Puutarhurin perjantaipostia 26.6.2020

Puutarhurin perjantaipostia 26.6.2020

”Huh-Hellettä” terveisiä täältä Puutarhalta!

Onhan tämä aikamoista meinikiä nyt näiden helteiden kanssa. Tuntuu, että kaikki tarmo menee kasvien kastelu- ja virkistystarpeen seurantaan ja hoitoon. Päivärytmikin tuppaa menemään ihan sekaisin, kun aamusta aikaisin ja myöhään iltayöstä olisi parhaat ilmat tehdä asioita, mutta eipä voi päivälläkään kasveja jättää vain olemaan oman onnensa nojassa vaan vähintään virkistäviä suihkuja tulee käytyä antamassa tuolla kasvihuoneella.

Ulkona kasvit ovat pärjänneet hyvin vain kastelun yhteydessä annetuilla virkistävillä suihkuilla. Mutta kasvihuoneessa kuumuus on sitä luokkaa, että ilman piristäviä suihkuja kasvit alkaisivat kärsiä ihan varmasti.

Tosin on siinä myös puolensa kun aamusta menee kastelemaan, niin rapean rapsakoita pikkukurkkuja on mukava napostella samalla. Montaa ns. amppelikurkkulajiketta olen kyllä kokeillut, mutta kyllä tämä Ministar vaan yhä edelleen on se paras, niin maultaan kuin satoisuudeltaankin.

KOHTA HELPOTTAA

Onneksi ennusteen mukaan näyttäisi sille, että jo viikonlopulla alkaa pahimmat helteet helpottaa ja vettäkin olisi luvassa, alkuviikosta viimeistään myös tänne kaakonkulmalle. Toivottavasti vettä tulisi tasaisesti eikä mitään hirmukovia ukkospuuskia.

 

KASTELUSTA JA LÄMPÖTILASTA VIELÄ PARI JUTTUA

Pari viimeistä postiani olen näitä kasteluasioita pyöritellyt ja omat kokemukseni ja vinkkini kertonut. Vaan aina jotain tulee myöhemmin mieleen, niin kuin nyt viime perjantainkin jälkeen. Eli oikein paahteisen paikan kastelusta sellainen huomionarvoinen asia, että kastelu olisi hyvä tehdä joko aamulla oikein aikaisin tai illalla myöhään eikä kerralla liian märäksi. Muutoin saattaa käydä niin, että multa lämpenee liiaksi ja juurilta loppuu myös happi. Usein se on sitten kasville hyvin kohtalokas yhdistelmä.

Itse kastelen perusteellisimmat kastelut aina illalla näin helteiden aikaan. Monestakin syystä eli vesi ehtii imeytyä yön aikana eikä haihdu, tuon maan lämpötila ei nouse märänmaan takia helteissä niin paljoa. Härmän/homeen vaaraa ei käytännössä ole, koska kasvustot ovat vielä ”uusia” ja ilma kuivattaa kasvuston hyvin nopeasti kasteluvedestä. Ja illat on muutenkin ihan mahdottoman ihanaa aikaa puuhastella tuolla puutarhassa ja pihalla, eikö vain. Jopa niin mukavaa, ettei meinaa malttaa nukkumaan mennä. :)

KERRATAANKO KASTELUJUTTUJA VIELÄ LYHYESTI:

- lämpötilan ja kastelutarpeen välille ei voi vetää suoraan = merkkiä. Tarvetta tarkkaillaan muuten.

- amppelien ja ruukkujen painosta oppii nopeasti kastelutarpeen

- hyvä keino kastella amppelit/ruukut on laittaa ne imemään vettä ämpäristä/saavista

- etenkin kuivahtamaan päässeet kannattaa kastella imeyttämällä

- jos kastelet kannulla ja vesi tuntuu heti valuvan ulos ruukkujen / amppeleiden pohjasta, niin multa on silloin kuivunut jo niin paljon, että se on tehnyt raon astian väliin. Silloin kastellaan moneen kertaan ja niin kauan, että vesi alkaa ”pysyä” ruukussa ja multa kastuu kunnolla ( tässäkin auttaa se painon vertailu)

- Kasteluveden lämpötila ei saisi olla yli + 25 astetta. Siitä loppuu happi. Etenkin helteillä on kasteluletkussa oleva vesi usein polttavan kuumaa kasveille. Tunnustelen aina kädellä, että vesi on sopivan viileää, ennen kuin kastelen.

- Kasvihuoneen kasteluastioissakin saattaa vesi mennä liian lämpimäksi ja silloin lisään sekaan niin paljon raikasta vettä, että se tuntuu taas hyvälle ja kastelen vasta sitten.

- Helteellä kasveja suihkutelleessa käytän ihan kaivovettä. Se virkistää kasveja, eikä suihkuteltaessa vaurioita synny.  

Kastelukiteiden käyttö mullan seassa on minun salainen aseeni, ne on pelastaneet minun kasvini usein, etenkin ne paikat ( mm. hautausmaat ) joissa ei ehtisi millään joka päivä käydä kastelemassa.

- helteillä kastellaan aamulla aikaisin tai illalla myöhään ( suosittelen illalla myöhään)

-  helteessä olevia kasveja kastellaan enemmin nyt hiukan useammin kuin kerralla läpimäräksi ( tämä on siis toisin kuin yleensä tehdään).

Eikä nämä kasteluasiat loppujenlopuksi niin vaikeita ole, hiukan kun katsellaan, tunnustellaan ja vältetään ääripäitä, niin vallan hyvin pärjätään näin helleaikoinakin.  

 

KASVIEN VIENTI VARJOON / VARJOSTUS

Tämä on siis keinoista yksi parhaimpia oikein paahteessa olevien kasvien avuksi. Kyllä sen huomaa itsekin kuinka samalla paikalla jos istuu suorassa auringossa tai aurinkovarjon alla, niin ero on aivan valtavan iso. Toisessa läkähtyy hetkessä ja varjon alla viihtyy vaikka kuinka pitkään. :)

KUKKINEET KUKAT POIS – KIIHDYTTÄÄ UUSIEN KUKKIEN TULOA, MYÖS PERENNOILLA

Usein muistetaan puhua siitä kuinka kesäkukkien kukinta paranee kun kukkineet kukat ja sitä kautta siemenkodat nypitään pois ja saadaan paljon lisää kukkia. Mutta sama idea pätee myös moneen perennaan. Eli rohkeasti vain siemenkodat pois ja kukinta sen kuin kiihtyy.

ÄMPÄRIPERUNOISTA SATOA

Juhannuksena oli sitten se jännittävän mukava hetki, kun kippasin tuon perunankasvatus ämpärin nurin ja niin vain sieltä löytyi pari kourallista uusia perunoita juhannuspöytään. Oli kyllä hyviä ja niin vaivattomasti ne tuossa keväällä valmistui, ettei oikein huomannutkaan. 

TALVIVIHTOJEN TEKOON ENSIVIIKOLLA

Ennen juhannusta taisi olla puhettakin, että silloin ei ollut kuu kohdillaan tehdä muuta kuin sen hetkiseen käyttöön vihtoja ja lupasin ilmoitella kun talvivihtojen aika olisi ja se on ihan nyt käsillä! Eli nousevan kuun vaikutus on ensiviikolla parhaimmillaan (loppuviikosta kaikkein paras) ja kun vielä ilmatkin viilenevät, niin heti vaan aamusta talvivihta tarpeiden hakuun. Sitoa voi myöhemmin päivällä, pääasia on että oksat leikataan irti aamusta.

Vakuumiin vai kelmuun?

Tätä testasin (taas) viimevuonna ja ainut ero oli oikeastaan se, että tiukasti kelmuun käärittynä vihta vei paljon vähemmän tilaa pakastimessa, joten kelmuun käärin kaikki vihdat tänä vuonna.

Ja sen voin luvata, että nyt kun tehdään vihdat pakkaseen, niin niillä on ilo kylpeä ensitalvena ja useammankin kerran. Kyllä kestää lehti ja tuoksu on mahtavan kesäinen !

EIKÄ UNOHDETA TEHDÄ TUOKSUPUSSEJA – NE SYNTYY SIINÄ SAMALLA

Tosiaan nuo löylyveteen laitettavat koivunlehtituoksupussit syntyy tuossa ihan samalla vihtoja tehdessä. Irtolehtiä ja huonompien oksien lehtiä kertyy aina samalla kuin itsestään. Lehdet laitan suodatinpusseihin, ripustan pyykkipojilla kuivatustelineeseen ja kun pariviikkoa ovat kuivuneet, niin nitojalla suut kiinni ja säilöön. Helppoa ja niin ihanan kesäisen luonnolliset tuoksut on taas taattu moneen talviseen saunomiskertaan. Joulusaunaanhan nyt ei enää voisi mennäkään, jos ei olisi vihtaa ja löylyvedestä leviäisi aidon koivun tuoksut. ;) 

Viime vuonnahan laitoin hiukan Eucalyptuksen lehtiä myös sekaan, mutta varmaan liian vähän, kun en sitten ainakaan talvella erottanut niitä tuoksusta erikseen. Pitänee ehkä tehdä muutama pussi nyt reilummalla eucalyptuksenlehtien osuudella, jos se vaikka alkaisi sitten erottua.

Vaan nyt minä lähden antamaan pienet päivä suihkut tuonne kasvihuoneille ja sitten taidan käydä ottamassa pienet ”päiväettoset”, kun eilen illalla meni melko myöhään ja varmaan menee taas tänäkin iltana.

***************************************

Tanssi, niin kuin kukaan ei katselisi.

Laula, niin kuin kukaan ei kuuntelisi.

Rakasta, kuin et olisi koskaan haavoittunut

ja elämä olisi kuin taivas maan päällä.

 

- Mark Twain

***************************************

EI HELLE, VAAN HELLYYSVAROITUS ;)

Ai niin, pikku varoitus vielä tähän loppuun eli nyt kun nuo meteorologit on antaneet näitä hellevaroituksia, niin minäpä annan puolestani ”hellyys” varoituksen. Syy siihen selvinnee ensiviikolla… ;)

”varoittaa” ja ihanan lämmintä kesäviikonloppua samalla toivotellen

Puutarhurisi

Juha