Perjantaipostini aiheita tänään mm:

• Kaikki valmiina, syystoimitukset käyntiin
• Odotetaan vielä kukkasipulien istutuksien kanssa - hyvä nyrkkisääntö istutuksiin
• Mitä käy, jos istuttaakin liian aikaisin?
• Varastoidaan kukkasipulit oikein
• Perennat maahan, mutta pionien kanssa ei ole kiire
• Kesäkukkien lannoitus - Talvilevolle vai annetaanko kukkia?
• Pelargonien syyshuoltoa ja pistokkaiden ottoa - syyspistokkaista video
• Amaryllikset lepoon, jotta kukkivat jouluna
• Vadelmat poimittu - Vanhat versot pois
• Kukkahoroskooppi 5.9. - 7.10

Viileiden aamujen terveisiä täältä Puutarhalta !

Huh, että ovat aamut alkaneet viilenemään nopeasti. Tänään aamulla mittari näytti +5, vaikka päivät ovatkin vielä lämpimiä. Kyllä se syksy tulee kovaa vauhtia, lehdetkin alkavat pikkuhiljaa kellastumaan kun metsän reunaa katselee. Ei se kuitenkaan huono asia ole, istutuskelejä vielä riittää ja kukkasipulien sekä valkosipulien kanssa ei kiirettä pidetäkään, vaikka aamut viileitä ovatkin.

Täällä onkin pitkin viikkoa tehty kovin töitä, jotta saadaan syysistutettavat valmisteltua ja tähän mennessä tulleet tilaukset/varaukset saadaan toimitettua maanantaista alkaen ja loputkin ensi viikon aikana. Sen jälkeen kaikki paketit lähtevätkin ihan muutamien päivien toimitusajalla koko loppu syksy.

Mutta onhan näitä valkosipuleita mukava pakata, vaikka koko loppupäivän valkosipulilta "tuoksuukin" 🤭

MIKSI SYYSKUKKASIPULEITA EI VIELÄ KANNATA ISTUTTAA? MILLOIN MITÄKIN ? KERRATAANKO

Syksyn kukkasipulit ovat nyt lajiteltu, pakattu ja toimituksetkin aloitetaan ensiviikolla. Ja kyllä niitä tuossa katsellessa alkoi jo sormia syyhyttää. Tekisi niin mieli kaivaa saman tien istutuskuopat ja laittaa koko ensi kevään kukkaloisto maan alle odottamaan.

Mutta maltetaan vielä hetki.

Tulppaanit, narsissit, krookukset, hyasintit ja muut keväällä kukkivat sipulikasvit on kyllä tarkoitettu syksyllä istutettaviksi – mutta sana syksyllä ei tarkoita heti sitä hetkeä, kun sipulit tulevat myyntiin. Istutusajan määrää kalenteria paremmin maan lämpötila.

Hyvä yleinen nyrkkisääntö on aloittaa istuttaminen, kun maa on viilentynyt suunnilleen +10 asteeseen. Silloin sipulit pääsevät aloittamaan juurtumisensa rauhallisesti, mutta maan lämpö ei enää turhaan houkuttele niitä liian aikaiseen kasvuun.

SIPULIN SISÄLLÄ ON JO KOKONAINEN KEVÄT

Tuo ihana kukkasipulihan ei ole pelkkä vararavintopallero, vaikka se äkkiseltään sellaiselta näyttääkin. Sen sisällä ovat jo valmiina seuraavan kevään lehdet, varsi ja usein myös pieni kukan aihe.

Voisi siis sanoa, että sipulin sisälle on pakattu kokonainen kasvi eväineen odottamaan oikeaa lähtöhetkeä.

Kesällä sipuli on levossa. Syksyn viileys ja kosteus käynnistävät ensin juurten kasvun, mutta maanpäällisen verson pitäisi vielä pysyä maltillisesti maan alla. Talven pitkä kylmä jakso puolestaan vaikuttaa sipulin lepotilan purkautumiseen ja siihen, että kukkavarsi pystyy keväällä kasvamaan ja kehittymään normaalisti.

Pelkkä syksyinen viileys ei siis vielä varsinaisesti käske sipulia kukkimaan. Sipulin vuosirytmi etenee vaiheittain: kesän lepo, syksyn juurtuminen, talven kylmäkausi ja lopulta kevään lämpeneminen, joka antaa varsinaisen lähtökäskyn.

MITÄ LIIAN AIKAISESTA ISTUTUKSESTA VOI SEURATA?

Jos sipulit istutetaan kovin lämpimään ja kosteaan maahan, niiden lepo voi alkaa purkautua turhan aikaisin ja kasvu käynnistyä liian vauhdikkaasti. Pitkään jatkuvassa lämmössä osa sipuleista saattaa kasvattaa versoa jo syksyllä.

Pieni vihreä kärki maan pinnassa ei vielä tarkoita, että kaikki olisi pilalla, sillä sipulikasvit kestävät yleensä melko hyvin syksyn ja kevään lämpötilojen vaihtelua. Tarkoituksella niitä ei kuitenkaan kannata houkutella maanpäälliseen kasvuun ennen talvea.

Lämmin ja märkä maa lisää myös sipulien home- ja lahovaurioiden sekä erilaisten sienitautien riskiä. Erityisesti tulppaanit ovat herkkiä, jos ne joutuvat pitkäksi aikaa lämpimään, kosteaan ja huonosti vettä läpäisevään maahan. Viileässä maassa myös monet taudinaiheuttajat toimivat hitaammin.

Tästä syystä tulppaanien istutuksella ei yleensä ole kiirettä. Niitä voi Etelä-Suomessa istuttaa hyvinkin myöhään syksyllä, kunhan maa on vielä kaivettavissa.

KAIKKIA SIPULEITA EI ISTUTETA YHTÄ MYÖHÄÄN

Tässä on se pieni mutta tärkeä ero:

• Narsissit, lumikellot, krookukset, sinililjat, helmililjat ja muut pikkusipulit istutan mieluummin syksyn alkupuolella, kun maa on viilentynyt. Ne tarvitsevat aikaa kunnollisen juuriston tekemiseen ennen maan jäätymistä.
   
• Tulppaanit ja hyasintit voivat odottaa pidempään. Tulppaanit voidaan istuttaa aivan loppusyksylläkin, jopa siihen asti, kun maa menee routaan.
   
• Pohjois-Suomessa istutustyöt aloitetaan luonnollisesti aikaisemmin kuin täällä etelässä, sillä talvi ja routa saapuvat sinne aiemmin.

Eli yhtä tarkkaa päivämäärää ei voi antaa koko Suomelle. Katsotaan ennemmin maata, säätä ja paikkakuntaa kuin pelkkää kalenteria. 👍🪻🌷

SIPULIT VOI SILTI HANKKIA JO NYT

Vaikka istuttamisella ei ole vielä kiire, sipulit kannattaa kyllä valita ja hankkia ajoissa. Parhaat ja erikoisimmat lajikkeet loppuvat yleensä ensimmäisinä, ja nehän eivät siellä kaupan hyllyllä lisäänny, vaikka kuinka kauniisti pyytäisimme. 😉

Ennen istutusta sipulit säilytetään kuivassa, viileässä, ilmavassa ja valolta suojatussa paikassa.

Muovipussiin tai lämpimään varastoon niitä ei kannata pitkäksi aikaa unohtaa.

Tarkista samalla, että sipulit ovat napakoita, terveitä ja ehjiä

LYHYESTI : MALTA VIELÄ HETKI KUKKASIPULIEN KANSSA

Vaikka syksyn kukkasipulit ovat jo saapuneet, niitä ei tarvitse istuttaa vielä lämpimään maahan. Odota, että maan lämpötila laskee suunnilleen +10 asteeseen: silloin sipulit alkavat juurtua rauhallisesti, mutta eivät lähde turhaan tekemään maanpäällistä kasvua ennen talvea.

Narsissit, krookukset ja muut pikkusipulit istutetaan ensin, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla, mutta tulppaanien kanssa voi hyvin odottaa myöhäisempään syksyyn. Sipulit kannattaa silti hankkia ajoissa ja säilyttää istutukseen asti kuivassa, viileässä ja ilmavassa paikassa, parhaat lajikkeet kun eivät välttämättä odota yhtä kärsivällisesti kuin me. 🌷

Kasvifysiologian kannalta kyse on sipulin luonnollisesta lämpimän, kylmän ja jälleen lämpimän kauden rytmistä: syksyllä se juurtuu, talven kylmäkausi auttaa purkamaan lepotilan ja kevään lämpö käynnistää kasvun ja kukinnan.

VALKOSIPULIT SITTEN IHAN VIIMEISEKSI

Ja nämä ’Ljubasha’ talvivalkosipulien upeat kynnet istutetaan sitten ihan viimeiseksi, tulppaanien kanssa samoihin aikoihin.

Eli kun maan lämpötila on laskenut alle + 5 asteen, niin sitten piilotetaan nämä maahan. 🧄👍

Talvivalkosipulit löydät TÄÄLTÄ

Ja jottei tarvitse arvailla, niin jälleen kerran tämä maalämpömittari on siinä oivallinen apu.

Sillä saat tarkan tiedon juuri omasta pihastasi.

Näitä löytyy TÄÄLTÄ

15,95 € - kpl (ovh. 19,95) 

PERENNAT, PENSAAT, PUUT, MARJAKASVIT – MAAHAN VAAN. PIONIEN KANSSA ODOTETAAN VIELÄ HETKI.

Näiden astiataimet voit tosiaan istutella nyt maahan sitä mukaa kun sopiva hetki tulee, ei ole niin tarkkaa. Ja muistetaan sitten se istutuskastelu tehdä aina hyvin, vaikka kuinka olisi nyt sadellut, niin kastelu tiivistää istutuksen aina parhaiten. 👍

Pionit kun tulevat avojuurisina, niin niiden kanssa on hyvä odottaa vielä hetki ja nehän muutenkin lähtevät täältä viikosta 38 alkaen ( 14.9 -> ). Näin sinun ei tarvitse niitä säilytellä erikseen ja voit istuttaa ne suoraan, kun tulevat.

KESÄKUKKIEN LANNOITUS – KUKINTAA VAI TALVILEPOA KOHTI?

Syyslannoituksesta on ollut jo puhetta, mutta kesäkukkien kohdalla kannattaa pysähtyä yhden kysymyksen äärelle: aiotko talvettaa kasvisi vai saavatko ne kukkia niin kauan kuin kesää riittää? Siinäpä se tärkein ero loppukesän lannoitukseen onkin. 😊

1️⃣ Kun kukinnan halutaan jatkuvan loppuun asti

Jos kesäkukkasi saavat ilahduttaa tämän kasvukauden loppuun ja siirtyvät sitten kompostiin, jatka kesäkukkalannoitusta niin kauan kuin ne kasvavat ja kukkivat. Ei niitä tarvitse laittaa niukalle ruokavaliolle vain siksi, että kalenteri kääntyy syksyyn!

Vähennä kuitenkin lannoitusta kasvun hidastuessa. Viilenevässä säässä myös vettä kuluu vähemmän, joten kokeile multaa ennen kastelua,  kesän kastelutahti voi nyt olla jo turhan reipas.

2️⃣ Kun kasvit on tarkoitus säästää ensi kesäksi

Talvetettavien pelargonien ja muiden kesäkukkien kanssa aletaan puolestaan hiljalleen rauhoittaa tahtia. Kun kasvu hidastuu ja siirto viileään talvetuspaikkaan lähestyy, vähennetään lannoitusta. Nyt ei enää tavoitella runsasta, pehmeää uutta kasvua, vaan hyväkuntoista kasvia talven yli.

Erillinen syyslannoite ei ole kaikille talvetettaville kesäkukille välttämätön. Jos sitä käytät, varmista annostuksen sopivuus ruukkukasveille äläkä jatka lannoittamista läpi talven. Viileässä levossa oleville kasveille riittää tarpeen mukaan annettu pelkkä vesi. Jos taas kasvi jatkaa kasvua lämpimässä ja hyvässä lisävalossa, myös ravinteita voidaan tarvita maltillisesti.

PELARGONIEN SYYSHUOLTOA - SYYSPISTOKKAAT SAMALLA

Perinnepelargonien valmistelusta talvehtimaan sekä syyspistokkaiden otosta tehtiin nuoremman puutarhurin opastuksella lyhyt opetusvideo.

Pääset katsomaan sen TÄSTÄ

AMARYLLIKSILLE LEPOHETKI – SITTEN TAAS TALVEA KAUNISTAMAAN

Onko sinullakin viime talven amaryllis viettänyt kesää lehtiään kasvatellen? Hyvä niin! Ne pitkät vihreät lehdet eivät ole olleet vain koristeena, vaan niiden avulla sipuli on kerännyt voimia tulevaa kukintaa varten.

Nyt syksyllä amaryllikselle voidaan järjestää lepohetki ja herätellä se myöhemmin ilahduttamaan talvea. Jouluksi ei tarvitse tähdätä, ihan yhtä tervetulleita ne komeat kukat ovat tammi- tai helmikuussakin. 😊

ENSIN SISÄLLE, SITTEN HILJALLEEN LEPOON

Tuo ulkona kesää viettänyt amaryllis sisälle ennen pakkasia. Tarkista samalla, ettei lehtien tai ruukun mukana tule tuholaisia.

Pelkkä elokuun loppuminen ei kuitenkaan tarkoita, että hyvin kasvava kasvi pitäisi heti kuivattaa. Jos lehdet ovat vihreät ja valoa riittää, kasvua voi vielä jatkaa näin syyskuulle. 👍

Kun aloitetaan tuo lepoon valmistelun niin; lopetetaan lannoitus ja vähennetään kastelua, kunnes lopetetaan se kokonaan. Annetaan mullan kuivua ja lehtien kellastua rauhassa. Vihreitä lehtiä ei leikata varmuuden vuoksi pois. Vasta kellastuneet ja kuivuneet lehdet poistetaan, sipulin kaulaa vahingoittamatta.

NOIN KYMMENEN VIIKON LEPO ON HYVÄ NYRKKISÄÄNTÖ

Pidä sipuli omassa ruukussaan kuivassa ja viileässä, noin +10–15 asteen paikassa. Lehdettömän sipulin lepopaikka saa olla pimeä. Pakkasta tai kosteaa, homehtuvaa säilytyspaikkaa se ei kuitenkaan siedä.

Sopiva lepojakso on yleensä noin 8–12 viikkoa. Levossa olevaa sipulia ei kastella eikä lannoiteta.

Kurkista silti välillä, mitä ruukulle kuuluu. Jos sipulista alkaa nousta uutta kasvua jo aiemmin, siirrä se valoon, sitä ei tarvitse pitää pimeässä vain siksi, että kalenterissa on vielä viikkoja jäljellä. 😉

HERÄTYS LÄMPÖÖN JA VALOON

Lepojakson jälkeen nostetaan ruukku valoisaan paikkaan tavalliseen huonelämpöön, noin +20–22 asteeseen.

Juuria ei tarvitse pestä eikä koko multaa vaihtaa joka vuosi. Jos uudelleenistutus on tarpeen, käytä ilmavaa, vettä läpäisevää multaa ja pohjareiällistä ruukkua. Sipulin ja ruukun reunan väliin riittää noin 1–2 senttiä tilaa, mutta juurille pitää olla syvyyttä. Jätä sipulin yläosasta noin kolmannes–puolet mullan yläpuolelle.

Kostuta multa aluksi ja jatka sen jälkeen niukkaa kastelua, kunnes kasvu on kunnolla käynnissä. Älä jätä vettä aluslautaselle. Kastelua lisätään kasvun ja vedenkulutuksen mukaan, ei varmuuden vuoksi.

KUKINTA EI SYNNY PELKÄLLÄ LEVOLLA

Tämä onkin hyvä muistaa: kukinnan pohjaa rakennetaan jo kasvukaudella. Lepojakso auttaa rytmittämään kukintaa, mutta myös sipulin koko, kunto ja kesän hoito vaikuttavat lopputulokseen.

Kukkia voi odottaa usein noin 4–8 viikon kuluttua herättelystä, mutta omaan tahtiin nämäkin kasvavat. Jos ensin ilmestyy lehtiä, älä vielä pety, kukkavarsi voi seurata myöhemmin.

Ja jos tänä talvena tuleekin vain lehtiä, ei sipulia kannata heti hylätä. Annetaan sille uusi hyvä kasvukausi ja mahdollisuus vahvistua. Kauneutta kannattaa joskus odottaa vähän pidempäänkin. ❤️

Lyhyesti: sisälle ennen pakkasia, lehdet rauhassa kellastumaan, noin kymmenen viikon kuiva ja viileä lepo, sitten lämpöön ja valoon. Ei juurten pesua eikä joulustressiä – nautitaan kukista silloin, kun niiden aika on!

ps. Tuossa kuvassa on Merjalta saamani kuva, jossa hänen amarylliksensä oli nyt aloittanut kukintansa. Jos amarylliksesi on innostunut kukkimaan jo nyt kesällä ( ne tekee sitä joskus ihan vain ilahduttaaksemme meitä 🌼🥰), niin anna kukan kukkia vaan loppuun asti ja nauti siitä. Sen jälkeen etenet tuon yläpuolisen ohjeen mukaan. 👍

VADELMAT POIMITTU – VANHAT VERSOT POIS

Kun viimeisetkin puuromarjat on poimittu, on hyvä hetki ottaa sakset mukaan vadelmamaalle. Kaikkia varsia ei kuitenkaan katkaista, vaan nyt tehdään tilaa ensi kesän sadolle. 😊

Leikataan nuo tänä kesänä satoa tuottaneet versot mahdollisimman läheltä maanpintaa, pitkiä tappeja jättämättä. Ne ovat oman tehtävänsä hoitaneet eivätkä enää ensi kesänä marjo meitä ilahduta. Vanhat satoversot tunnistat yleensä puutuneesta, ruskettuvasta varresta ja marjoja kantaneista sivuhaaroista.

Säästetään tämän kesän vahvat ja terveet uudet versot, sillä niihin tulee ensi kesän sato. Poista samalla heikot, vaurioituneet ja sairaat versot sekä tarvittaessa liikaa kasvustoa tihentäviä uusia versoja. Kerää leikatut varret pois vadelmikosta ja sido säästettävät versot tarvittaessa tukeen.

Näin vadelmikko saa lisää valoa ja ilmaa, ja ensi kesän sadon tekijöillä on paremmin tilaa vahvistua.

Muistisääntö on helppo: marjoneet pois, uudet vahvat talteen!

Huom. Tämä ohje koski siis kesävadelmia. Jos kasvatat syysvadelmia, älä leikkaa niiden parhaillaan satoa tekeviä versoja. Yhden syyssadon viljelyssä niiden kaikki versot leikataan maan tasalle yleensä kevättalvella tai aikaisin keväällä ennen kasvun alkua.

Ja jos tykkäät kerätä vadelmia suoraan omalta pihalta / puutarhasta, niin minä olen koonnut nyt syysistutetaviin lajikkeisiin niin kelta-, syys- , karhun- kuin teivadelmaa.

Ne löydät kaikki TÄÄLTÄ

 

 

KUKKAHOROSKOOPISSA JUHLII HUOMISESTA ALKAEN SUOPURSUT

Suopursu 5.9. - 7.10.

Suopursua ei voi olla huomaamatta. Hänen läsnäolonsa vaistoaa jo kaukaa ja hänen persoonansa on yhtä aikaa kiehtova ja uhkaava. Hän kukoistaa haasteellisella kasvupaikallaan ja kohoaa pian sen kiistattomaksi kuninkaalliseksi. Vanhastaan suopursukasvia on käytetty karkottamaan täitä, koita ja rottia. Myös pursuihminen on elementissään taisteltaessa pahaa vastaan. Hän kiiruhtaa hätäavuksi kriisialueille, taistelee eläinoikeuksien puolesta tai pelastaa perjantai-iltaan sammuneita nuoria. Hän myös odottaa runsasta kiitosta vaivoistaan, vaikka kuittaakin sen vähättelyllä. Mukava elämä maljakossa kuihduttaa suopursun nopeasti ja on epämiellyttävää myös ympäristölle. Pieneen tilaan vangittu pursu levittää ympärilleen helvetillisen katkun, joka särkee päätä ja silmiä. Perheessä suopursu määrää tavat. Hän joko nalkuttaa tai antaa ymmärtää, kummin vain, mutta molemmissa lajeissa hän on erittäin lahjakas. Vastalahjaksi hän antaa läheisilleen tinkimättömän tuen ulkomaailmaa vastaan. Perheen on kuitenkin vahdittava, ettei heidän pursunsa vedä itseään liian tiukoille: puuvarsi voi joskus katketa yhtäkkiä ja äänekkäästi.

Vaan nyt minä lähden jatkamaan sipulien ja perennojen valmisteluja, jotta ovat sitten ensi viikon matkaa ja uutta kotia varten valmiita.

Lehtosalviat innostuivat oikein kunnolla kukkimaan. Kyllä tuolla kasvihuoneella on sitten aina mukava piipahtaa, kun tällaiset kaunottarat ovat siellä odottamassa 🪻

**********************************

“Jokainen auringonnousu on kutsu nousta ylös

ja nähdä uuden päivän kauneus.”
 

- Oprah Winfrey

**********************************

Oikein kaunista syksyn tuomaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.  

Toivotteleepi,

Puutarhurisi

Juha