Perjantaipostini aiheita tänään mm:

• Miksi koivut tiputtavat lehtiään jo nyt?
• Leimuhärmää vähän, ehkäistään silti
• Leikatun kuusen kerkät alkoivat kasvamaan
• Tänään mitattua. Ilma + 15, mutta entäpä maan lämpötila? Arvaatko? Voit yllättyä
• Ja mitä me tästä taas opimme, että ei vielä ja toisaalta on ihanteellista.
• Miten saat valkosipulista parhaat tehot irti. Ratkaisevat minuutit. Tiesitkö tätä?
• Tomaattien kypsyttämisestä toive video
• Keijunmekkojen siemenpallukaiset hiljalleen sisälle, etteivät homehdu
• Myyrä ja metsähiiri ennuste julki. Kasvuja ja romahduksia.
• Kasvihuoneiden tyhjennykset alkoivat, kannattaa vilkaista 8 alet  jopa – 50 %)

Syyslämpöisiä terveisiä täältä Puutarhalta !

Sataa, paistaa, sataa, paistaa, jne. siinä se on ollut tämän(kin) päivän ”sääkuva”. Muistan kun pappani joskus sanoi, että  "Syksyinen yö ajaa yhdeksällä hevosella". Eihän sitä pikku Juha silloin pienenä poikana oikein ymmärtänyt, että mitä se Pappa silloin tarkoitti, mutta tarpeeksi monet syksyt eläneenä ja itsekin nyt pappana tuo sanonta ihan selkeä, yön aikana ilma ehtii vaihtua sen yhdeksän kertaa.  Ja näköjään myös päivällä.

Minusta tämä aamulla ottamani kuva kuvaa näiden päivien säitä oikein hyvin. Samassa kuvassa synkänsininen sadepilvi ja vanhaa taivasta näyttävä aurinkoinen puoli.

KOIVUT TIPUTTAVAT LEHTIÄÄN POIKKEUKSELLISEN VARHAIN – SYY SELVILLÄ

Moni on tehnyt saman havainnon ja ympäri maan, että koivut tiputtavat lehtiään nyt poikkeuksellisen aikaisin ja paljon. Koivut eivät siis todennäköisesti ole laajasti sairastuneet yhteen vaaralliseen tautiin, vaan monen koivun kasvukausi alkoi tänä vuonna stressaavissa oloissa. Lehdissä on myös homevaurioita nähtävissä. Todennäköisesti ne ovat vain valon vähetessä lopettaneet jo valmiiksi heikentyneiden lehtiensä ylläpitämisen tavallista aikaisemmin. Eli ei syytä huoleen, tänä vuonna se vain on tällaista.

Mutta sitten taas tämä kosteus ja lämpö on tehneet sellaisen positiivisen ilmiön, että esimerkiksi syysleimuissa ei ole juurikaan ollut niille tyypillistä ”leimuhärmää”. Toki näissä on lajike-eroja myös, mutta nyt ei herkemmätkään lajikkeet ole kärsineet siitä juurikaan. 🤗

MITÄ SE HÄRMÄ ON, MILLOIN ESIINTYY JA KUINKA HOIDETAAN. KERRATAANKO VIELÄ LYHYESTI?

1. Tuntomerkki: Valkoinen, jauhomainen peite on leimuhärmän tavallisin tuntomerkki.
2. Hyötyy: Härmä hyötyy tiheästä kasvustosta, kosteasta ilmasta ja kuivuudesta kärsivästä kasvista.
3. Ennaltaehkäistään: Pidetään leimut elinvoimaisina: kastellaan juurelta, vältetään ylilannoitusta ja harvennetaan liian tiheät kasvustot.
4. Reagoidaan: Ensimmäiset sairaat lehdet poistetaan ajoissa ja syksyllä kasvijätteet kerätään pois.
5. Ruiskutus: auttaa parhaiten ennen taudin puhkeamista tai aivan sen alkuvaiheessa, jo valkoiseksi muuttunutta lehteä se ei paranna.
6. Käytetään: vain kyseiseen tarkoitukseen hyväksyttyä valmistetta ja noudatetaan aina pakkauksen ohjetta.
7. Kotitekoisena seoksena voi käyttää sekoittamalla 1 ruokalusikallisen soodaa 1 litraan vettä.

Ja jatkossa -> istutetaan ennemmin härmän kestäviä lajikkeita. 🙏👍

LEIKATUN KUUSEN KERKÄT ALKOIVAT KASVAA

Tämä nyt ei ollut ihan mieluinen havainto, kun huomasin että yhden kesällä leikkaamani kuusen ( tavallinen metsäkuusi) uudet kerkät oli alkaneet kasvaa nyt. Noiden kohtalo tulee olemaan melko varma paleltuminen, mutta niitä ei nyt onneksi ole montaa eikä toivottavasti tulekaan. Tosin nämä nykyiset syksyt, kun tupaa jatkumaan pitkään lämpiminä, niin tiedä sitten, miten käy. No seurataan ja katsotaan, eipä tuolle sen enempää voi. Ja ei se itse puuta tapa kumminkaan.

ILMA + 15,  ENTÄ MAA ???

Ihan huvikseni kävin äsken vielä katsomassa kasvimaalla olevaa maalämpömittaria, että mitä se näyttää nyt. Katsoin, että ilma oli  +15 astetta, eikä aurinko ollut paistanut maalle muutamaan tuntiin. Arvaatko, että paljonko oli sitten maan lämpötila n. 5 cm syvyydessä? Se oli kuule + 18 astetta!!! Eli niin kuin viime viikolla oli puhetta, ettei ole kiirettä istutella vielä syyssipuleita, valkosipuleista puhumattakaan, niin ei tosiaan ole. Pilataan vaan koko homma ja ensivuoden kukkaloisto. Rahoista puhumattakaan.

Mutta pensaille, puille ja perennoille istutuskelit ovat nyt mitä ihanteellisimmat. Suorastaan unelmakelit. 👍👍👍👍

VALKOSIPULIN OMA PIENI PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ – VAATII ”KÄYNNISTYKSEN” 🧄💪 TIESITKÖ JO TÄMÄN?

Viime aikoina olen törmännyt monta kertaa vinkkiin, jossa valkosipulia sekoitetaan hunajaan ja seoksen luvataan pitävän flunssa loitolla. No, ihan niin varmaksi lääkkeeksi sitä ei sentään voida tutkimusten perusteella julistaa, vaikka hunaja voikin helpottaa yskää ja valkosipulissa on paljon mielenkiintoisia yhdisteitä.

TIESITKÖ, ETTÄ ”MURSKAUS” EI OLLEKAAN MIKÄÄN ”KOKKI-KIKKA” VAAN SIIHEN ON OLLUT ALUN PERIN HYVÄ JA TÄRKEÄ SYY!

Mutta se mikä tuli enemmin mieleeni, oli tuo asia, että ei nuo valkosipulin hyvät ominaisuudet olekaan ihan samat, vaan parhaimmat hyödyt saa niistä, kun ne ”murskaa” esiin.  Kuulostaako tutulle vai oudolle? Ehkä, mutta katsotaanko, niin se selviää. 👍😉

Ensin tämä ”tieteellinen” osuus –> tästä tulee ehkä hiukan pitkä, mutta toivottavasti mielenkiintoinen ja asiaa avaava.

Ehjässä valkosipulinkynnessä on siis luonnostaan alliinia sekä allinaasi-entsyymiä. Ne ovat kynnen rakenteissa erillään toisistaan, eivätkä siinä vaiheessa vielä muodosta valkosipulin voimakkainta yhdistettä.

Kun kynsi murskataan, raastetaan tai pilkotaan hienoksi, sen solurakenteet rikkoutuvat. Silloin alliini ja allinaasi pääsevät kosketuksiin keskenään ja alkavat muodostaa allisiinia! Siis juuri sitä yhdistettä, josta syntyvät tuoreen valkosipulin tuttu voimakas tuoksu, maku ja osa sen mikrobeja hillitsevistä ominaisuuksista.

Se on siis oikeastaan valkosipulin oma pieni hälytys- ja puolustusjärjestelmä. Allisiinia ei säilytetä kynnessä valmiina, vaan sitä muodostetaan nopeasti vasta silloin, kun jokin rikkoo tai vahingoittaa kynttä. Aika viisaasti rakennettu systeemi, vai mitä?

Miksi kokonainen kynsi siis maistuu miedommalta?

Kokonaisena paistettu valkosipulinkynsi voi muuttua lähes makeaksi, koska alliini ja allinaasi eivät ehdi kohdata kunnolla ennen kuin kuumuus vaurioittaa entsyymiä.

Sen sijaan hienoksi murskattu raaka kynsi on voimakas, koska:

1. suuri määrä soluja rikkoutuu
2. alliini ja allinaasi sekoittuvat tehokkaasti
3. allisiinia muodostuu nopeasti.

Mitä perusteellisemmin kynsi rikotaan, sitä voimakkaampi reaktio yleensä syntyy: kokonainen kynsi → viipaloitu → hienonnettu → murskattu tai raastettu

NÄIN SAAT VALKOSIPULIN OMAN JÄRJESTELMÄN PARHAITEN KÄYNTIIN

1. Kuori ja murskaa tai raasta tuore valkosipulinkynsi.
2. Anna murskeen levätä huoneenlämmössä noin 5 - 10 minuuttia!!!!
3. Lisää se vasta sen jälkeen ruokaan, hunajaan, sitruunan joukkoon tai muuhun valmistamaasi seokseen.
4. Jos mahdollista, käytä se raakana, lisää vasta valmiiseen ruokaan tai kuumenna vain kevyesti.

Tuo muutaman minuutin odotus on tässä se pieni mutta tärkeä niksi. Allinaasi tarvitsee siis aina hieman aikaa muuttaakseen alliinin allisiiniksi. Jos juuri murskattu valkosipuli laitetaan saman tien kuumalle pannulle, lämpö voi heikentää entsyymin toimintaa ennen kuin se on ehtinyt tehdä työnsä. 🙅

Jos siis käytät valkosipulia ruoanlaitossa, voit tästä lähtien murskata kynnet ensimmäiseksi, jättää ne hetkeksi leikkuulaudalle odottamaan ja valmistella sillä välin muut ruoka-aineet. Helppo tapa saada paras potku irti kynsistä.

Niin ja vielä, että on kyllä hyvä muistaa, että raakana valkosipuli voi toki olla vatsalle aika ärhäkkää tavaraa, joten määrässä kannattaa kuunnella omaa oloa. Kaikkea valkosipulia ei myöskään tarvitse syödä raakana –> kypsennetty valkosipuli on edelleen vallan hyvää ja terveellistä ruokaa. Sen sisältämät yhdisteet vain muuttuvat kuumennettaessa hieman toisenlaisiksi. 👍🧄🤤

JA NÄITÄ VALKOSIPULEITA RIITTÄÄ VIELÄ ISTUTETTAVAKSIKIN

Tämän syksyn talvivalkosipuleiden kysyntä on ollut ennätyksellisen vilkasta, mistä olen tietysti kovin iloinen ja kiitollinen. Onneksi myös sato onnistui hyvin, joten suuria ja komeita ’Ljubasha’-talvivalkosipuleita on vielä saatavilla syksyn istutuksiin.

’Ljubasha’ on voimakaskasvuinen ja isokyntinen talvivalkosipuli, joka on vuosien mittaan osoittautunut meidän oloissamme oikein hyväksi ja erittäin varmaksi kasvatettavaksi.

Kun vain istutetaan kynnet syksyllä ( kun maa alle + astetta) eli ennen maan jäätymistä, niin pääset jo ensi kesänä korjaamaan omaa valkosipulisatoasi. Ensin skeipit ja sitten itse sipulit, kaksi satoa, ei hassumpi ajatus vai mitä. 🤗🧄

Tosiaan jos oma istutusvalkosipuli on vielä hankkimatta tai penkissä olisi tilaa muutamalle lisäriville, nyt niitä isoja,  + 55 mm ’Ljubasha’-sipuleita löytyy siis vielä TÄÄLTÄ. Suosittelen🧄

TOMAATTIEN KYPSYTYS – VIDEOMUODOSSA

Viimeviikolla oli puhetta, että kuinka tuo tomaattien kypsyttäminen onnistuu parhaiten nyt kun pikkuhiljaa ulkolämpö ei riitä niitä enää kypsyttämään.

Tekaistiin aiheesta myös video ( niistä kuulemma tykätään ja toivotaan nykyisin paljon tuolla sosiaalisenmedian puolella).

Eli ole hyvä, videon voit katsoa

Youtubessa :>  TÄSTÄ

Facebookissa -> TÄSTÄ

Instagramissa -> TÄSTÄ

TikTokissa -> TÄSTÄ

tai suoraan tuosta alhaalta 👇

KEIJUNMEKKOJEN SIEMENKODAT – SISÄLLE KYPSYMÄÄN

Jos nämä kosteat ilmat jatkuvat, niin voisi olla hyvä ottaa nuo keijunmekkojen siemenkodat jo nyt sisälle kypsymään ja kuivumaan, ettei mitkään homeet iske ja tuhoa siemeniä.

Itse säilytän nuo ”palleroiset” kokonaisina aina kevääseen asti ja syy on hyvin looginen. Sillä keijunmekon pienet siemenethän kylvetään keväällä aivan kasvualustan pintaan, jossa ne ovat herkkiä kuivumaan. Siementä ympäröivä hento, verkkomainen huntu sitoo kosteutta ja auttaa pitämään siemenen yhteydessä kosteaan kylvömultaan. Tuo huntu rikkoutuu helposti siemeniä puhdistettaessa, pakattaessa ja kuljetettaessa, mikä saattaa olla yksi syy siihen, että itse kerätyt, hellävaraisesti käsitellyt siemenet itävät usein ostosiemeniä varmemmin.

Keijunmekon siemenkodat kannattaa siksi kuivattaa ja säilyttää kokonaisina. Ja avataan ne vasta keväällä juuri ennen kylvöä, jolloin siemenet ja niiden hennot hunnut säilyvät mahdollisimman ehjinä. 👍🙏

MYYRIÄ JA METSÄHIIRIÄ ENNÄTYSPALJON – KARTTA JA LISÄÄ

”Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.”

 

Noin alkaa luken tiedote aiheesta. Lisää aiheesta ( kartan kera) voit katsoa ja lukea TÄÄLTÄ

Ja myrkyttömät, mutta tehokkaat karkottimet näitä vastaan, niin ulko- kuin sisätiloihinhan löytyi TÄÄLTÄ. Nyt on se fiksu aika laittaa nuo päälle. 👍💪

Vaan nyt lähden takaisin tuonne kasvihuoneelle, valmistelemaan ensiviikon perenna toimituksia. Viime viikonlopulla minulla olikin maailman ihanin pikkuprinsessa siellä mukana ja meillä oli niin ihanaa kuin vain olla voi. ❤️😍😴

ps. Nyt ajattelin aloitella myös hiljalleen kasvihuoneiden pesut ja valmistelut talvea varten ( ei vielä kiirettä, mutta ettei tule), niin loput perennat lähtisi nyt aika edullisesti ( suorastaan halvalla) tästä hetkestä eteenpäin, niin kaunan kun näitä riittää TÄÄLLÄ ( alet jopa -50 % )  Kannattaa ainakin vilkaista, valikoima on nyt vielä hyvä.👍

**********************************

Se joka istuttaa puun,

vaikka tietää,

ettei koskaan näe sen kukkivan,

ei ole hölmö,

ei itsekäs.

Hän saa nautintonsa siitä,

että joku muu tulee joskus iloitsemaan ja nauttimaan sen kukinnasta.

Hän elää sanamukaisesti kahdessa ajassa:

Hänelle ei kesä lopu syksyllä.

 

- Tommy Tabermann

**********************************

Syksyisien ihanaa ja touhukasta viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.  

Toivotteleepi,

Puutarhurisi

Juha