Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Nyt loppui se ”sitkuilu” ensi kesänä kukkii meilläkin!
- Montako valosipulia tarvii yhteen lavakaulukseen ja / tai rivimetrille?
- Miksi kynsi murskattiin? Tieto oli monelle uutta.
- ”kanta-asiaa” vielä ( tomaatin)
- Miten ja mitkä menestyivät? Teetkö muistiinpanoja? Minä teen.
- Leena pitää webinaarin menneen vuoden kokemuksista ja ajatuksista tuleviin. Ilmoittautumalla mukaan.
- Elokuun ilmastokatsaus
- Kukkaniitty kukki upeasti. mitä nyt tehdään vai tehdäänkö mitään?
- Reissureppua selkään
Kostean raikkaita terveisiä täältä Puutarhalta !
”Sataa, sataa ropisee pilipili pom…” Tuo tuttu nalle-Puhin sadelaulu napsahti soimaan päässä heti aamusta, kun kuuntelin rännien iloista lorinaa. Ja sadettahan tuo on tuhrannut koko päivän. Sen verran tuulikin on tuiverrellut, että oli irrotellut pihatielle koivun ja vaahteran toimesta jo vähän väriäkin. Ajattelin, että eikös ne kaikki tärkeät henkilöt astele aina ruusunterälehtien päällä, niin kyllä luonto oli kai sanomassa, että tärkeä se olen minäkin sitten. Jos en nyt ihan ruusujenarvoinen, niin jotain koristetta nyt kumminkin. 😅

”NYT LOPPUI SE ”SITKUILU”, ENSI KESÄNÄ MINÄKIN NAUTIN”
Tämä Kirstin viesti oli niin ihana, että pakko oli kertoa sinullekin. Kirsti nimittäin tilasi Pioneita ja kertoi, että on nyt jo varmaan yli viisi vuotta katsellut ystävien Pionipenkkejä ihaillen ja suunnitellut joka kesä, että tulevana syksynä minäkin istutan niitä itselleni. Vaan aina on iskenyt tuo ”sitkun” tauti. Ja syksy on vaihtunut talveksi, vuosi vuoden jälkeen ja aina kesällä huomannut kuinka vuosi on mennyt, mutta pioneita ei näy kuin naapurin penkissä. Mutta nyt hän oli päättänyt, että luuri käteen ja homma menoksi. Ja veikkaanpa, että kun ensiviikolla juurakot saapuvat hälle kotiin, niin ensi kesänä Kirsti on enemmän kuin onnellinen ja tyytyväinen, kun se ”sitkuilu” loppui ja upeat pionit koristavat pihaa ja vuosia eteenpäin myös. Tiedä vaikka kohta Kirstin piha olisi yhtä upea kuin tämä Kotkan Pionipuisto kesällä. 😉🤗😍

On se kyllä vaan pakko myöntää, että itselläkin joku pieni homma se vain venyy ja venyy. Joskus jopa vuosia ja ai että miten sitä onkaan sitten iloinen, kun sen vihdoin saa tehdyksi. No, olen ainakin superiloinen Kirstin puolesta, koska mieltä painanut homma kun on saatu tehtyä, niin siitä tulee ihan valtavan hyvä mieli jo siitäkin.
Innostuin niin tuosta Kirstin jutusta, että jos sinullakin on paikka upeille Pioneille, niin ne olisi nyt mukavassa syysalennuksessa TÄÄLLÄ
MONTAKO VALKOSIPULIA TARVII YHTEEN LAVAKAULUKSEEN ? ENTÄ RIVIMETREJÄ?
Tätä kysyttiin myös viikolla tuolla meidän facebookissa.
Koska kynsiä on eri sipulilajikkeissa eri määriä, niin helpompi on vastata kynsien määrällä. Eli jos käytössä on normaali 8x120 cm lavakaulus ja siihen istutetaan kynnet 15 cm välein ( reunoilta vähän enemmän etäisyyttä) niin keskimäärin silloin menee noin 40 kynttä. Jos siis ajatellaan sipuleina, niin tässä meidän ’Ljubashassa’ on isot kynnet, joten yhdessä sipulissa on 4-6 kynttä, niin silloin se tarkoittaa, että yhdellä 10 kpl pakkauksella saa täytettyä lavakauluksen ja vielä jää muutama kynsi naposteluunkin. 😉🧄🤤
Kasvimaalla taas pitää ottaa huomioon käytävät, joten silloin on helpompi laskea rivimetrejä. Eli tuolla 10 kpl sipulipakkauksella ( = 40 kynnellä) saa tehtyä n. 6 m penkkiä.
Riviväiksi n. 50 cm on oikein hyvä ja toimiva.

Nämä ’Ljubashan’ 10, 30 ja 100 sipulin pakkaukset löydät -> TÄÄLTÄ

Kiitos vielä niistä monista palautteista, jotka koskivat tätä viimeviikon postissa ollutta kohtaa, missä käsiteltiin näitä valkosipulin alliini, allinaasi ja allisiini asioita. Nämä olivat ilokseni monelle jo tuttuja juttuja, mutta oli myös monia, jotka kuulivat asiasta ensimmäistä kertaa. Ja tuo että murskattu kynsi kannattaa antaa ”huilata” sen 5- 10 min ennen käyttöä ( että tuo allisiini ehtii muodostua) oli myös monelle uusi, mutta kuulemma erittäin hyvä tieto. Tuli kyllä taas itsellekin hyvä mieli, kun sai kertoa hyviä ja positiivisia asioita. 😍 Kun eihän se ole itseltä pois jos kaverille kertoo, päinvastoin, yhdessä ollaan aina enemmän. 🤗

🍅KANTA-ASIAA.😉
Viimeviikolla oli myös puhetta tomaattien kypsyttämisestä ja siinä oli tuo kuva missä tomaatit oli kiinni tertussa kypsyttämisen ajan ja kanta oli otettu irti kun kypsä. Tätä en muistanut oikein kunnolla selittää eli kyse on siitä, että
sitten kun terttu / tomaatti on irrotettu irti, niin varsi kuin kantakin yrittää pitää itsensä hengissä. Näin ne alkavatkin imeä energiaa tomaatista itseensä, eikä toisinpäin, niin kuin kasvukaudella tekevät. Ja tämä taas heikentää luonnollisesti itse tomaattia.
Eli
- terttuineen ja kantoineen -> kypsymään
- kantaa myöden irti, kun kypsä

VIELÄ KASVAA JA KUKKII – OSA JOPA TODELLA HIENOSTI
Monilla kesäkukilla alkaa olla pikkuhiljaa ehtoopuoli käsillä. Lämpöä kyllä riittäisi, mutta kun tuo valo, se vain vähenee ja vähenee. Syyspäiväntasauskin oli viikolla.
Monilla alkaa olla kukat kukkineet, eikä oikein uusia tule, mutta on toki näitä iloisia poikkeuksiakin mm. begoniat ja maljaköynnökset kukkivat ja kukoistaa vielä todella hienosti. Eikä ne ole olleet näistä sateistakaan millänsäkään.
Ja toki näinhän se kuuluu mennäkin, aika aikaansa aina ja kyllähän nämä vuodenajat ovat kuitenkin niin mahtava rikkaus kuin vain olla voi. Ei ehkä aina sitä huomatakaan, miten etuoikeuttaja ollaan siinäkin asiassa.
Mikä menestyi missäkin – kuvia ja huomioita.
Se mitä teen aina näin syksyllä on se, että otan kuvia ja kirjoittelen ylös, että mikä viihtyi missäkin ja mikä taas ei.
On sitten paljon kivampi tehdä talvella suunnitelmia, että mitä istutellee ja kasvattelee missäkin päin pihaa ja pirttiä. Minullakin kun on istutuksia ja paikkoja ihan kaikkiin ilman suuntiin ja osa penkeistä saa aurinkoa ihan ilman mitään suojia. Maalajitkin vaihtuu ja mikroilmasto, jne. ja koska ainakin itse unohtaisin ensi kesään mennessä jo ison osan ilman näitä kuvia ja muistiinpanoja 🤦 ️😅. Etenkin kun niitä on kertynyt jo vuosien mittaan paljon, niin yhden kesän ilmatkaan eivät niin vaikuta.
Oletko sinä tehnyt havaintoja ja laittanut niitä muistiin omalta pihalta? Jos et niin otapas vaikka nyt viikonloppuna hiukan kuvia ja tee muistiinpanoja menneestä kesästä. On nimittäin yllättävän mukavaa puuhaa ja paljon apua, kun taas kohta suunnitellaan, että mitä kaikkea kivaa ensi kesänä laitetaan ja minkä tilalle voisi kokeilla jotain muuta. 👍

Tästä samaisesta aiheesta, kun oli Leenan kanssa puhetta, niin sehän poiki taas webinaarin. 🤗
Eli pidetään Leenan johdolla webinaari 20.10 klo 18.00 -20.00
Syyskauden webinaari ajankohtaisista puutarha-aiheista mm.
• Kuluneen kevään ja kesän kasvuolosuhteet ja millaisiin olosuhteisiin pitää varautua tulevina vuosina?
• Miten viime talvi ja kulunut vuosi vaikuttivat kasveihin ja kasvuoloihin?
• Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jatkossa, jos välillä on kuumaa ja välillä sataa kaatamalla, syksy on hyvin lämmin ja lunta tulee vaihtelevasti.
• Miten pihan mikroilmastolla ja viljelytavoilla voi vaikuttaa olosuhteiden muutoksiin ?
• Miten lannoittaa ja kalkita oikeaan aikaan ?
• Miten tuholaisten ja tautien ilmaantuminen on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä
HUOM! Webinaariin on paikkoja rajoitetusti ja mukaan pääsee vain ENNAKKOILMOITTAUTUMALLA -> TÄSTÄ linkistä.
Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiin linkin, jolla pääset webinaariin.

MILLAINEN SE MENNEEN ELOKUUN ILMA OLIKAAN?
Jossain oli jo pakkasta useampi aste ja jossain rikottiin helleraja. Ja jossain satoi melkoisia määriä.
Muistatko vielä että missä? En minä ainakaan, mutta onneksi on taas tämä ilmastokatsaus julkaisu, joka kertoo ja paljon muutakin mielenkiintoista.
Elokuun ilmastokatsaukseen pääset tutustumaan suoraan TÄSTÄ
KUKKANIITTY KUKOISTI – MITÄS NYT TEHDÄÄN?
Sain oheisen kuvan tänä keväänä tehdystä kukkaniittykankaalla perustetusta kukkaniitystä ( eikö olekin muuten upea 😍) ja siitä tuli puheeksi, että niilläkin alkaa olla kohta kukat kukittuina, niin mitäs pitäisi tehdä vai ei mitään? No katsotaanko.
- Jos haluat niittää / trimmeröidä kasvuston, niin sen on hyvä antaa olla paikallaa muutaman viikon, jotta siemenet ehtisi varista maahan. Ja vielä varsia kerätessä siemenkotia olisi vielä hieroa auki ja heitellä siemenet maahan.
- Itse en tee mitään. Jätän varret talveksi talventörröttäjiksi ja pikkulinnuille ravinnoksi. Keväällä sitten haravoin suurimmat varret pois ja annan kasvaa. saatan toki heittää sekaan myös jotain uutta siementä, ihan vain vaihtelun vuoksi. 🥰
Enhän minä ole myöskään haravoinut enää vuosiin mitään muuta kuin tuon sora-alueen pirtin pihalta. Sinne ne häviää, jopa tuon ison saarnin valtavat lehtimassat talvenaikana.
Lisäksi lahoavat lehdethän vain parantavat maata ja antaa myös pikkueliöille ja kastemadoille tärkeää suojaa ja ravintoa.

Vaan nyt lähden takaisin tuonne pihalle puuhastelemaan. Näyttää nimittäin tuo sade hiukan tauonneen ja päivänvaloakin on vielä jäljellä jokunen tunti. Tosin kyllähän tuo otsalamppu on jo tullut takin taskuun ihan vakiovarusteeksi. Pimenee nuo illat niin aikaisin jo eikä malta kumminkaan lopettaa puuhailuja pihalla. 😅😉
Sieltä saa vielä kivoja kimppujakin kerättyä samalla kun siivoilee huonoja kompostiin.

**********************************
Miten mutkattomasti puut antavat periksi, kun ne sallivat vuodenajan myötä syntyneen rikkautensa pudota.
Näyttää siltä kuin ne päästäisivät lehtensä irti sen kummemmin surematta ja antaisivat itsensä vajota syvälle juuristoonsa uudistuakseen ja levätäkseen siellä.
Jäljittele sinäkin puita. Opettele menettämisen taito, että voisit toipua.
Pidä mielessä, ettei mikään pysyy samana pitkään, ei edes kipu, tuo mielen tuska. Istu se ulos itsestäsi.
Anna sen kaiken mennä. Päästä siitä irti.
- May Sarton
**********************************
Touhukkaan ihanaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivotteleepi, reissureppua huomenna pakkaava
Puutarhurisi
Juha
ps. ensiviikolla olenkin sitten tosiaan taas näissä maisemissa. Sen verran Lappirakkautta on sieluun tullut vuoisen saatossa, että yksi viikko ( vähintään) on näissä maisemissa saatava viettää joka syksy. 😍 Ja kun nuorempi puutarhuri pitää huolen tarhasta ja pirtistä sen aikaa, niin kaikki on hyvissä käsissä. 👍


