Puutarhurin perjantaipostia 9.4.2021

Puutarhurin perjantaipostia 9.4.2021

Tuoksuvia ja tuulisia terveisiä täältä Puutarhalta!

Eihän tämä nyt ihan se kaikkein kaunein kevätpäiväsää näytä olevan ja taitaa rämpsymmäksi mennä, - tuo oli ensimmäinen ajatus, kun pirtin ulko-oven aamulla avasin. Piti oikein vetäistä takin vetoketju ylös asti kiinni ja painaa lakki syvemmälle päähän, sen verran raakian tuntuinen ilma oli. Vaan kun pysähdyin kuuntelemaan, että onko kaikki lintuystävät menneet jonnekin piiloon ja suojaan vai laulelisiko joku, niin johan vain hanhiparvi pyyhki yli ja kaakatti terveiset. Samalla nostin itsekin pään ylös ja vedin keuhkot täyteen raikasta maaseutuilmaa ja ihan kuin olisi sääkin muuttunut, kun tuo keuhkot täyttänyt raikas tuulahdus tuoksui kuitenkin vahvasti keväälle. Kevät näyttää siis taas kerran tulevan keikkuen, mutta kyllä se tulee.

Kasvihuoneessa on aina ihan taivaallisen ihana tuoksu ja tunnelma, olkoon ulkona millainen keli vain. Täällä on ihmisen hyvä olla, säällä kun säällä. <3

EI KAUPALLISTA YHTEISTYÖTÄ – EI NYT EIKÄ KOSKAAN, SIIHEN VOIT LUOTTAA

Ihan aluksi pitää oikaista sellainen käsitys, joka tuli muutamille kyselijöille viime viikon biolanin multa-asiaa koskien. Että olenko siirtynyt tekemään kaupallista yhteistyötä ja myynyt sieluni rahasta? Vastaus on, että en ole, en nyt, enkä koskaan. Jos jokin tuotteen olen hyväksi havainnut, niin kerron siitä mieluusti ja ihan vain juuri sen takia. Ja jos jokin ei ole sovelias, niin kerron senkin. Vaikka nyt tuossa multajutussa, niin saman valmistajan mustasta mullasta olen kertonut usein ja kerron jatkossakin, että se ei minusta sovellu ruukkukasvatukseen ollenkaan, mutta lisämultana penkkeihin ym. ihan hyvä.

Eli jatkossakin voit luottaa täysin siihen, että jos jotain suosittelen, niin suositus tulee sydämestä ja kokemuksesta, sitä ei ole ostettu. :)

Niin ja syy miksi en suosittele mustaa multaa ruukkuihin, en etenkään taimikasvatuksiin on se tärkeä seikka, että kasvin juuret tarvitsevat yhtä lailla happea kuin vettäkin ja tämä mustamulta tiivistyy kovin helposti niin tiiviiksi, että pienen taimen juuret tukehtuu. Tiedät sen näyn, kun terhakka taimi yhtäkkiä vain lössähtää kasaan, niin hyvin usein syy on juurien hapenpuute. Pieni kasvi kun ei paljon vielä vettä käytä, niin mullan ilmavuus on sitäkin tärkeämpi, koska multa pysyy hyvin pitkää märkänä kastelun jälkeen. Vaikka kastelu tehdään varovasti (niin kuin se aina tehdään pikkutaimilla) niin tuo ilmavuus on paljon helpompi ylläpitää oikeanlaisella multarakenteella. Rakenne, joka on siis tuossa biolanin taimimullassa osoittautunut oikein hyväksi ja toimivaksi ja siksi sitä suosittelin.

KUKA SE ERKKI OIKEIN ON JOKA SUOSITTELEE? KEKSITTY HAHMO? EI, VAAN YKSI PARHAIMMISTA TAIMISTOPUUTARHUREISTA JA OPPI-ISISTÄ

Vähän tuohon samaan aiheeseen liittyen, minulta on kysytty aina välillä, että kuka tuo Erkki on joka noita Marja-aronioita suosittelee? Onko se ihan keksitty nimi? Ei ole, vaan Erkki on yksi suomen parhaita ja kokeneimpia taimistoalan ammattilaisia mitä minä tiedän. Minulla on ollut mahtava etuoikeus saada tuntea Erkki pitkään ja ammentaa uskomattoman määrän hänen kokemuksensa tuomaa tietoa taimisto asioista ja luonnosta. Erkki vaan vaatimattomana ei halua tehdä itsestään numeroa ja toisaalta kun hänen taimistoltaan ei ole vähittäismyyntiä, niin haluaa senkin puolesta pitää matalaa profiilia. Mutta tosiaan Erkki on ihan oikea Erkki ja puutarhuri isolla P:llä. Ja nämä Marja-aroniat sekä Tyrnit on siis Erkin kasvattamia ja varmasti parasta laatua. Mutta hinnat silti kohtuulliset, suorastaan edulliset, kun toimitaan suoraan ilman muita välikäsiä ja itse kuljettaen.

EUCALYPTUKSEN TAIMIA EI SAADA – SIEMENET JA METSÄT TUHOUTUI AUSTRALIAN METSÄPALOISSA JA TARVE ON SIELLÄ

Eucalyptuksen suhteen tosiaan kävi niin, että nuo Australiassa riehuneet suuret metsäpalot paitsi tuhosivat arvokasta eucalyptusmetsää, niin myös siementuotantoa. Harmi tietysti, että siemeniä ja taimia ei tänä vuonna saada, mutta uskon että olemme samaa mieltä siitä, että on paljon tärkeämpää käyttää ne tuolla nyt uuden metsän syntyyn kuin meidän koristekasvi käyttöön. Me voimme tämän vuosi vallan hyvin kasvattaa ja katsella jotain muuta, eikö vain. Ensi vuonna sitten taas kasvatellaan euclyptuksia.

OLIHAN SINULLA SE ENSI TIISTAI JO MERKITTY KALENTERIIN? TARJOAN SINULLE ERINOMAISEN TIETOPAKETIN HYVINVOIVASTA MAAPERÄSTÄ JA PUUTARHASTA KLO 13-16

Minulla tosiaan oli ilo osallistua tämän järjestelyyn ( Kiitos Leenan kutsusta) ja sitä kautta tarjota myös sinulle ilmaiseksi vallan erinomainen webinaari ensi tiistaina klo 13-16.00.  Tämä webinaari on tosiaan tarkoitettu nimenomaan kotipuutarhureille, palstaviljelijöille, mutta kyllä ihan ammattipuutarhuritkin tästä saa paljon irti ihan varmasti.

Linkki webinaariin on tässä: http://tiny.cc/webinaari123  ja vähän ennen yhtä kannattaa jo klikata linkkiä.

Tuolla ”nähdään”, eikös vain?

KATSO, IHANAT LJUBASHAT NOUSEE JO

Ai että, mikä ihana näky odottikaan valkosipulipenkkien luona. Sen että lumet oli päätä pois sulaneet, niin johan sieltä noustaan niin terhakkaana että. Ja loistavasti näyttää nuo taas talvehtineen. Kunhan penkki hiukan kuivahtaa, niin käyn heittämässä hiukan kanankakkarakeita vielä penkkien päälle. Vaikka penkki on syksyllä perustettu palaneen hevosenlanta kompostin kera, niin olen huomannut, että pieni lisä typpi heti tässä keväällä tekee niille hyvää. Ja kanankakkarakeet on siihen käteviä ja hyviä.

Sitten myöhemmin, laitan vielä ruohokatetta penkkien päälle. Kate kun pitää huolen maan kosteudesta sekä lämmittää maata ja rikkaruohot poissa todella hyvin. Sitä vastoin sen lannoitusvaikutukseen, en oikein usko. Ehkä vähän typpeä voi irrota, mutta eipä sillä juuri merkitystä ole. Tuo suojaus ominaisuus sitä vastoin on oikein hyvä.  

Kesällä napsitaan sitten vielä kukkaperät pois ja herkutellaan niillä ja annetaan sipulien vielä kasvaa kokoa heinä-elokuulle asti. Mutta palaillaan näihin sitten taas, kun ne on oikeasti ajankohtaisia, nyt ollaan vain innoissaan. :)

Kukkahoroskoopissa juhlii nyt leskenlehdet. Kovasti olen noita sulaneita penkkoja jo katsellut siinä toivossa, että ensimmäisen leskenlehden näkisin, mutta ihan vielä ei ole silmiin osunut. Mutta varmaan jo ensiviikolla, kun ilmat lämpenee, niin ensimmäiset leskenlehdet nousevat tutuille paikoilleen taas.

Leskenlehti 5.4. - 2.5.

Leskenlehti on vaatimaton ja itse asiassa varsin mitättömän näköinen kukka. Kuitenkin kaikki huomaavat sen. Samoin on leskenlehti-ihmisten laita, he säteilevät hyvää tuulta ja ilahduttavat läsnäolollaan muita. He tuntevat hyvin itsensä, hyväksyvät virheensä ja ovat siksi muiden mielestä välillä hätkähdyttävänkin avoimia kertoessaan itsestään. Leskenlehti ei pelkää olla seuran keskipisteenä ja on muutenkin mielellään esillä. Leskenlehti-ihmistä on helppo lähestyä ja hänestä saa nopeasti hyvän, luotettavan ystävän. Rönsyilevä ja utelias luonne esiintymishalun yhteydessä johtaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki pidä leskenlehdestä. Siksi leskenlehti viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa. Lyhytjänteisyys ja pintapuolisuus ovat leskenlehdelle ominaisia piirteitä ja siksi hän nauttii töistä, joista tulee nopeasti valmista ja joiden tulokset näkyvät kunnolla. Kärsivällisyys on hyve, jota leskenlehden on opeteltava koko elämänsä. Leskenlehdellä on kaksi lähes kokonaan toisistaan poikkeavaa elämää. Alkuvaiheessa (kukkiessaan) se on sirkeä ja näkyvä. Aikuistuessaan leskenlehtipersoona tekee saman kuin nimikkokasvinsakin; vaihtaa luonnetta. Leskenlehti kasvattaa valtavat tummanvihreät lehdet. Leskenlehti-ihminen saattaa aloittaa aikuisiässä uudelleen opinnot, vaihtaa ammattia, muuttaa asumaan maalle tai muuten "vetäytyä" omien suojalehtiensä varjoon. Jos leskenlehti solmii avioliiton nuorena, toimii se parhaiten toisen leskenlehti-ihmisen kanssa. Yhdessä kasvaminen ja muuttuminen lujittaa liittoa vuosien mittaan.

”Liisojen” HISTORIAA JA OMINAISUUKSIA

Vaikkei aurinko nyt paistakkaan ja ilma näyttää muuttuvan vaan hurjemmaksi ( täällä tulee nyt ainakin räntää ja tuulee ihan vaakanaan – huh, huh)  niin ajattelin, että tuon aurinko sinulle vähän näiden ihanien Liisojen muodossa.

Kerrataanko hiukan näiden tuttujen Liisojen mielenkiintoista historiaa sekä kasvatus- ja hoitojuttuja.

Ahkeraliisat (puolivarjon ja varjon ystävä)

Itä-Afrikan tropiikista lähtöisin olevaa ahkeraliisaa on kasvatettu huonekasvina Suomessa jo 1800-luvulta, nykyisin sitä käytetään erittäin paljon kestävänä ja nimensä mukaisesti ahkerasti kukkivana kesäkukkana.

Ahkeraliisa on palsamikasveihin kuuluva värikäs ja suurikukkainen koristekasvi. Se sopii erinomaisesti niin amppeliin, parvekelaatikkoon, kukkapenkkiin kuin kotiin valoisalle ikkunalle.

Uudenguineanliisa eli sateenkaaripalsami (Impatiens x hawkeri) on ahkeraliisalle läheistä sukua oleva Impatiens-risteymä.

Ahkeraliisa on koko kesän runsaana kukkiva ja helppohoitoinen. Ahkeraliisa viihtyy parhaiten puolivarjoisella paikalla, mutta kukkii hyvin varjossakin. Paahteessa se kuivahtaa ja nuutuu herkästi. Kesällä ahkeraliisa vaatii paljon vettä. Kukinnan aikaan lannoitetaan kerran viikossa. Kerrannaiskukkaista ahkeraaliisaa kutsutaan yleisesti ruusuliisaksi.

Syksyllä ahkeraliisan voi siirtää sisälle ja talvettaa noin 15 asteessa, mahdollisimman valoisassa paikassa. 

Aurinkoliisat ( auringossa ja puolivarjossa viihtyvä)

Tämä ihastuttava kukka edustaa läpimurtoa kukkaviljelyssä. Aurinkoliisa on useiden Impatiens-lajien risteymä, jossa on suuremmat kukat ja pidempi kukinta-aika. Aurinkoa ja lämpöä rakastava aurinkoliisa on yksivuotinen ja kukkii keväästä myöhäiseen syksyyn, se sietää paremmin myös sadetta ja tuulta. Aurinkoliisa sopii yhtä hyvin ruukkuihin ja laatikoihin kuin kukkapenkkeihin.

Toisin kuin varjoa rakastavat serkkunsa, aurinkoliisa viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Kastelu saa olla runsasta, mutta mullan pinta saa kuivahtaa kastelujen välillä. Kasvukaudella säännöllinen lannoitus. Kuten muutkaan liisat, ei aurinkoliisakaan siedä pakkasta.

Lajikevalikoimaa molemmista on paljon, mutta jos haluat katsoa minun valintani näistä molemmista, niin löydät ne kootusti TÄÄLTÄ

Ja tämä yhdistelmä (joka oli myös juhlakukkana, kun puutarhalla juhlittiin 20 vuotista taivalta) jossa on tuota vaaleanpunaista, omenankukkaista Ahkeraliisa ja valkoista poutapilveä, niin sekin on tietysti mukana. Se on minusta yhä yksi parhaista yhdistelmistä. Helppo ja näyttävä. Ei petä koskaan. <3

Vaan nyt minä lähden katsomaan kuinka hurjaksi tuo ilma oikein menee ja onhan kasvihuoneella kaikki hyvin. Tämä puutarhurin elämä, kun näin keväisin on sellaista huolen ja rakkauden täyttämää, mutta täyttä elämää. Ei aina ihan helppoa, mutta aina sen arvoista ja enemmänkin. :)

Huomenna paista taas aurinko ja sen myötä nautitaan taas entistä enemmän kevään saapumisesta ja sen ensimerkeistä.

 

**********************************
Suurin onni elämässä on tulla rakastetuksi omana itsenään – tai pikemminkin siitä huolimatta.
 
Victor Hugo 
**********************************
 
Elämänmakuista ja ihanaa viikonloppua
 
Toivottaa
 
Puutarhurisi
 
Juha