Juhannusaatto terveiset täältä puutarhalta.

 

”Johan sen ilmoista näkee, että on juhannus” kuului heti aamusta joku radiossa huokaavan. No tottahan se on, että kelit muuttuivat, mutta eihän mielen tarvitse, eihän vaan? Minusta jokaisen juhlan, olkoon sitten joulu tai juhannus, tekee asenne, ei ilmat. Mukavaa seuraa, ruokaa, juomaa, vaatteet kelin mukaan ja kivaa on. Ja sitä paitsi viileydestä, sateesta ja tuulesta on paljon iloakin; tuuli vie hyttyset, mäkäräiset ja paarmat, kasveja ei tarvitse kastella (voi nukkua aamulla pidempään), hukkumisonnettomuuksia tulee vähempi, saunan lämpöön on kiva mennä ja vilvoittelu tekee hyvää. Vihdat eivät kuivahda vaikka tekisi pariksi päiväksi kerralla, ruuat voi olla ulkona esillä pidempään, juomat pysyvät viileinä ja raikkaina ilman jääkaappia, jne. Loistava juhannus tästäkin tulee, eikö vain!

 

 

SAUNA- JA SÄILÖNTÄVIHTOJEN TEKOON

Niin kuin viimeviikolla oli puhetta, niin tuo kuunasento ja koivujen kasvusto olisi parhaassa mahdollisessa hetkessä nyt tehdä talvivihdat säilöön. Lehdet kestää säilöä sekä saunoa. Itse pyrin tekemään vihdat yleensä aamusta ja pakastamaan ne vakuumissa saman tien. En tiedä onko tuolla tekoajalla niin suurta väliä, etenkin kun nyt on viileää, mutta oikein kuumalla kelillä tuntuu, että lehti olisi paremmassa kunnossa aamulla, yön viileyden jälkeen. Vaan pääasia on, että muutama vihta on pakkasessa odottamassa joulu-, itsenäisyyspäivä- ja uudenvuodensaunahetkiä.    

 

KOIVUNLEHTITUOKSUPUSSUKOITA SAMALLA

Näissä on montaa eri tapaa tehdä, mutta voin tunnustaa, että olen laiska ja kerään vain koivunlehtiä suodatinpussiin, nidon kiinni ja pakastan. Sieltä sitten aina pussi löylyveteen likoamaan ja ihanat koivuntuoksuiset löylyt on taattu. Ei tarvitse mitään kemikaaleja, kun aitoa koivuakin on tarjolla. Käytön jälkeen vain niitit irti ja pussi kompostiin.

 

MULTA TEKEE MYÖS HYVÄÄ IMMUUNIPUOLUSTUKSELLESI.

Me sinun kanssa kyllä tiedämme, että miten ihanan hyvälle tuntuu aina kun saa upottaa kädet multaan ja oikein möyhiä sitä. Sielu oikein hykertelee. Vaan on sillä siihen syynsä. On tieteellisesti todistettu, että käsien ”likaaminen” maalla auttaa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää pysymään vastustuskykyisenä ja ”hereillä”. Aiheesta voit lukea lisää TÄÄLTÄ ja itse tutkimuksen  ( englannin kielinen) pääset TÄÄLTÄ

Idea ja viesti on kumminkin selkeä – kädet kannattaa ”liata” säännöllisesti maa- ja metsäperäisillä asioilla. Esimerkiksi kitkemällä, istuttamalla, puita pinoamalla, jne. ja ilman hanskoja aina kun mahdollista.

 

KIRVAT HYÖKKÄSI, NYT KANNATTAA TARKKAILLA JA TOIMIA

Viimeviikolla tuntui, että etenkin viljoissa, marjapensaissa ym. alkoi kirvoja esiintyä oikein urakalla ympäri Suomea. Mikä on kyllä ihan normaalia ja kuuluu luontoon. Muutaman kirvan takia ei kannata panikoitua ja surra. Kasvit kestää sen kyllä ja usein niitä seuraa leppäkertut ja hoitaa ongelman pois. Usein itse kasvikin lakkaa maistumasta aika pian ja kirvat häviää omineen pois. Mikäli havaitset oikein isoja esiintymiä ja etenkin nuorilla kasveilla, niin sitten kannattaa toimia. Kylmää vettä suihkuttaen on oiva ensiapu. Se toistetaan päivittäin viikon ajan, niin yleensä muuta ei tarvitse. Nokkosvedet ( kirjoitin sen teosta ja käytöstä muutama viikko sitten), mäntysuopaliuos ( 10 %  = 1 dl / 1 l vettä). torjunta-aineet on hyviä lisiä ja niitä kannattaa käyttää tarpeen mukaan. Torjunta-aineiden kanssa itselläni on sellainen 3*5 sääntö. Eli teen kolme käsittelyä, viiden päivän välein. Tämä auttaa yleensä torjumaan koko populaation. Mutta ei vielä muutamasta kirvasta kannata tosiaankaan panikoitua. Nekin kuuluu luontoon.

 

Hyötykasveille jos tulee kirvoja, niin ne torjun kyllä yleensä heti. Nykyään on onneksi jo hyviä luomuaineita, joilla ei ole kuin yhden vuorokauden varoaika ja silti ne tehoavat hyvin. Suosittelen TÄTÄ ja sama aine myös tiivisteenä TÄSTÄ

 

 

LEHTOKOTILOT HERÄSI MYÖS SATEIDEN MYÖTÄ, NIRRI POIS JA KORJUUSEEN

Luojan kiitos ei täällä ensimmäistäkään, mutta kuvia ja tietoa on tullut pitkin viikkoa eripuolilta Suomea, ihan isoistakin lehtokotilo määristä. Niiden suhteen en kyllä tunne sympatiaa, vaan kehoitan keräämään ja tuhoamaan kaikki lehtokotilot saman tien. Ja niitä ei tosiaan kannata murskata maahan ja jättää maahan, siinä tekee vain karhunpalveluksen itselleen. Sen lajitoverit nimittäin käyttää niitä ravintonaan ja lisääntyy kahta kauheammin. Yksi yksilö voi tuottaa jopa 200 uutta kesän aikana, joten jokainen yksilö vain hävitykseen. Henki pois ja talousjätteiden mukana kaatopaikalle tai polttoon juhannuskokossa.

 

TUNNISTUS -> JOS NAPA – ÄLÄ TAPA

Lehtokotiloiden tunnistuksessa pätee tuo sanonta hyvin. Vilkaisu maha puolelle, jos näkyy napa on hyvis, jos ei napaa, niin nirri pois.  

Lisää kuvia tunnistusvinkkejä löydät Leenan sivuilta TÄÄLTÄ

 

JA JOS TUNTUU ETTEI MILLÄÄN SUITA KERÄTÄ, NIIN SITTEN KYLLÄ

Apua löytyy antamalla näitä torjunta-ainerakeita. Näissä on parikin hyvää puolta. Tehoaa niin lehtokotiloihin kuin espanjansiruetanoihin. Syötyään rakeita, ne vetäytyvät maanalle kuolemaan, eikä jää maan pinnalle lojumaan. Se tekee niistä myös muille lajitovereilleen käyttökelvottomia ravinnon suhteen ja mikä mukavinta, niitä voi käyttää huoletta pihalla missä on kotieläimiä tai lapsia leikkimässä. Yksi pakkaus riittää n. 200 neliölle ja rakeita löytyy TÄÄLTÄ

 

PAULA HURMIOITUI…

Arvasin sen kyllä jo keväällä, mutta mihin ja miksi, lukaisepa TÄÄLTÄ

 

Ja kesäkukkien hoidosta Paula kirjoitti myös tänään oikein hyvän ja lukemisen arvoisen jutun TÄNNE

 

Minusta on kyllä hauska huomata Paulassa sama kuin itsessänikin, että miten onnekkaita ollaan kun puutarhasta on tullut meille ammatti, harrastus ja ikuisen intohimon ja mielenkiinnon kohde. Ei ole puhtaita käsiä, eikä housuja (jotka on muuten aina polvista rikki) ja linkkari tekee taskuihin aina ennenaikaiset reiät, mutta koskaan ei oikeasti harmita nousta ylös. Enempi vaikeaa on malttaa mennä illalla nukkumaan.

On tämä kiehtova maailma ja mikä parasta niin saa kohdata ihania ihmisiä; aidosti välittäviä ja suuri sydämisiä, maasta tai kielestä riippumatta. Meillä puutarhaharrastajilla on aina sydän ja välittäminen paikallaan.  <3 

 

 

Vaan nyt lähden juhannuskoivujen hakuun ja poimimaan mansikat kakkua varten valmiiksi. Upeat koristeet siihen sainkin jo aiemmin hyviltä ystäviltäni Marja-Liisalta ja Aarnelta. Kiitos vielä kerran upeista marsipaaniruusuista. <3

 

Soma haluaa toivottaa myös oikein hyvää Juhannusta Sinulle. :)

 

 

Muumipeikon juhannusruno

 

--------------------------------------------

 

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

 

– Tove Jansson –

 

--------------------------------------

 

Ihanan leppoisaa juhannusta sinulle hyvä ystäväni

 

Toivotteleepi, lippua salkoon vetävä ja yöttömän yön taiasta nauttiva

 

Puutarhurisi

Juha