Valkosipulin kukkavarret, pujon kitkentä, syyslannoituksesta, ym. 2.7.2021

Valkosipulin kukkavarret, pujon kitkentä, syyslannoituksesta, ym. 2.7.2021

Ihanan ”rääkyvää” perjantaita täältä Puutarhalta 

”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani”…
 Tämä tuttuakin tutumpi Eino Leinon runo sointui taas elämään eilen illalla. Pitkään odottamani ruisrääkkä nimittäin vihdoin aloitti laulunsa. Olin jo haikaillut sitä useamman viikon ja pelkäisin jopa, että jotain on sattunut, eikä joka kesäinen laulu enää soikaan. Vaan niin tuli hyvä mieli eilen illalla kastellessa kuulin ensimmäiset ”narskutukset” ihan tuosta kasvihuoneen takaa. Ja taas oli tunnelma kuin Eino Leinon runoissa ikään. Kyllä ihmisen onni koostuu pienistä asioista loppujen lopuksi kumminkin, eikö vain. <3 

Kyllä muuten hehkuu kukatkin kivasti tuossa yöllisessä valossa.

Ja kasvimaalla kasvu on ihan huikean hyvää. Vettä vain tarvitsee hommata, kun taivaalta ei nyt tunnu tähän kohtaan apuja tulevan. Ympärillä kyllä satelee, mutta ei täällä…. 

 

Viikolla tehtiin sitten Leenan kanssa hiukan jotain uutta ja toivottua, mutta palaan siihen kohta…;) Katsotaan ensin tuo valkosipulimaan ym. kuulumiset. 

VALKOSIPULIEN KUKINTO- JA KORJUUJUTTUJA

Valkosipulien osalta alkaa tosiaan olemaan ajankohtaista tuo kippurallaan olevien kukintojen eli skeippien poisto. 

Tällä toimella haetaan siis sitä, että kasvi ei keskity itusilmujen kasvatukseen, vaan kaikki voima menisi itse sipulien kasvatukseen. 

Nuo kukkavarret ( = skeipit) on ihan mahdottoman hyviä ruuanlaitossa. Vaikkei tee muuta, kun paistaa ne voissa pannulla ja pikkuisen lisää suolaa, niin on ihan mahdottoman hyviä niinkin. Ja pakastaa voi ylimääräiset.  Netti on täynnä mitä parempia reseptejä ja käyttöideoita noista. Pääasia on, että näitä ei heitetä pois, vaan herkutellaan ne.

Skeipeistä voi toki myös kasvattaa itusilmujen kautta pikkusipuleita ja muutaman vuoden päästä niistä saa jo ihan oikeitakin sipuleita. Prosessi on pitkähkö, mutta omalla tavallaan hauska oppimismatka. Kätevin, helpoin (ja usein myös halvin) tapa on kuitenkin tämä normaalitapa, eli tämän kesän sadosta otetaan isoimmat sipulit ja niiden kynnet istutetaan sitten loppusyksyllä maahan ja seuraavana kesänä nostetaan isot sipulit ylös

Itse nostoaikaa seurataan usein lehtien kellastumisesta ja tehden koenostoja, mutta tuo skeippi kertoo myös omalta-osaltaan oikean korjuu ajan, onkohan tästä ollut aiemmin puhetta? Eli hyvä keino on jättää muutama skeippi leikkaamatta ja kun niiden varret on suoristuneet, niin siitä 1-2 viikkoa on yleensä melkoisen hyvä nostoaika itse sipuleille. Sipulit ovat silloin suurimmillaan, mutta vielä tiiviinä. Liian aikaisin, jos nostaa, niin sipuli jää pieneksi ja jos liian myöhään, niin sipuli alkaa jo erottua ( =kynnet alkavat kasvaa erilleen toisistaan) ja se taas heikentää niiden säilyvyyttä talvella.

Nyt nostettu sipuli näyttää näin hyvälle, mutta nyt se vasta alkaa kasvattamaan kunnolla kokoa, etenkin kun napsin nuo skeipit pois ja kastellaan kunnolla. Veikkaan parhaan korjuuajan olevan taas tämän kuun lopulla tai ensi kuun alussa. kerron kyllä sitten kun nostot alkavat. 

Tästä aiheesta voisin toki kertoa ja kirjoittaa paljonkin, mutta jos tiivistäisin sinulle oleellisimmat tähän hetkeen, olisi varmaan selkeämpää.

Eli;

kukkavarret eli skeipit poistetaan nyt

  • kellastuneista alalehdistä ja lehtien kärjistä ei tarvitse olla huolissaan.
  • skeipeistä jätetään muutama leikkaamatta, joista voidaan sitten myöhemmin päätellä sopiva nostoaika
  • kun kukkavarret suoristuneet -> korjuuaika on tästä noin 1-2 viikkoa
  • kukkavarsia ei heitetä pois, vaan syödään ja mitä ei jakseta nyt syödä, niin pakastetaan.
  • itse sipuleille annetaan nyt enää vettä ( jos ei sada) ja katsotaan että maa on joko rikoista vapaa tai parempi on käyttää ruohokatetta. Se estää kosteuden haihtumista ja pitää rikkakasvit kurissa. 

VINKKEJÄ JA IDEOITA – KIITOS KAIKILLE

Minusta on ihan mahdottoman mukavaa saada aina vinkkejä ja ideoita. Tässä muutama ajankohtainen taas: 

Marjatalta tuli havujen typistämisestä vinkkiä

Juhannusviikolla tehdään typistys käsin kiertämällä vuosikasvusta haluttu osa pois EI SIIS VEITSELLÄ. Hänen mukaansa tulee kauniimpi latva, kun ei veitsen katkaisemia neulasia. 

  • Marjatta 

Ailalta hyvä muistutus ja pyyntö

"Näin kesän alussa on hyvä muistuttaa muutamasta asiasta ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten yhteiselon sujumiseksi.  

Jos käytätte ruohotrimmeriä, niin tarkastakaa ruohikko mitä ryhdytte trimmaamaan. Varsinkin pidemmän heinikon suojissa saattaa olla siili tai vaikkapa rusakon poikanen joka helposti vammautuu tai kuolee trimmerin osumasta. Miulle on tullut hoitoon useita trimmerin iskun saaneita siilejä ja vammat ovat todella pahoja. Sama varovaisuus on pidettävä myös ruohonleikkuria käytettäessä. 

Jos pihallanne on sadevettä kerääviä saaveja tms. suuria vesiastioita, laittakaa astian päälle vaikka kanaverkkoa joka estää mm. oravien pääsyn astiaan ja hukkumisen. Astiaan voi laittaa myös vaikkapa laudan pystyyn jonka avulla janoinen kurre pääsee astiasta pois. 

Jos mahdollista, asettakaa puutarhaanne laakeita astioita jossa pidätte raikasta vettä. Näin monet eri eläimet pystyvät tankkaamaan juomavettä hellepäivänä. 

  • Aila 

Annelilta vaihtoehtoinen ”voimajuoma” ohje helteille 

Hei, teinpä kuusenkerkkä juomaa, kuten monena keväänä ennenkin, makeutin sen intiaanisokerilla, hyvää on, tosin väri on ruskea eikä hopean vaalea. Mielestämme täyteläisempi ja pehmeämpi kuin tavallisella sokerilla. 

Nautitaan kaikista kesän hienouksista

  • Anneli  

Tosiaan se minun ”puutarhurin voimajuoma” sisälsi vain intiaanisokeria ( 1 rkl) + ( ¼ tl) (ruusu)suolaa ja ( 0,5- 1 litraa) vettä, että varmasti tuo Annelin on maistuvampi versio. Tärkeintä on kumminkin juoda ja huolehtia myös siitä, että suolaa tulee juoman mukana, kun sitä kumminkin hikoillessa tulee hien mukana pois. 

Yhteinen kiitos taas kaikille vinkkien lähettäjille. Se kun minun ajatusmaailmani mukaan on niin, että ” tieto ja karjanpaska on hyödyllistä ainoastaan levitettyinä” ;)

PUJOJEN KIMPPUUN NYT

Nyt näyttää ainakin tässä meille, että parasaika päästä eroon pujoista olisi taas käsillä. Juuri tämä kohta, kun se alkaa kukkia, tekee siitä juureltaan heikon ( lisääntymään siis) ja usein sen hävitys onnistuu ihan kerrasta kun sen tekee tähän oikeaan aikaan. Itse kiskoin pari eilen ylös ja täällä ainakin tuo maa on nyt niin kovaa, että ihan sai olla hanskat käsissä ja vetää kunnolla, että lähti.  Muutaman kymmentä, kun noita joka ilta kiskoo, niin ihan kivasta pikku jumpasta käy. :) Pieni homma kun säännöllisesti tekee ja iso apu allergisille. Itse olen niin onnellisessa asemassa, ettei allergiaa ole, mutta jo ihan muita ajatellen kiskon näitä pois. 

JA NYT SITTEN SE MINUN JA LEENAN TUOTOS – KERRO MITÄ PIDIT

Meillä kun on Leenan kanssa tapana vaihtaa kuulumisia ja puhella kaikkea säännöllisesti puhelimitse tai netin välityksellä, niin tuli idea, että mehän voisimme äänittää näitä meidän jutusteluitamme sinunkin iloksi. 

ja kun vielä saatiin teknistä apua nuoremmalta sukupolvelta, niin mehän pistimme testilähetyksen kehiin. 

mehän siis Leenan kanssa vaihdetaan kuulumisia ja puhutaan muutenkin paljon ajankohtaisista aiheista. Vaikka jotkut asiat pysyvät muuttumattomina ( mm. auringon nousu ja lasku), niin todellisuudessa kaikki asiat niin puutarhassa, kuin luonnossakin elää hetkessä ja ajassa joka vuosi erilailla. Niin kuin nyt vaikka tuo Kekkilän lannoite juttu muutama viikko sitten ja nyt pohdittiin ja puhuttiin syyslannoituksesta ja sen tarkoituksesta sekä ihan pieleen menneestä nimestä

Perusajatuksena meillä on, että kerrotaan asiat reilusti ja rehellisesti, silti positiivisesti ja maalaisjärkisesti

Katsotko tästä alta, että kuinka me onnistuimme nyt tässä meidän ensimmäisessä koelähetyksessämme?

 Ristimme nämä oikein komeasti ”Juhan ja Leenan Puutarhawiki” nimellä. :)

LISÄÄ? Mitä muuta?

Koska meiltähän ei aiheet ja jutut Leenan kanssa tunnetusti lopu, niin mieluusti kuulisin, että mitä pidit tästä ja millaisia toiveita jatkoa ajatellen sinulla olisi? Itse me olemme tästä niin innoissamme, että varmasti jatkoa seuraa.

Niin ja jos haluat käyttää tätä kastelulannoitteena annettavaa syyslannoitetta, jota me ammattilaisetkin käytämme, niin pussitan niitä pienempiin pusseihin ja saat sitä TÄÄLTÄ ( 500 g / 4,95 €) 

Vaan nyt taidan lähteä tuonne pienelle päiväsiestalle ja sitten jaksaa taas illalla kastella ja puuhastella kesäyötä ja ruisrääkän, ei niin kaunista, mutta erittäin mukavaa ”narinaa” kuunnellen. 

Ja eiköhän se sitten ole myös viikonlopulla aika urakoida pakastemansikat pakkaseen. Niiden sesonki uhkaa jäädä nyt aika lyhyeksi eli ei kannata enää hirveästi odotella.

*********************************
Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär’ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
 
Eino Leino
********************************* 
Mansikan makuista viikonloppua ja ihania kesäiltoja sinulle hyvä ystäväni 
Toivotteleepi 
Puutarhurisi 
Juha