassa paikassa se saattaa selvitä, vaikka on kyse ihan eteläisistä kasvuvyöhykkeistä. Oman pihan olosuhteilla on siis iso merkitys perennojen säilymiseen. Koska olosuhteet voivat vaihdella suuresti, ruohovartisille ei anneta kasvuvyöhykesuositusta. Sen sijaan moni taimimyyjä kertoo kasvupaikkavaatimuksista. Jos laji esim. ei siedä pitkäaikaista pakkasta ja lumetonta talvea, mainitaan että on hyvin talvenarka. Jos juuristo on herkkä kosteudelle, mainitaan tällöinkin, että on talvenarka.
Jos siis näet perennoiden esittelyssä maininnan kasvuvyöhykkeestä, suhtaudu siihen hyvin varauksella. Sen sijaan maininta talvenarkuudesta kertoo jo huomattavasti enemmän perennan ominaisuksista. Sen kun otat huomioon, mahdollisuudet saatella perenna onnistuneesti talven yli paranevat.
Pari talvea sitten esimerkiksi monta vuotta talvista selvinneet perennat tuhoutuivat Varsinais-Suomessa ja paikoin Etelä-Suomessa, koska talven vesisateet ja pakkaset tuhosivat juuret ja maan pinnassa olevat kasvupisteet. Keski-Suomessa samat lajit selvisivät hyvin talvesta.
***************
Kiitos Leena ja toivottavasti tämä valotti lisää kasvuvyöhykkeiden käyttöajatusta ja toki aina pitää juuri tuo paikallinen, ihan omalla pihallakin vallitsevien olosuhteiden suuri vaikutus. 👍
Leenan mainitsema Ilmatieteen laitoksen kuntakohtainen vyöhykeluettelo löytyy siis TÄÄLTÄ
Yleisesti aiheesta ilmatieteen sivuilta löytyy TÄÄLTÄ
Molemmat hyviä sivuja eli kannattaa käydä vilkaisemassa. 🙏
TÖYHTÖHYYPÄT TULI JA PÖLLÖRETKIÄ
Meinasin vallan unohtaa kertoa, että miten hyvälle mielelle tulin eilen illalla, kun kävin kippurahäntien kanssa iltalenkillä ja ensimmäiset Töyhtöhyypät ”eevitteli” iloisesti peltojen yllä. Aivan varma leutojen ilmojen ja kevään tulon merkki sekin. Ja kun vielä loppulenkillä kuunneltiin huuhkajan huhuilua, niin eipä paljon mukavampi iltalenkki voinut olla.
Ilta öisille pöllöretkille muuten kannattaa nyt suunnistaa. Mukavia hetkiä kuunnella huhuiluja ja jos oikein taitava on, niin monien pöllöjen kanssa voi ”jutustella” ja saada ne jopa luokse käymään.
Hyvä sivusto opetella ja tunnistaa ääniä on esim. TÄMÄ
ENSIMMÄISET TAIMET VALMIITA ISTUTUKSIIN JA UUSIIN KOTEIHIN
Niin se vain on mukavasti kevät edennyt, että ensimmäiset lokerikkotaimet ovat kasvaneet ja juurtuneet niin hienosti, että niiden istutukset on aloitettu ja myös niiden lähetykset uusiin koteihin alkaa ensiviikolla. Joskus on ollutkin puhetta, että kuinka erilaisia nykyiset jalosteet ovat kasvamaan ja kukkimaan. Enää ei tarvitse odottaa, niin kuin jokunen vuosi sitten, että taimet kasvaisivat isoiksi ja alkaisi sitten vasta kukkimaan. Nämä nykyiset lajikkeet ja uudet jalosteet, kun ilahduttavat kukillaan jo ihan alusta alkaen. Tosin itse kyllä poistan usein nuo ensimmäiset kukat, jotta taimet haaroittuvat ja tuuhentuvat paremmin. Toukokuun lopulla lopetan sitten kukkien poiston ja annan niiden kasvaa ja kukkia omaan tahtiin. Mutta onhan nämä jotenkin niin ihania ja hellyttäviä, kun heti haluavat esitellä kukkiaan, kun vaan vähänkin ovat kasvaneet. aivan ihania, eikö vain. 😍
KEVÄTMESSUJA JA GARDEN FUTURES NÄYTTELY
Viikonlopulla on tosiaan nuo Kevätmessut Messukeskuksessa ja jos olet menossa, niin suosittelen lämpimästi käymään samalla reissulla myös tuolla Garden Future näyttelyssä. On mielenkiintoinen näyttely.
Kevätmessuista löytyy lisää tietoa TÄÄLLÄ
Ja Garden Futures, suunnittelua luonnon kanssa näyttelystä TÄÄLTÄ
Vaan nyt minä lähden jatkamaan noiden taimien valmistelua ensiviikon lähetyksiin ja toivottamaan niille hyvää matkaa uusiin koteihin. 😍
Nostin lisää muutaman krookus- ja syyssipuliruukun nostin tuohon ikkunalaudalle ja ai että miten ihana keväinen fiilis niistä tulikin. Kyllä kannatti istuttaa muutama ruukku näitä syksyllä.
**************************
Kukalla, tuolla luonnon kauneimmalla ilmiöllä,
on juurensa mullassa ja lannassa!
D.H.Lawrence
*******************************
Keväästä kertovaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha