Perennat, marjat ja ruusut unelmapuutarhaasi

Kodin kukat
Kaikkea puutarhaan

KAIKKI TUOTTEET

Puutarhuri suosittelee

{"id":11624443663,"title":"Kärhö 'Taiga' 1 kpl","handle":"karho-taiga","description":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e(Clematis ’Taiga’)\u003c\/em\u003e\u003cbr\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eJalokärhö uutuus, joka hurmaa erikoisilla kaksivärisillä kukillaan. Kärhöt ovat\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003ekiitollisimpia puutarhakasvejamme ja palkitsevat vuodesta toiseen upeilla suurilla kukillaan.\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKärhöt viihtyvät parhaiten aurinkoisella ja lämpöisellä kasvupaikalla ja syvässä, ravinteikkaassa,\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003etasaisen kosteassa ja vettä hyvin läpäisevässä maassa. Menestyy vyöhykkeillä I-IV. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 1,5-3 m\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohjeet\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 1,5-3 m\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKärhöistä löytyy sekä upeita, isokukkaisia lajikkeita että pieniä ja siroja kaunottaria. Isokukkaiset jalokärhöt istutetaan syvään ja mielellään suojataan talveksi. Samalla tavalla hoidetaan myös Texensis- ja Diversifolia -ryhmien kärhöjä. Astiataimina myytäviä kärhöjä voi istuttaa koko sulan maan ajan. Keväistutus on kuitenkin suositeltavin riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Kärhöille kaivetaan vähintään puoli metriä syvä ja leveä istutuskuoppa, joka tarvittaessa salaojitetaan esim. soralla. Kuopan pohjalle lisätään kourallinen pitkävaikutteista lannoitetta, esim. luomulannoitetta. Myös kompostoitu karjanlanta on erinomaista kärhöille. Kuoppa täytetään peruslannoitetulla ja -kalkitulla puutarhamullalla.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cstrong\u003eIstutus ja hoito\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eTaimi asetetaan istutuskuoppaan siten, että juuripaakun pinta on vähintään 15-20 cm maanpinnan alapuolella. Näin alimmat silmuparit kasvavat aikanaan uusiksi versoiksi ja jalokärhöjen paksut juuret ovat suojassa riittävän syvällä. Pintaan versojen ympärille levitetään hiekkaa ehkäisemään lakastumistautia. Seinää tai säleikköä vasten istutettava taimi asetetaan istutuskuoppaan valmiiksi vinoon tukeaan kohti. Istutuksen jälkeen versot leikataan n. 30 cm korkeudelta siten, että niihin jää 2-3 silmua. Leikkauksen ansiosta taimet haarautuvat paremmin ja kasvattavat vahvan juuriston. Toisen vuoden versoilla kukkivat kärhöt menettävät saman vuoden kukinnan, mutta ne talvehtivat paremmin ja varmistavat siten kukkaloiston tuleville vuosille. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKärhöt viihtyvät aurinkoisilla tai kevyen varjoisilla, tuulensuojaisilla kasvupaikoilla. Kärhöjen juuristo kärsii helposti kuivumisesta, joten maa juuristoalueen ympäriltä peitetään kuorikatteella. Kärhöjen tyvi kannattaa myös pitää viileänä esim. istuttamalla taimien ympärille matalia perennoja tai pensaita. Kärhöjä lannoitetaan heinäkuun lopulle saakka. Elokuussa kärhöille voi antaa typetöntä syyslannosta. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eTalveksi kärhöt suojataan kasaamalla taimien tyvelle multaa niin, ettei vesi jää seisomaan taimien juurelle. Multakeon voi peittää vielä tervapaperilla. Tervapaperi estää jään muodostumisen juurenkaulan ympärille. Paperi poistetaan seuraavana keväänä. Saman vuoden versoilla kukkivien kärhöjen versot voi leikata vuosittain aikaisin keväällä. Versot katkaistaan edellisen vuoden leikkauskohdan yläpuolelta 2-3 silmuparin jälkeen. Jos versot ovat paleltuneet alempaa, leikataan versot poikki ylimmän terveen silmun yläpuolelta.\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-06-19T17:02:30+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Kärhöt","Monivuotiset","Pensaat","Perennat","Puut"],"price":1990,"price_min":1990,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":46502442767,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"10-649","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Kärhö 'Taiga' 1 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-6,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/2011.jpg?v=1497880953"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/2011.jpg?v=1497880953","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e(Clematis ’Taiga’)\u003c\/em\u003e\u003cbr\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eJalokärhö uutuus, joka hurmaa erikoisilla kaksivärisillä kukillaan. Kärhöt ovat\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003ekiitollisimpia puutarhakasvejamme ja palkitsevat vuodesta toiseen upeilla suurilla kukillaan.\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKärhöt viihtyvät parhaiten aurinkoisella ja lämpöisellä kasvupaikalla ja syvässä, ravinteikkaassa,\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003etasaisen kosteassa ja vettä hyvin läpäisevässä maassa. Menestyy vyöhykkeillä I-IV. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 1,5-3 m\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohjeet\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 1,5-3 m\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKärhöistä löytyy sekä upeita, isokukkaisia lajikkeita että pieniä ja siroja kaunottaria. Isokukkaiset jalokärhöt istutetaan syvään ja mielellään suojataan talveksi. Samalla tavalla hoidetaan myös Texensis- ja Diversifolia -ryhmien kärhöjä. Astiataimina myytäviä kärhöjä voi istuttaa koko sulan maan ajan. Keväistutus on kuitenkin suositeltavin riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Kärhöille kaivetaan vähintään puoli metriä syvä ja leveä istutuskuoppa, joka tarvittaessa salaojitetaan esim. soralla. Kuopan pohjalle lisätään kourallinen pitkävaikutteista lannoitetta, esim. luomulannoitetta. Myös kompostoitu karjanlanta on erinomaista kärhöille. Kuoppa täytetään peruslannoitetulla ja -kalkitulla puutarhamullalla.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cstrong\u003eIstutus ja hoito\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eTaimi asetetaan istutuskuoppaan siten, että juuripaakun pinta on vähintään 15-20 cm maanpinnan alapuolella. Näin alimmat silmuparit kasvavat aikanaan uusiksi versoiksi ja jalokärhöjen paksut juuret ovat suojassa riittävän syvällä. Pintaan versojen ympärille levitetään hiekkaa ehkäisemään lakastumistautia. Seinää tai säleikköä vasten istutettava taimi asetetaan istutuskuoppaan valmiiksi vinoon tukeaan kohti. Istutuksen jälkeen versot leikataan n. 30 cm korkeudelta siten, että niihin jää 2-3 silmua. Leikkauksen ansiosta taimet haarautuvat paremmin ja kasvattavat vahvan juuriston. Toisen vuoden versoilla kukkivat kärhöt menettävät saman vuoden kukinnan, mutta ne talvehtivat paremmin ja varmistavat siten kukkaloiston tuleville vuosille. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKärhöt viihtyvät aurinkoisilla tai kevyen varjoisilla, tuulensuojaisilla kasvupaikoilla. Kärhöjen juuristo kärsii helposti kuivumisesta, joten maa juuristoalueen ympäriltä peitetään kuorikatteella. Kärhöjen tyvi kannattaa myös pitää viileänä esim. istuttamalla taimien ympärille matalia perennoja tai pensaita. Kärhöjä lannoitetaan heinäkuun lopulle saakka. Elokuussa kärhöille voi antaa typetöntä syyslannosta. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eTalveksi kärhöt suojataan kasaamalla taimien tyvelle multaa niin, ettei vesi jää seisomaan taimien juurelle. Multakeon voi peittää vielä tervapaperilla. Tervapaperi estää jään muodostumisen juurenkaulan ympärille. Paperi poistetaan seuraavana keväänä. Saman vuoden versoilla kukkivien kärhöjen versot voi leikata vuosittain aikaisin keväällä. Versot katkaistaan edellisen vuoden leikkauskohdan yläpuolelta 2-3 silmuparin jälkeen. Jos versot ovat paleltuneet alempaa, leikataan versot poikki ylimmän terveen silmun yläpuolelta.\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

19.90 €

(Clematis ’Taiga’)Jalokärhö uutuus, joka hurmaa erikoisilla kaksivärisillä kukillaan. Kärhöt ovatkiitollisimpia puutarhakasvejamme ja palkitsevat vuodesta toiseen upeilla suurilla kukillaan.Kärhöt viihtyvät parhaiten aurinkoisella ja lämpöisellä kasvupaikalla ja syvässä, ravinteikkaassa,tasaisen kosteassa ja vettä hyvin läpäisevässä maassa. Menestyy vyöhykkeillä I-IV. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 1,5-3 mIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: astiataimi Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 1,5-3 mIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: astiataimi Kärhöistä löytyy sekä upeita, isokukkaisia lajikkeita että pieniä ja siroja kaunottaria. Isokukkaiset jalokärhöt istutetaan syvään ja mielellään suojataan talveksi. Samalla tavalla hoidetaan myös Texensis- ja Diversifolia -ryhmien kärhöjä. Astiataimina myytäviä kärhöjä voi istuttaa koko sulan maan ajan. Keväistutus on kuitenkin suositeltavin riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Kärhöille kaivetaan vähintään puoli...

{"id":11824379599,"title":"Rusokapinsäde ’Silver Spike’ 3 kpl","handle":"rusokapinsade-silver-spike","description":"\u003cp\u003e(Berkheya purpurea ’Silver Spike’) Mykerökukkainen kasvi, jonka kauniit vaaleanlilat kukat ovat halkaisijaltaan n. 8 cm. Kestävä useimmilla kasvupaikoilla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-03T09:30:19+03:00","created_at":"2017-08-03T09:32:45+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":[],"price":1990,"price_min":1990,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48039003727,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"10-616","requires_shipping":true,"taxable":true,"featured_image":null,"available":true,"name":"Rusokapinsäde ’Silver Spike’ 3 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1990,"weight":0,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-6,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/08_Rusokapinsade.jpg?v=1501741968"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/08_Rusokapinsade.jpg?v=1501741968","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Berkheya purpurea ’Silver Spike’) Mykerökukkainen kasvi, jonka kauniit vaaleanlilat kukat ovat halkaisijaltaan n. 8 cm. Kestävä useimmilla kasvupaikoilla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Rusokapinsäde ’Silver Spike’ 3 kpl

19.90 €

(Berkheya purpurea ’Silver Spike’) Mykerökukkainen kasvi, jonka kauniit vaaleanlilat kukat ovat halkaisijaltaan n. 8 cm. Kestävä useimmilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka: varjo-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 70 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimi Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: varjo-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 70 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimi Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee...

{"id":11818432271,"title":"Sinilemmiö 'Alba' 3 kpl","handle":"sinilemmio-alba","description":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Lithodora diffusa ’Alba’) \u003cbr\u003eUutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-08-02T11:48:42+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Monivuotiset","Perennat"],"price":1690,"price_min":1690,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":true,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48020562639,"title":"3 kpl","option1":"3 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"10-604","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Sinilemmiö 'Alba' 3 kpl - 3 kpl","public_title":"3 kpl","options":["3 kpl"],"price":1990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":0,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""},{"id":48020562703,"title":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","option1":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"10-606","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Sinilemmiö 'Alba' 3 kpl - Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","public_title":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","options":["Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl"],"price":1690,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":1,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/3_Sinilemmio-Alba.jpg?v=1501663766"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/3_Sinilemmio-Alba.jpg?v=1501663766","options":["Valitse"],"content":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Lithodora diffusa ’Alba’) \u003cbr\u003eUutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Sinilemmiö 'Alba' 3 kpl

16.90 €

(Lithodora diffusa ’Alba’) Uutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 10-15 cmTaimikoko: astiataimi Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 10-15 cmTaimikoko: astiataimi Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja...

{"id":11818421199,"title":"Sinilemmiö 'Star' 3 kpl","handle":"sinilemmio-star","description":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Lithodora diffusa ’Star’) \u003cbr\u003eUutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, sini-valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-08-02T11:45:39+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Monivuotiset","Perennat"],"price":1690,"price_min":1690,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":true,"compare_at_price":1790,"compare_at_price_min":1790,"compare_at_price_max":1790,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48020497231,"title":"3 kpl","option1":"3 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"10-603","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Sinilemmiö 'Star' 3 kpl - 3 kpl","public_title":"3 kpl","options":["3 kpl"],"price":1990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":0,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""},{"id":48020497295,"title":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","option1":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"10-606","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Sinilemmiö 'Star' 3 kpl - Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","public_title":"Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl","options":["Sinilemmiö lajitelma (1+1+1) 3 kpl"],"price":1690,"weight":501,"compare_at_price":1790,"inventory_quantity":-1,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/3_Sinilemmio-Star.jpg?v=1501663648"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/3_Sinilemmio-Star.jpg?v=1501663648","options":["Valitse"],"content":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Lithodora diffusa ’Star’) \u003cbr\u003eUutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, sini-valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-15 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Sinilemmiö 'Star' 3 kpl

16.90 € ~~17.90 €~~

(Lithodora diffusa ’Star’) Uutuuslajike syksylle 2017! Sinilemmiö on matala, varpumainen perenna, johon muodostuu satamäärin pieniä, sini-valkoisia kukkia. Sopii hyvin kivikkoon tai reunuskasviksi aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukinta jatkuu koko kesän aina pakkasiin asti. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 10-15 cmTaimikoko: astiataimi Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 10-15 cmTaimikoko: astiataimi Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja...

{"id":11818571407,"title":"Hohdekukka 'Double Trouble' 3 kpl","handle":"hohdekukka-double-trouble","description":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Helenium ’Double Trouble’) \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eHelppohoitoinen ja monikäyttöinen jokapaikan perenna. Viihtyy mainiosti auringossa ja puolivarjossa perennapenkkien reunoissa ja maanpeitekasvina. Yksi paketti sisältää 3 kpl taimia. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-08-02T12:23:56+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Monivuotiset","Perennat"],"price":1690,"price_min":1690,"price_max":1690,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48020980047,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"10-610","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Hohdekukka 'Double Trouble' 3 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1690,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-3,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/04_Helenium_Double_Trouble-2-P-D-Plsp.jpg?v=1501665972"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/04_Helenium_Double_Trouble-2-P-D-Plsp.jpg?v=1501665972","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e\u003cem\u003e\u003c\/em\u003e\u003cspan\u003e(Helenium ’Double Trouble’) \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eHelppohoitoinen ja monikäyttöinen jokapaikan perenna. Viihtyy mainiosti auringossa ja puolivarjossa perennapenkkien reunoissa ja maanpeitekasvina. Yksi paketti sisältää 3 kpl taimia. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimi\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e"}

Hohdekukka 'Double Trouble' 3 kpl

16.90 €

(Helenium ’Double Trouble’) Helppohoitoinen ja monikäyttöinen jokapaikan perenna. Viihtyy mainiosti auringossa ja puolivarjossa perennapenkkien reunoissa ja maanpeitekasvina. Yksi paketti sisältää 3 kpl taimia. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 30-50 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimi Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 30-50 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimi Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla...

{"id":11819011983,"title":"Pioni 'Do Tell' 1 kpl","handle":"pioni-do-tell","description":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Do Tell’)\u003cbr\u003ePionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. \u003cspan\u003eYksi paketti sisältää yhden juurakon.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-08-02T14:41:19+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Juurakot","Monivuotiset","Perennat","Pionit"],"price":1690,"price_min":1690,"price_max":1690,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48022058255,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"20-362","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Pioni 'Do Tell' 1 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1690,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-6,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Paeonia_Do_Tell-3-D.jpg?v=1501674228"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Paeonia_Do_Tell-3-D.jpg?v=1501674228","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Do Tell’)\u003cbr\u003ePionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. \u003cspan\u003eYksi paketti sisältää yhden juurakon.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Pioni 'Do Tell' 1 kpl

16.90 €

(Paeonia lactiflora ’Do Tell’)Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. Yksi paketti sisältää yhden juurakon. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 60-70 cmIstutusväli: 40-50 cmTaimikoko: Juurakko Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 60-70 cmIstutusväli: 40-50 cmTaimikoko: Juurakko Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin...

{"id":11819018959,"title":"Pioni 'Rosea Plena' 1 kpl","handle":"pioni-rosea-plena","description":"\u003cp\u003e\u003cspan\u003e(Paeonia officinalis ’Rosea Plena’)\u003cbr\u003ePionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-02T11:33:20+03:00","created_at":"2017-08-02T14:44:09+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":["Juurakot","Monivuotiset","Perennat","Pionit"],"price":990,"price_min":990,"price_max":990,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48022103695,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"20-363","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Pioni 'Rosea Plena' 1 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-18,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Rosea_Plena-2-D.jpg?v=1501674312"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Rosea_Plena-2-D.jpg?v=1501674312","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e\u003cspan\u003e(Paeonia officinalis ’Rosea Plena’)\u003cbr\u003ePionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. \u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Pioni 'Rosea Plena' 1 kpl

9.90 €

(Paeonia officinalis ’Rosea Plena’)Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 60-70 cmIstutusväli: 40-50 cmTaimikoko: Juurakko Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: kesä-heinäkuuKasvukorkeus: 60-70 cmIstutusväli: 40-50 cmTaimikoko: Juurakko Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko...

{"id":11824365135,"title":"Lehtovuokko 1 kpl","handle":"lehtovuokko","description":"\u003cp\u003e(Anemone leveillei) Lehtovuokot viihtyvät parhaiten puolivarjoisilla tai varjoisilla kasvupaikoilla kosteutta pidättävässä, läpäisevässä maassa. Ne ovat myös hyviä ja kestäviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: elo-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 70-80 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Astiataimia\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: elo-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 70-80 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimia\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-03T09:25:23+03:00","created_at":"2017-08-03T09:29:56+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":[],"price":890,"price_min":890,"price_max":890,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48038958735,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"10-615","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Lehtovuokko 1 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":890,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-7,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/08_Lehtovuokko.jpg?v=1501741799"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/08_Lehtovuokko.jpg?v=1501741799","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Anemone leveillei) Lehtovuokot viihtyvät parhaiten puolivarjoisilla tai varjoisilla kasvupaikoilla kosteutta pidättävässä, läpäisevässä maassa. Ne ovat myös hyviä ja kestäviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: elo-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 70-80 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Astiataimia\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: varjo-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: elo-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 70-80 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Astiataimia\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\" alt=\"\" width=\"340\" height=\"431\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Lehtovuokko 1 kpl

8.90 €

(Anemone leveillei) Lehtovuokot viihtyvät parhaiten puolivarjoisilla tai varjoisilla kasvupaikoilla kosteutta pidättävässä, läpäisevässä maassa. Ne ovat myös hyviä ja kestäviä leikkokukkia. Kasvupaikka: varjo-puolivarjoKukinta-aika: elo-syyskuuKasvukorkeus: 70-80 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimia Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: varjo-puolivarjoKukinta-aika: elo-syyskuuKasvukorkeus: 70-80 cmIstutusväli: 30-40 cmTaimikoko: Astiataimia Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee...

{"id":11824962383,"title":"Kuunlilja ’White Feather’ 3 kpl","handle":"kuunlilja-white-feather-3-kpl","description":"\u003cp\u003e(Hosta ’White Feather’ ) Erikoiset valkoiset lehdet vihreillä raidoilla. Kuunliljat viihtyvät perennapenkeissä puutarhan hieman varjoisemmissa osissa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 40-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-08-03T11:33:11+03:00","created_at":"2017-08-03T11:37:19+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset\/Perennat","tags":[],"price":1590,"price_min":1590,"price_max":1590,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":48040915727,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"20-373","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Kuunlilja ’White Feather’ 3 kpl","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1590,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-24,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/11_Hosta-White-Feather-4-D.jpg?v=1501755596"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/11_Hosta-White-Feather-4-D.jpg?v=1501755596","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Hosta ’White Feather’ ) Erikoiset valkoiset lehdet vihreillä raidoilla. Kuunliljat viihtyvät perennapenkeissä puutarhan hieman varjoisemmissa osissa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40-70 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 40 cm\u003cbr\u003eTaimikoko: Juurakko\u003cbr\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\n\u003ca href=\"https:\/\/www.facebook.com\/Plantipp\/posts\/1567065453319353\"\u003e\u003c\/a\u003eToimitusaika\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\n\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003c\/span\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvikohtaiset ohjeet:\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 40-70 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennan_istutus_large.jpg?v=1501844277\"\u003e\u003cimg src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/PERENNAOHJE-BANNERI_large.jpg?v=1501845463\" alt=\"\" width=\"324\" height=\"411\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatusohje:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003ePerennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin. Perennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeanlaisiin paikkoihin istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja. \u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennatyypit:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennoja myydään joko astiataimina, kennotaimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa ruukuissaan. Kennotaimet toimitetaan esikasvatettuina paakkutaimina muovisissa pakkausrasioissa. Kennotaimien jatkokasvatukseen sopivat samat ohjeet kuin esikasvatettaville taimille (s. 6 alkaen). Loppukeväällä säiden salliessa kennotaimet voi istuttaa suoraan lopullisille kasvupaikoille. Avojuuriset taimet toimitetaan turpeeseen tms. materiaaliin\u003cbr\u003epakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. Avojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin. Perennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle. Kasvualustan muokkaus Ennen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30–50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50–70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi. Valtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä\u003cbr\u003epuutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voi lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä. Kasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voi juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka.Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Vastaistutettuja taimia voi tarvittaessa varjostaa ja suojata auringolta varjostuskankailla. Taimien istutusväli vaihtelee noin kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää 10-20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1–3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m. Tiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi. Syksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä. Syksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella. Istutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä. Perennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutuminen kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta typpilannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta. Hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Perennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Perennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien ja unikkojen lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys tai perennaryhmä. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voi lapioida arkojen perennojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Perennojen kasvustot voi jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana kasvitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista.\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito:\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin. Sopivan sisätilan puuttuessa kasvit suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voi kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella. Parvekkeille jäävien kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Kuunlilja ’White Feather’ 3 kpl

15.90 €

(Hosta ’White Feather’ ) Erikoiset valkoiset lehdet vihreillä raidoilla. Kuunliljat viihtyvät perennapenkeissä puutarhan hieman varjoisemmissa osissa. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 40-70 cmIstutusväli: 40 cmTaimikoko: Juurakko Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohjeet Kasvikohtaiset ohjeet: Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: heinä-syyskuuKasvukorkeus: 40-70 cmIstutusväli: 40 cmTaimikoko: Juurakko Perennojen kasvatusohje: Perennoilla tarkoitetaan yleensä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (salkoruusu, sormustinkukka, harjaneilikka), joka lisääntyy siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä...

{"id":11810550607,"title":"Tulppaani ’Montevideo’ 10 kpl","handle":"tulppaani-montevideo","description":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Montevideo’) Upean voimakas väriyhdistelmä. Kirkkaat värit täydentävät kauniisti toisiaan. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 6\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 6\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-07-31T13:01:27+03:00","created_at":"2017-07-31T13:05:49+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":[],"price":790,"price_min":790,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":true,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":47993691023,"title":"10 kpl","option1":"10 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-002","requires_shipping":true,"taxable":true,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaani ’Montevideo’ 10 kpl - 10 kpl","public_title":"10 kpl","options":["10 kpl"],"price":790,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-3,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""},{"id":47993691087,"title":"30 kpl","option1":"30 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-003","requires_shipping":true,"taxable":true,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaani ’Montevideo’ 10 kpl - 30 kpl","public_title":"30 kpl","options":["30 kpl"],"price":1990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":0,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/12_Tulppaani-Montevideo.jpg?v=1501495553"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/12_Tulppaani-Montevideo.jpg?v=1501495553","options":["Size"],"content":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Montevideo’) Upean voimakas väriyhdistelmä. Kirkkaat värit täydentävät kauniisti toisiaan. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 6\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 6\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Tulppaani ’Montevideo’ 10 kpl

7.90 €

(Tulipa ’Montevideo’) Upean voimakas väriyhdistelmä. Kirkkaat värit täydentävät kauniisti toisiaan. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 35-40 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 6/+ Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohje Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 35-40 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 6/+Istutussyvyys:12-15 cm Suuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassaja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulienistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavatmädäntyä.Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liianpaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoaennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänäsyksynä kasvuun saman tien.Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan...

{"id":11810561487,"title":"Tulppaani ’Whispering Dream’ 10 kpl","handle":"tulppaani-whispering-dream","description":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Whispering Dream’) Keväisen raikas yhdistelmä pinkkiä ja valkoista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-07-31T13:18:09+03:00","created_at":"2017-07-31T13:20:45+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":[],"price":750,"price_min":750,"price_max":1990,"available":true,"price_varies":true,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":47993720655,"title":"10 kpl","option1":"10 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-010","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaani ’Whispering Dream’ 10 kpl - 10 kpl","public_title":"10 kpl","options":["10 kpl"],"price":750,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-7,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""},{"id":47993720719,"title":"30 kpl","option1":"30 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-011","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaani ’Whispering Dream’ 10 kpl - 30 kpl","public_title":"30 kpl","options":["30 kpl"],"price":1990,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":0,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/12_Tulppaani-Whispering-Dre.jpg?v=1501496450"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/12_Tulppaani-Whispering-Dre.jpg?v=1501496450","options":["Size"],"content":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Whispering Dream’) Keväisen raikas yhdistelmä pinkkiä ja valkoista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 40 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Tulppaani ’Whispering Dream’ 10 kpl

7.50 €

(Tulipa ’Whispering Dream’) Keväisen raikas yhdistelmä pinkkiä ja valkoista. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 40 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 12/+ Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohje Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 40 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 12/+Istutussyvyys:12-15 cm Suuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassaja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulienistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavatmädäntyä.Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liianpaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoaennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänäsyksynä kasvuun saman tien.Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.

{"id":11810645327,"title":"Tulppaanilajitelma ’Dream’ 10 kpl","handle":"tulppaanilajitelma-dream","description":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Cummins’ \u0026amp; T.’Huis ten Bosch’) Hauska lajitelma ripsureinatulppaaneja. Violetti lajike ’Gummins’ ja pinkki ’Huis ten Bosch’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2017-07-31T14:15:42+03:00","created_at":"2017-07-31T14:19:05+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":[],"price":890,"price_min":890,"price_max":1690,"available":true,"price_varies":true,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":47994220367,"title":"10 kpl","option1":"10 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-020","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaanilajitelma ’Dream’ 10 kpl - 10 kpl","public_title":"10 kpl","options":["10 kpl"],"price":890,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-5,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""},{"id":47994220431,"title":"20 kpl","option1":"20 kpl","option2":null,"option3":null,"sku":"15-021","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"Tulppaanilajitelma ’Dream’ 10 kpl - 20 kpl","public_title":"20 kpl","options":["20 kpl"],"price":1690,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":-2,"inventory_management":null,"inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanilajitelma-Dream.jpg?v=1501499953"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanilajitelma-Dream.jpg?v=1501499953","options":["Size"],"content":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Cummins’ \u0026amp; T.’Huis ten Bosch’) Hauska lajitelma ripsureinatulppaaneja. Violetti lajike ’Gummins’ ja pinkki ’Huis ten Bosch’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eToimitusaika\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSyysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003cbr\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003cbr\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003cbr\u003eIstutusväli: 10 cm\u003cbr\u003eSipulikoko: 12\/+\u003cbr\u003eIstutussyvyys:12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa\u003cbr\u003eja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien\u003cbr\u003eistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat\u003cbr\u003emädäntyä.\u003cbr\u003eSipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian\u003cbr\u003epaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.\u003cbr\u003eSipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa\u003cbr\u003eennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä\u003cbr\u003esyksynä kasvuun saman tien.\u003cbr\u003eKarkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus.\u003cbr\u003eIstutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

Tulppaanilajitelma ’Dream’ 10 kpl

8.90 €

(Tulipa ’Cummins’ & T.’Huis ten Bosch’) Hauska lajitelma ripsureinatulppaaneja. Violetti lajike ’Gummins’ ja pinkki ’Huis ten Bosch’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi. Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 50 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 12/+ Toimitusaika Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€). Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin p. 05 3440 300 tai puutarha@kodinkukat.fi ma-pe 8-16. Kasvatusohje Kasvupaikka: aurinko-puolivarjoKukinta-aika: touko-kesäkuuKasvukorkeus: 50 cmIstutusväli: 10 cmSipulikoko: 12/+Istutussyvyys:12-15 cm Suuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassaja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulienistutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavatmädäntyä.Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liianpaahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi.Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoaennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänäsyksynä kasvuun saman tien.Karkea...

Tuoteryhmät

Uutuudet

Tulppaanit

Narsissit

Perennat

Muut sipulikukat

Tarvikkeet

Ajankohtaista

Linkit

Puutarhurin Perjantaiposti

14 Elo

Puutarhurin perjantaiposti 11.8.2017

Puutarhurin perjantaipostissa 11.8 tehtiin ansoja banaanikärpäsille ja helpotettiin erilaisin kotikonstivinkein ampiaisenpistoja. Muisteltiin mitä vanhakansa on sanonut Laurin päivästä ( 10.8).Kukkahoroskoopissa oli Kurjenkellon vuoro juhlia. Jaettiin...

Lue lisää

07 Elo

Puutarhurin Perjantaipostia 4.8.2017

Tämän viikon Perjantaipostissa (4.8) katsottiiin, että mitä lannoitetta on nyt hyvä antaa millekin kasville. Osalle annetaan syyslannoitetta ja osalle taasen kesäkukkalannoitetta. Lisäksi kerrattiin kuinka pakastettiin...

Lue lisää

Facebook

Instagram

Lataa lisää

Puutarha.com

Puutarha.com

Puutarhuri suosittelee

Tuoteryhmät

Ajankohtaista

Linkit

Puutarhurin Perjantaiposti

Facebook

Instagram

YHTEYSTIEDOT

Linkit

Puutarha.com

Puutarhuri suosittelee

Tuoteryhmät

Ajankohtaista

Linkit

Puutarhurin Perjantaiposti

Facebook

Instagram

YHTEYSTIEDOT

Tilaa Puutarhurin Perjantaiposti

Linkit