Perjantaipostin aiheita tänään mm:

  • Nurmikon leikkaamattomuus on hyvä valinta, etenkin nyt
  • Talvivihtojen tekoaika lähestyy – koivujen valintaa jo ennakkoon
  • Iso kiitos palautteesta ja vinkeistä, meidän videojutustelustamme
  • Syyslannoituksen aika on nyt – tiivistelmä miksi, milloin ja mille.
  • Skeipeistä pestoa, se on nyt pop
  • Kuivuus on kitkijän kaveri
  • Kastellaan harkiten ja taitavasti, ei tavan mukaan etenkään näin helteillä

 Makoisaa ja lämmintä perjantaita täältä Puutarhalta 

Vaikka tämä helle nyt tuntuukin jatkuvan ja jatkuvan ja samalla sekoittaa minun vuorokausirytmin ihan totaalisesti, niin kyllä tässä hyvätkin puolensa on. Kun vain suittaa kastella ja hoitaa, niin satoa tulee, niin kasvihuoneelta kuin avomaalta ja ihan kohta luonnostakin. Meillä vain nuo sateet on kiertänyt niin tehokkaasti, että lupaava mustikkasato taitaa kuivua kokoon. No varmaan jostain suonkupeelta sentään löytyy piirakka- ja talvimarjat kumminkin. Ensimmäiset lakatkin alkaa jo kuulemma kypsyä soilla. Tarvitsee varmaan kokeilla joku ilta / yö käydä hiukan katsomassa nuo ”salaiset paikat”, jos vaikka jo olisi niissäkin kypsiä. ;) 

Tomaatteja ainakin kohta saa syödäkseen :)

NURMIKON LEIKKUU NYT, EN OLE TEHNYT VIIKKOIHIN.

Oli tuossa puhetta nurmikon leikkuusta näin helteillä ja itse totesin, että en ole leikannut moneen viikkoon. Osaa nurmikkoa en koko kesänä, mutta tuo osa jota leikkaan ( = missä tulee koirien kanssa telmittyä) niin en tosiaan ole leikannut moneen viikkoon. Siinä kukkii nyt mukavasti valkoapilat ja kun ei ole vettä tullut, niin ei ole ollut mitään syytä eikä tarvetta leikkaamiselle.  Tykkään tuon nurmikon suhteen ajatella, että ei tarvitse olla ”joko tai” vaan voi olla myös ”sekä että”. Itseasiassa tuota samanlaista ajatusmaailmaa huomaan soveltavani monessa muussakin asiassa, esimerkiksi metsieni hoidossa. Osa luonnontilassa, osa hoidettuna.

TALVIVIHTOJEN TEKOAIKA LÄHESTYY – VAAN MISTÄ TARPEET NYT?

Talvivihtojen tekoaika lähestyy taas. Itse lasken parhaan tekoajan tuon mustan kuun päivästä 7-10 päivää eteenpäin on paras aika. Eli nyt kun mustakuun päivä on huomenna, niin ensiviikon perjantaista – sunnuntaihin asti olisi se paras aika. Nyt siis alkaa olla hyvä aika katsella sillä silmällä noita koivikoita, että mistä nuo tarpeet on hyvä sitten viikon päästä ottaa.  Täällä tosiaan sateita ei ole saatu, eikä ole luvassakaan, niin pitää etsiä sellainen rehevämpi kasvupaikka, mistä vihtatarpeet ottaa. Muuten voi olla, että ei lehti kestä, kun kerran huiskauttaa ja onkin pelkkää risua sen jälkeen.  Tuohon aikaan, mielellään aamusta oksat ottaen, ilmatiiviisti kelmuun käärittynä ja pakastettuna kun tekee, niin samalla vihdalla saunoo talvella monta kertaa, eikä lehtiä irtoa. 

ISO KIITOS PALAUTTEISTA JA VINKEISTÄ MEIDÄN JUTUSTELU HETKESTÄ

Viime viikolla tosiaan oli ensiesitys tästä minun ja Leenan ideasta tehdä tällaisia ajankohtaisia aiheita käsitteleviä videoita. Lähinnä noin, että me jutustelemme aiheista kansantajuisesti ja pysytään kumminkin tutkituissa ja oikeissa tiedoissa. Toki pienellä huumorilla höystettynäkin. Ja voi miljoona kiitosta, miten paljon tuli ihania palautteita. Niin kiitosta kuin aihe- ja kehittelyideoita.  Otamme ne kaikki huomioon, kun tehdään näitä lisää jatkossa. 

Ja jos sinulta jäi katsomatta tämä syyslannoitusjakso, niin sehän löytyy TÄÄLTÄ

 SYYSLANNOITUKSESTA LYHYESTI

Toiveita tuli myös videon aiheiden tiivistämisestä tekstinä, niin jos tähän alle listaan tuon videon pääpointit: 

Tiivistys syyslannoituksesta:

  • Koko syyslannoitteiden nimi pitäisi muuttaa loppukesän lannoitteeksi, että se tulisi annettua oikeaan aikaan eli nyt heinäkuussa ja viimeistään elokuussa
  • ”Syyslannoituksen” tarkoitus on vahvistaa solukkoja ENNEN kuin kasvin elintoiminnot hiipuvat syksyn tultua.
  • Annetaan puille, pensaille ja marjakasveille, vahvistamaan silmuja ja kukka-aihioita talvea vasten.
  • Ruohovartiset ei tarvitse, koska kasvusto lakastuu.
  • Annetaan siis Fosoria ( P) ja kaliumia ( K), ei Typpeä ( N9). Poikkeuksena mansikka, jolle pieni typpimäärä sadonkorjuun jälkeen on eduksi.
  • Lannoitustarve määräytyy sen mukaan mitä on ”viety ja tuotu” eli kasvien ravinnetaseesta. Kesällä kasvit tarvitsevat kaliumia ja fosforia uusien kukka-aiheiden ja silmujen kehittämiseen.
  • Nyt kun on ollut kuumaa ja kulutus kovaa, niin sitä tärkeämpää on antaa kasveille sitä mitä ne on kuluttaneet, jotta satoa ja kukkia jaksaa tulla myös ensi vuonna. Fiksu puutarhuri katsoo aina myös tulevaisuuteen. ;)
  • Myöhään syksyllä, kun jo lehdet kellastuvat ja kasvu hidastuu, lannoite ei enää ehdi vaikuttaa.
  • Kaupallisia valmisteita on useita. Karjanlannoista parhaiten syyslannoitukseen soveltuu hevosenlanta, koska sen typpipitoisuus on alhainen.
  • Parhaiten tehoaa ja toimii kastelulannoitteena annettava lannoite. Se menee heti ja kaikki kasvin käyttöön, ei jää käyttämättä eikä huuhtoudu sateiden / kastelun kautta pois kasvin ulottuvilta.
  • Lannoitteissa on eroja, niihin kannattaa tutustua huolella. Kaikki syyslannoitteet ei siis ole läheskään saman sisältöisiä, vaikka myydäänkin samalla ”syyslannoite” nimellä
  • Tämä ”syyslannoitus” on yksi parhaita asioita, joita voit tehdä kasveille ja niiden hyvälle kasvulle myös ensi vuonna. Pieni vaiva ja kustannus, mutta iso ja monikerroin vaivan arvoinen hyöty. Tosin eipä tuo nyt kovin vaivalloistakaan ole, pistän vain ruokalusikallisen jauhetta kastelukannuun, vettä päälle ja kastelen, siinä se. :)

Minun käyttämä ja suosittelema ”syys”lannoite on tämä vesiliukoinen jauhe. Sitä laitetaan ruokalusikallisen verran kastelukannuun ja kastellaan kasvit sillä 1-2 ( 3)kertaa heinä- elokuun aikana. Käyttämätön jauhe säilyy vuosia, kun pidät pussin kuivassa paikassa. Liukenee hyvin myös viileämpään veteen. 

Ammattilannoite (N-P-K) 0-20-24 

500 g pussi / 4,95 € -> TÄÄLLÄ

SKEIPEISTÄ TEHTY PESTO ON POP

Viime viikolla oli puhetta noiden skeippien poistosta ja siitä kuinka niistä paitsi voi tehdä ruokaa, niin nähdä myös oikean nostoajan. ( = jätettiin muutama skeippi paikalleen, kun ne suoristuu, niin sipulien nostoaika on n. 1-1,5 viikon kuluttua parhaimmillaan). Ja kyllä niin paljon tuli kehuja noista skeipeistä tehdyistä pestoista, että varmaan pitää itsenkin kokeilla,perinteisesti olen vain paistellut voissa… 

KUIVUUS ON MYÖS KITKIJÄN KAVERI -  PUJOT JA KAIKKI MUUTKIN KUOLEE NYT KERTA KITKENTÄÄN

Tosiaan tässä meillä kun ei ole satanut tippaakaan moneen viikkoon ja nämä helteet tekevät sen, että kuivemmissa paikoissa koivut jo kellastuu ja kasvit nuokkuu heikkoina jo muutenkin. Eli nyt kun kiskoo rikkakasvit pois maasta,eipä jaksa uutta versoa enää kasvattaa .( ei ainakaan kovin herkästi) Kitkeminen näillä keleillä on totisesti hikistä hommaa, mutta vähän kerrallaan ja ajatus siitä, että niistä pääsee eroon kerta kiskaisulla ja ilman torjunta-aineita saa kyllä jaksamaan yllättävän hyvin. :) 

KASTELLAAN JA SUMUTELLAAN

Tästä me on jo puhuttukin paljon viime aikoina, mutta kertauksena, että se kasteluvesi ei toisiaan saisi olla liian lämmintä. Itse teen niin, että täytän / jätän kastelutynnyrit puoliväliin täyteen kastelun jälkeen. Ja ennen seuraavaa kastelu kertaa lasken sen täyteen kylmää kaivovettä. Näin se on sopivan lämmintä, raikasta ja happipitoista. Ja kastelen aina myöhään illalla / yöllä ( siksi päiväjärjestys onkin minulla nyt vähän päälaellaan). Ei kastella liikaa ( tämä on ehkä se pahin mitä tapahtuu usein miten) vaan kokeillaan joko sormella mullan kosteutta tai itse ainakin kokeilen ruukut ja amppelit, nostamalla niitä ilmaan ja paino kertoo parhaiten kastelu tarpeen.  Kyllähän sinä nämä osaat, mutta kunhan tässä nyt itsekseni kertailen näitä taas ennen iltaa. :) 

NÄIN MINÄ JÄÄHDYTÄN TAIMIA KASVIHUONEESSA

Isojen kasvien kanssa kasvihuoneissa pärjää helposti, mutta nämä vasta juurtumassa olevat, on sitten pikkuisen haasteellisempia näillä keleillä. Näillä kun ei vielä ole kunnon juuria ja näin kuumat tekee niiden olon tosi tukalaksi, eikä kaikki aina selviäkään. Jos olisi kymmenen astetta viileämpää, niin tämä olisi helppoa kuin heinän teko. No ilmoja, kun ei voida hallita, niin olosuhteita kumminkin voin parantaa jonkin verran. Eli minulla on tällainen sumuviilennys tuolla juurtumishuoneessa. Se antaa pienen viilentävän kosteuden taimien lehdille kerran pari tunnissa.

WILLOW SE OSAA OTTAA ILON IRTI, ETENKIN KUN TYTTÖYSTÄVÄ HETA TULI KÄYMÄÄN

Tätä menoa ei voinut kuin nauraa ja ihastella tuota pentuenergiaa. Willow nimittäin sai samanikäisen plotin ajokoiran, Hetan; kaveriksi ja ihan kohta löytyikin sellainen turvemultapaikka, missä oli mitä mukavinta peuhata. Välillä kävivät puutarhaletkun alla ”suihkussa” ja taas mentiin.

Tunnin verran jakoivat touhuta ja sitten mentiin suihkun kautta syömään ja sen jälkeen uni maistui paremmin kuin hyvin. :)

 

Vaan nyt taidan lähetä ottamaan pikku huilit, että jaksan taas iltasella aloittaa kastelut ja muutkin puuhat pihalla ja täällä puutarhalla. Toisaalta, mikäs näitä on tehdessä, ihanaakin ihanammassa kesäyössä, ruisrääkän kosiolaulua kuunnellen.  Lintuharrastaja kaverini nimittäin vahvisti, että tuo ruisrääkän ”laulu” on poikamiesrääkkien huutelua puolisoiden perään. Toivotaan nyt, että niitä onnistaa kesäyössä. ;)

*********************************

Kukaan meistä ei selviä täältä hengissä,

joten älä kohtele itseäsi niin kuin olisit muisto.

Syö herkullista ruokaa.

Kävele auringon paisteessa.

Ui järvissä.

Kerro aina totuus ja kanna sydäntäsi kielen päällä.

Ole höpsö, Ole kiltti. Ole outo.

Millekään muulle ei aikaa ole.
Sir Anthony Hopkins 

*********************************

Tunnelmallisen ihania iltoja ja lämpöisen mukavaa viikonloppua sinulle hyvä ystäväni 

Toivotteleepi, kesäöihin taas kerran täysin hullaantunut ja hurmaantunut 

Puutarhurisi 

Juha


Tilaa puutarhurin perjantaiposti