Hellyttäviä terveisiä täältä Puutarhalta!

Viimeperjantaina taisin jo hiukan vihjatakin, että tälle viikolle ei olisi tulossa hellevaroitusta vaan ”hellyysvaroitus”.  Alkuviikosta nimittäin Huhu, Eka, Mörri ja Soma sai uuden kaverin ” Pikku-Reiskan”. Ja tämän ihanan (ja todella touhukkaan) kaverin kanssa onkin sitten mennyt kaikki aika. On opeteltu hiukan sisäsiisteyttä ( joka sujuu jo nyt hyvin, vain parit pikkupisut on vahingossa tullut pirtin lattialle).  Sitä, että mitä saa pikkunaskalihampailla järsiä ( siinä meillä on vielä hiukan erinäkemyksiä…;)  ja ihmetelty niin västäräkin pyrstön heilutusta ( ja sitä miksi se aina lentää pois eikä jää leikkimään), tuulen ja sateen kohinaa ( joka aluksi hiukan pelotti, mutta ei kauaa), ja tietysti oltu hereillä silloin kun muut nukkuu ja nukuttu kun muut valvoo… ;) No pieniä ”yöhepuleita” lukuun ottamatta ”pikku-Reiska” on kyllä nukkunut ja muutenkin ollut niin kiltti kuin vain pikkukoira olla voi.

Tämmöinen ihanuus on "pikku-Reiska" ja ikää on 8 viikkoa.  <3

”pikku-Reiska” ollut täällä puutarhallakin jo "apupoikana".  Ja Ihan selkeästi sillä on tuommoinen asiantunteva katse ja  ”valvovat työnjohdolliset otteet” eikö vain. :) 

IHAN KOHTA SOMA JO MAISTELI ENSIMMÄISET

Metsään tutustumisreissuilla on löydetty jo ensimmäiset (lähes) kypsät mustikat. Soma niistä tykkää niin paljon, että jo ensimmäiset maistiaiset pensaista löysi. Mustikkaa näyttäisi tulevan hyvin ja nuo sateen teki niille entisestään todella hyvää. Veikkaan, että viikon päästä pääsee jo ensimmäiset uudensadon mustikkapiirakat tekemään.  Kaikkiaan mustikkaa näyttäisi tulevan hyvin ja ilahduttavasti lakkoja myös. Vaikka täällä ei oikein isoja lakkapaikkoja olekaan, niin aina sen verran kumminkin että muutaman rasiallisen saa pakkaseen, erityisiä herkkuhetkiä varten.

Ja ensimmäiset kantarellitkin on ihan kohta korissa. Nähty on jo ;)

TALVI SAUNAVIHDAT (VAI VASTAT?) HUOMENNA VIIMEISTÄÄN TEKOON

Jos et vielä ehtinyt, niin tosiaan huomenna olisi kuun kannalta se viimeinen hyvä päivä, kun ne kannattaa tehdä. Nyt tehdyissä vihdoissa lehti pysyy ja kestää useammankin saunomisen ja tuoksukin on parhaimmillaan.

Vihta vai vasta? Tämä on aina yhtä hauska ”väittely”. Jossain tämä on ehdottomasti vasta ja jossain vihta ja jossain molemmat käy. Meillä täällä puhutaan aina vihdasta ja sanonta ” ensin saunotaan ja sitten syödään vasta” kai liittyy myös tähän. Mutta ”ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä”, on kai se paras tapa suhtautua asiaan ja iloita kielemme monivivahteisuudesta ja rikkaasta murrekulttuurista. Eläkööt persoonat ja kielelliset rikkaudet, eikö vain?

TUOKSUPUSSEISTA – pari niksiä

Noista tuoksupusseista tuli parikin vinkkiä eli suodatinpussin voi myös ommella kiinni ja lehtien kuivatus saunan jälkilämmössä nopeuttaa kuivatusta paljon.

Myös ruusujen terälehtiä voi samalla lailla kuivata ja tuoda ruusuntuoksua talveen. :)

Kiitos vinkkaajille vinkeistä. :)

TALVIVALKOSIPULIEN KUKKA-AIHIOT POIS JA PANNULLE

Tämä tuttu juttu on taas ajankohtainen eli leikataan talvivalkosipulien kukkavarret pois. Kukkavarren katkaisu auttaa sipulia kasvamaan ja tuleentumaan kunnolla. Jos haluat kokeilla kasvattaa kukista uusia siemeniä & sipuleita, niin muutaman voi toki jättää leikkaamatta. Itse sipuleista ei sitten vaan kasva niin hienoja ja isoja. Siemeniä tulee jo yhdestä kukasta paljon ja pitkäjänteisellä kasvatuksella niistä saat uusia sipuleita, tosin se ottaa muutamankin vuoden. Itse en sitä harrasta, kun kynsistä lisäämällä homma onnistuu paljon helpommin ja nopeammin, mutta ihan kokeiluna ja kokemuksena sitä voit kokeilla, jos tykkäät. :)

Ja näitähän ei sitten heitetä hukkaan vaan herkutellaan. Yksi helpommista (ja maukkaimmista) tavoista on ihan yksinkertaisesti kuullotella nämä öljyssä pannulla. Ja jos näitä tulee enemmän kuin kerralla jaksaa herkutella, niin pakasteeseen vain. Säilyy hyvin, etenkin vakumoituina.

VETTÄ SATOI KUIN SAAVISTA – TARKISTUKSIA HYVÄ TEHDÄ

Alkuviikon ”Päiviö-myrsky” toi vettä ja tuulta läpi suomen. Meillä täällä vettä satoi tiistaina ja keskiviikkona yhteensä ”maltilliset” n. 50 mm. Monin paikoin satoi tuplat jo yhdessä päivässä. Myrsky repi myös puita nurin ja hiukan kyllä kauhunsekaisin tuntein menin tuonne ulos katsomaan, että onko tuhoja tullut. Onneksi kaikki kesti hyvin ja vain tuosta isosta saarnivanhuksesta oli yksi oksa katkennut. Pari amppelia oli kyllä lentänyt, mutta nekin sai kuntoon uudelleen istuttamalla ne. Se mitä enempi piti katsella, oli nuo uudet istutukset. Sinne sade oli kaivertanut uria ja uutta multaa piti paikoin lisäillä. Jos sinulla on myös uusia- tai rinneistutuksia, niin kannattaa käydä katsomassa, että onko vesi syönyt multia pois. Lisää vain multaa jos tarvii, niin ei sitten suotta juuret kuivu ja kasvit kärsi.

RUOHIKON LEIKKUUTA JA KEITAAT PÖRRIÄISILLE

Nyt uskalsi taas leikata nurmikkoakin ( helteen aikaan jätin sen suosiolla kasvamaan, ettei suotta pala niin helpolla) ja sinne tuli taas jätettyä näitä pieniä pörriäiskeitaita eli valkoapilaa kasvavat kohdat kiertäen, syntyi kivoja keitaita pörriäisille. ja onhan ne kivemman näköisiäkin, kuin ihan tasainen nurmikko, minusta ainakin. :)

TOMAATIN VARKAAT – LIIEMMÄT POIS

Tomaatit kasvaa niin kohisten ja varkaita alkaa olla sen verran paljon, että niitä on hyvä poistaa. Varashan kasvaa tuohon pääversosta lähteneen haaran kainaloon . Itse en poista niitä kaikkia, vaan ainoastaan liiat eli jos näyttää, että kasvusto menee liian ahtaaksi tai kasvi ei jaksa kaikkia kasvattaa kunnolla, niin napsin osan pois. Varas kyllä kasvattaa ihan samalla tavalla satoa, mutta yleensä paremman lopputuloksen saa, kun poistaa ne pois ja antaa pääverson tuottaa sadon. Minusta niiden poistamisen / jättämisen suhteen auttaa taas se tuttu luota omaan näkemykseesi ja puutarhurin terveeseen järkeen kuin oppikirjamainen kaikki pois tyyli.

Ai niin, näinköhän ensi maanantaina olevan Eino Leinon päivän kunniaksi alkoi ruisrääkätkin ”laulamaan” tällä viikolla. Ehdin jo aiemmin huolestua kun tuota tuttua ”rääkymistä” ei kuulunut koko kesänä. Tässä ympärillä kun on ollut kaksi, joskus kolmekin paria, mutta tänä kesänä tuota tuttua kesäillan konserttia ei ollut kuulunut lainkaan. No nyt kuuluu ja kyllä on helppo samaistua näinä kesäöinä täällä peltojen keskellä tuohon Eino Leinon Nocturneen.

***************************************

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.


Eino Leino: Nocturne 1903

***************************************

Ihanaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni. 

Nautitaan Suomen suvesta ja kasvimaan herkuista

Toivottaa

Puutarhurisi

Juha