Perjantaipostini aiheita tänään mm:

• Syysmyrkkylilja eli alastonimpi kukki, mitenkäs se vanhan kansan sanonta menikään?
• Talvenarat talvetuksiin - Katsotaanko miten se kävikään?
• Lajikekohtaisia tarkennuksia talvetuksiin
• Ruska, mistä se johtuikaan? Ei vaan kaunis, mutta käytännöllinen (ja fiksu) syy
• Sienet puutarhassa - lyhyt opas, mutta auttaa ymmärtämään
• Miltäs se maan lämpötila tällä hetkellä näyttää?
• Mikon päivä eli pässinpäivä

Ruskan kaunistamaa huomenta täältä Puutarhalta !

Ovat ne aamut sitten erilaisia, kun tänään aamusti mittari näytti +6 astetta, kun taas eilen aamusti oli alle 1 asteen. Mutta onhan tuo merkki siitä, että talvi sieltä pikkuhiljaa saapuu. Tässä kohtaa onkin hyvä aloittaa talvenarkojen kasvien talvisäilöön laittoa, ennen kuin ne ensimmäiset pakkaset alkaa kunnolla puremaan.

Puutarhuri itse lomailee pohjoisessa ruskan kaunistaman maiseman keskellä. Yläpuolella kuva onkin Juhan ottama Inarinjärven rannalta. Mutta näin poikkeuksellisesti minä, se nuorempi puutarhuri, kirjoittelen Perjantaipostia sinulle tällä kertaa.

SYYSMYRKKYLILJA ELI ALASTONIMPI KUKKII – VANHAN KANSAN VIISAUS

Itse kun tykkään paljon näistä vanhan kansan viisauksista, ovat nimittäin yllättävänkin usein oikeassa vaikkei välttämättä "tieteellistä" näyttöä taustalla olekaan.

Yksi mitä itse tykkään seurailla vuosittain, on syysmyrkkyliljan eli alastonimpin kukintaa. Vanhan kansan viisaus kuuluukin, että sen kukinnan puhkeamisesta ensi lumeen on n. 7 viikkoa (usein puhutaan 6-8 viikosta). Viime ja edeltävänä vuonna kun tätä seurailtiin, niin piti pitkälti päivälleen paikkaansa.

Täälläpäin syysmyrkkylilja aloitti kukintansa viime viikolla, joten jos tänä vuonna tuo käy myös toteen, niin ensilumen pitäisi saapua tuossa marraskuun puolivälin paikkeilla. Katsotaan sitten taas lähempänä, että miten käy 😉

TALVENARKOJEN TALVETUKSIIN - AJOISSA PAREMPI

Vaikka päivät ovat olleet aika lämpimiä, niin valon määrä vähenee hyvinkin nopeasti ja monissa paikoissa yöpakkasiakin on jo ollut.

Tässä kohtaa onkin hyvä aloittaa kesäkukkien, kuin muidenkin talvenarkojen kasvien, valmistautumista talveen. Vaikka lämmintä onkin ollut, niin hyvinhän me tiedetään, että halla voi tulla ihan hetkessä, ihan yhdessä yössä. Harsot muuten kannattaa jo nyt kaivella esille, ovat sitten valmiina kun tulee tarve peitellä.

Ajattelinkin, että katsotaan ensin hiukan näiden kesäkukkien (pelargonit, verenpisarat ym.) talvetusta ja käydään sitten tarkemmin vielä läpi lajikekohtaisesti muita talvenarkoja lajikkeita.

Kesäkukkien talvettamisen yleisohje

Kesäkukista ainakin verenpisarat, miljoonakellot, pelargoniat, marketat, hortensiat, pasuunakukat ja daaliat voi talvettaa. Muitakin toki kannattaa kokeilla, ovat sitten iloinen yllätys keväällä🌸

Talvehtimispaikaksi sopii useampi erilainen paikka. Tärkeintä onkin huomioida, että lämpötila ja valon määrä kohtaavat. Viileä paikka (+5-10 asteinen) ja ikkunan edessä on hyvä, mutta myös huoneenlämmössä kasvilampun alla soveltuu hyvin talvehtimispaikaksi.

Ennen paikkaan vietyä, niin otetaan sakset käteen ja leikataan kaikki kukat + nuput pois. Myös huonot lehdet ja alalehtiä leikataan kunnolla pois. Talven aikana ilmankosteudesta aiheuttama homehtumisvaara on suurin riski, jonka takia alalehtiä on hyvä ottaa reilusti pois, jotta ilma kiertää.

Hoito talvella on melko niukkaa. Lähinnä varovaista kastelua (liian märäksi ei saa mennä) ja mahdollisesti homehtuvien lehtien poistoa. Yleensä kerran kuussa vilkaisu riittää.

Ja sitten keväällä, yleensä jo helmi-maaliskuulla, aloittelen näiden herättelyn tuomalla ne valoon ja lämpöön. Eli loppujen lopuksi tuo talvilepo kestää vain 3-4 kuukautta.

Jos toki ovat talven ajan talvehtineet kasvilampun alla huoneenlämmössä, niin siinä saavat olla siihen asti, että ulkoilmat lämpenevät tarpeeksi ulosvietäväksi.

Lajikekohtaisia tarkennuksia muiden talvenarkojen kasvien talvehtimiseen:

GLADIOLUKSET

Näiden mukulat nostetaan ylös heti ensimmäisten pakkasten jälkeen. Varret leikataan n. 2–5 cm mittaan ja ravistelaan irtomullat pois mukulasta. Mukuloita esikuivatetaan ensin n. 2–3 viikkoa (n. 20 °C, ilmavassa paikassa). Vanha, kutistunut alapohjukka (= vanha mukula) irrotetaan pois uuden alta. Kuivat kuoret poistetaan ja mahdolliset pikku-mukulat irrotetaan omikseen. Säilytetään +5…+8 °C, kuivassa ja ilmavassa paperi- tai verkkopussissa. hyvä on tarkistaa esim. kerran kuussa ja jos on esim. pehmeitä, niin heitetään ne pois.

1) Nosto ja siistintä

• Ajoitus: Nostetaan ylös maasta heti kevyen hallan jälkeen tai kun lehdet alkavat kellastua. Ei odoteta maan jäätymistä.
• Leikkaus: Katkaistaan varret 2–5 cm mittaan.
• Nosto: Kaivetaan varovasti, ettei vahingoiteta mukuloita. Varresta on hyvä auttaa. Enin multa ravistelaan pois – Ei kumminkaan pestä.

2) Esikuivaus

• Kesto: n. 2–3 viikkoa.
• Paikka: Kuiva, lämmin (n. 18–22 °C) ja erittäin ilmava tila, varjossa.
• Mukulat leviteään yhteen kerrokseen ritilälle tai sanomalehdelle.
• Kun kuoret ”rapisevat”, voidaan puhdistaa.

3) Puhdistus ja lajittelu

• Poistetaan kuivat suojakuoret.
• Irrotetaan vanha, kutistunut “alapohjukka” (= edellisvuoden mukula) – sen päällä on uusi, pullea mukula, se säilytetään.
• Erottele pikku-mukulat omilleen.
• Muistetaan merkitä lajikenimet pusseihin, niin tiedetään mitä keväällä istutetaan. 😉

4) Säilytys

• Lämpö: +5…+8 °C, tasainen; ei pakkasta.
• Kosteus: Kuivahko.
• Säilytys: paperipussit, verkkopussit tai rei’itetyt laatikot. Älä käytä muovipusseja.
• Ilmankierto: Tärkeä. Vältä säilytystä hedelmien (etyleeni) lähellä.
• Tarkastus kuukausittain -> huonot pois.

KANNAT (Canna)

Kaksi eri tapaa:
Nyt odotellaan rauhassa ja annetaan syyspakkasen “pysäyttää” kasvun, ja vasta sitten → nosto ja siirto viileään.

Vaihtoehdot:

1. Lepotalvi mukuloina: 5–10 °C kuivahkossa turpeessa/hiekassa.
2. Siemenlisätyt ja mukulat -> Ruukussa viileänä: 8–12 °C

Tähän tapaan sitten:

1) Syysvalmistelut

• Ajoitus: Anna kevyen hallan mustuttaa lehdet → helpottaa lepovaiheeseen siirtymistä. Ei kuitenkaan jäytetä maahan pitkäksi aikaa pakkasten jälkeen, vaan nostetaan hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä.
• Leikataan varret 10–15 cm.

2) Talvetustapa – mukulat

• Esikuivatus: Levitetään mukulat (juurakot) kuivassa ja varjoisassa paikassa laatikkoon sanomalehdelle 1–2 viikoksi +10…+15 °C.
• Säilytys: Siirretään mukulat 5–10 °C tilaan (kylmä varasto, kellari). Peitekään ohuesti kuivahkolla turpeella, kuiva­multaseoksella tai hiekalla – tarkoitus on estää kuivuminen, mutta ei kuitenkaan “haudata märäksi”, se tuhoaa mukulat varmasti.
• Kosteus: Hyvä tarkistaa kuukausittain – jos mukula rypistyy kovin, sumuta kevyesti alustaa. Jos pehmenee → poistetaan sairastunut osa.
• Lannoitus/kastelu: Ei tarvetta.

3) Talvetustapa B – ruukussa viileänä (saadaan nopea kevätstartti) mukulat sekä siemenlisätyt

• Lämpö & valo: 8–12 °C, kohtuullinen valo, ei mielellään ihan pimeää varastoa (lehdet saa toki tippua).
• Kastelu: Hyvin niukasti, annetaan pintamullan kuivahtaa aina kastelujen välillä kunnolla. liika märkä multa on talvella suurin riskitekijä.
• Lannoitus: Ei talvella.

DAALIAT – Juurakko daaliat ja pistokas daaliat

Juurakko Daaliat

• Nostetaan ylös penkistä viimeistään, kun ensimmäiset hallat nipistää.
• leikataan varret n 3-5 cm
• peitellään ne hiekansekaisella turpeella ja viedään kellariin.
• katsotaan ettei turve ole yhtään märkää. Se saa olla sellainen nihkeä, mutta ei märkä, muuten juurakot mätänevät talvella.

Pistokas Daaliat

• Näiden osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta
• Nämä nostetaan ruukkuineen viileään viimeistään silloin kun ensimmäiset hallat ovat nipistäneet
• varret leikataan myös 2-3 cm

LYIJYKUKKA

• Nostetaan sisälle ennen ensimmäisiä pakkasia
• Leikataan huonot versot ja lehdet pois, myös alalehtiä kannattaa leikata ilmanvaihdon parantamiseksi (jos tarvetta)
• Viileä (+5-10 asteinen) ja valoisa paikka
• Voidaan myös talvehdittaa huoneenlämmössä, mutta tällöin tarvitsee lisävaloa kasvivalolla
• Lyijykukkaa voidaan keväällä leikata n. puolet versojen pituudesta.

EUCALYPTUS (kolme eri tapaa)

1. Yksi on, että leikataan ne alas n. 10 cm korkeudelta ja viedään kellariin / viileään, pakkasettomaan paikkaan. Helmi- maaliskuulla sitten otetaan ruukku valoon, vaihdetaan mullat ja annetaan uuden, entistä upeamman kasvun tulla.
2. Toinen vaihtoehto on kasvattaa niitä viherkasvin tavoin sisällä. Tämä vaatii sitten onnistuakseen ehdottomasti kunnollisen kasvilampun.
3. Kolmas tapa on sijoittaa kasvi viileään + 10-15 asteiseen ja valoisaan paikkaan, jolloin ikkunasta tuleva valo riittää sille

JALOHORTENSIA

• parhaiten 4-8 asteisessa lämpötilassa
• tiputtaa yleensä kaikki lehdet talvella -> ei tarvitse huolestua
• kastellaan niukasti
• EI leikata -> kukkii edellisen vuoden kärkisilmuilla.( kuolleet toki leikataan)

PASUUNAKUKAT

• 5-10 asteinen ja pimeä paikka
• tiputtavat lehdet melko nopeasti -> ei tarvitse huolestua -> niukka kastelu
• rungot kannattaa leikata vasta keväällä sisälle noston jälkeen n. 30 cm

RUNKORUUSUT

• 0-5 asteinen paikka paras. Jaloste ei yleensä kestä pakkasta
• niukka kastelu, jos ollenkaan (kannattaa tarkkailla multaa)
• leikataan reilummin vasta keväällä

MISTÄ SE RUSKA JOHTUIKAAN? YKSI LUONNON NEROKKUUKSISTA

Ruska ei ”vaadi” pakkasia, vaikka usein kuuleekin, että ruska tulee vasta kun ensimmäiset pakkaset tai kylmät kelit saapuvat. Toki, yleensähän ne menevät käsi kädessä, mutta ruska ei kuitenkaan johdu pelkästään tuosta kylmästä.

Ruskassa kyse on siitä, että kun lämpötila ja valoisuus vähenevät riittävästi, niin kasvien yhteyttäminen vähenee ja ne alkavat valmistautumaan lepokauteen.

Kun yhteyttäminen loppuu / vähenee, niin tällöin lehtivihreä alkaa hajota ja lehtien sisältämät muut väriaineet pääsevät näkyviin. Ja tästä on merkkinä ruska, kaikissa upeissa punaisissa, oranssispunaisissa ja keltaisin väreissä.

Nämä lehtivihreän molekyylit siirtyvät hajottuaan kasviin esim. puilla runkoon ja juuriin, jotta se voi käyttää niistä saadut energiat uudestaan. Ja samalla kun puu ottaa hajoavasta lehtivihreästä ravinteet, ne ”puhdistavat” itse itsensä työntämällä lehtiin mahdolliset epäpuhtaudet. Lehdet sitten ajallaan tippuvat pois (lehden ja oksan väliin muodostuu irtoamissolukko, jonka avulla puu ”sulkee” itsensä, ettei sienet ja bakteerit pääse puuhun).

On se luonto sitten fiksu, ei sitä voi muuta kuin ihmetellä luonnon nerokkuutta.

Mutta miksi sitten kaikki lehtipuut eivät somistaudu ruskan väreihin? Esimerkiksi leppä tiputtaa omat lehtensä vihreänä. Noh tämähän johtuu siitä, että lepällä ei ole tarvetta säästää lehtivihreästä saatavaa ravinteita, sillä lepällä on juuristossaan bakteereja, jotka sitovat typpeä ilmasta. Tämän bakteerin ansiosta, ne voivat tiputtaa lehtensä vihreinä, kun niiden ei tarvitse läpikäydä tuota samaa prosessia, minkä suurin osa muista lehtipuista käy.

SIENET PUUTARHASSA - LYHYT OPAS SIENISTÄ

Viime vuonna Luodon Leena julkaisi hyvän tietopaketin sienistä puutarhassa, jossa hän käy hyvin havainnollistavin kuvin ja selityksin läpi erilaisia sieniä, mitä puutarhasta löytyy.

Suosittelen kyllä lukemaan, sillä sienet ovat oleellinen osa luonnon monimuotoisuutta ja ilman niitä, puutarhamme olisi hyvin erilainen. Eikä ole kovin pitkä luettava 😉

Oppaan pääset lukemaan TÄÄLTÄ

MILTÄ MAAN LÄMPÖTILA NÄYTTÄÄ?

Maan lämpötilaa on hyvä tarkkailla, ettei tule liian aikasin istutettua kukkasipuleita. Nyt kun aamut ovat olleet kylmiä, mutta päivät lämpimiä niin halusin nähdä, kuinka paljon tuo vaikuttaa maan lämpötilaan.

Kuvan otin keskipäivällä (siinä kello 12-13 välillä) keskeltä kukkapenkkiä ja vielä ei ihan maan lämpötila ole alle 10 asteen täällä etelämmässä (näytti olevan sen ~+12 astetta).

Kelit kuitenkin viilenevät tasaisesti, niin todennäköisesti ensi viikolla alkaa olemaan kukkasipuleille oikea aika istuttaa. Muistetaan kuitenkin, että tarkkaillaan sitä oman maan lämpötilaa, sieltä sen tarkimman tiedon saa 🌷

Oman maan lämpötilan saakin helpoiten mitattua tällä maanlämpömittarilla.

Kelit kun ovat vielä tarpeeksi lämpimiä, niin perennojen istutus onnistuu vielä hyvin.

Kasvihuoneella vielä jotain löytyy, (kaikki loput ruukku ja paakkutaimet ovat muuten nyt alennuksessa), käy kurkkaamassa jos jotain sopivaa sinun pihallesi vielä löytyy 🌸

Koko valikoiman löydät TÄÄLTÄ

 

Vaan nyt minä lähden kasvihuoneelle katsomaan, tarvitseeko siellä kastella. Vaikka syksy on jo pitkällä, niin päivät ovat olleet yllättävänkin lämpimiä. Kastella on saanut, vaikka usein tähän aikaan syksyä kastelun tarve kasvihuoneessakin on vähemmän. Mutta ei se mitään, nautitaan nyt auringosta ja lämmöstä vielä kun voi. Vaikka tänään aamusti aika harmaata ja hiukan sumuista olikin, kun koirien kanssa lenkillä kävi 🤭

Tiesitkö muuten, että 29.9. oli Mikon päivä , jota kutsutaan myös Etelä-Savossa Pässinpäiväksi. Tuo päivä merkitsee vuotuisen sadonkorjuun ja laiduntamisen päätepistettä. On sanontakin, joka kuuluu "Mikon päivä talven portti, vapun päivä kesän portti". On meidän maalla kyllä rikas historia, joka päivä oppii uutta 😊

**********************************

Tehdä hyödyllisiä asioita,

lausua rohkaisun sanoja,

ajatella kauniita asioita,

on tarpeeksi ihmiselämälle.

- T.S.Eliot

**********************************

Ruskan kaunistamaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.

Toivotteleepi,

Nuorempi Puutarhurisi

Tomi