Puutarhurin Perjantaiposti 15.3.2019

Puutarhurin Perjantaiposti 15.3.2019

Harmaan hyvää huomenta täältä puutarhalta!

Harmaata siis toki vain ilman puolesta, muuten ei lainkaan harmaata tai harmillista. Päinvastoin – päivät pitenevät, kasvu kiihtyy, vihreitä versoja nousee kiihtyvällä tahdilla kasvihuoneessa ja osa on jo innostunut kukkiaan näyttämään. Ja onhan se vanha totuus, että ”uusi lumi on vanhan surma” joten kevättä lähemmäksi se tuo tämä räntä- ja lumisadekin, vaikkei aina uskoisikaan. :)Toki auringonpaiste tekisi hyvää niin kasveille kuin kasvattajille, mutta kyllä todellisuudessa kasvit kasvihuoneessa pärjää ja juurtuu hyvin tälläkin valon määrällä.  Ja eihän tuo aurinko ala paistamaan yhtään sen enempää vaikka kuinka sitä harmittelisi.  Kyllä se sitten taas paistaa kun on sen aika. Ja minusta on muutenkin parempi olla murehtimatta asioita, joille en mitään voi. Olisi kyllä melko tyhmää masentaa itseään esimerkiksi sillä, että aurinko ei paista. Se kun ei ole omissa käsissä. Ja aina itse voin olla mieleltäni aurinkoinen siitä huolimatta. Kyllä maailmassa murheita ja iloja riittää vaikka kuinka paljon, itsestäni se vain paljon riippuu mitä niistä haluan mukaani poimia. On loppujen lopuksi paljon asioita joihin en voi vaikuttaa, mutta onneksi oman asenteeni voin aina päättää itse. :)

Näin tämän sarjakuvan viikolla ja minusta se kertoo taas enemmän kuin tuhat sanaa.

Tässä kettu kysyy norsulta, että ”mitä me kasvatamme”?

Johon norsu viisaasti vastaa, että ”kärsivällisyyttä”

Aika osuvasti oivallettu vai mitä? Minusta me kasvien kanssa puuhastelevat ollaankin yleensä paljon kärsivällisempiä ja positiivisempia uskomaan asioihin joita ei tarvitse välttämättä heti nähdä, vaan osaamme antaa niille oman aikansa syntyä ja tulla.

KASVIHUONETARJOUKSESTA VIELÄ ( siis se minkä lähetin keskiviikkona)

Ensinnäkin paljon kiitos kaikista kiitoksista järjestää tämä, mutta tämä on tosiaan ilo minulle myös, joten ollaan porukalla iloisia. Kunnon huone on aina kunnon huone.

Ja selvyydeksi pari juttua vielä tähän liittyen:

  • tämä special tarjous on siis meille kaikille perjantaipostilukijoille, sinun ei tarvitse rekisteröityä tai mitään muutakaan ihmeellistä tehdä.  
  • tämä tarjous on ”räätälöity” meille minun toiveiden pohjalta. (  mm. tuo 6 mm kennolevy vaatimus)
  • tätä tarjousta ei löydy tuolta meidän kotisivuilta ( pirauta tai laita sähköpostia)
  • voimassa  24.3 asti

Eli jos harkitset tätä kasvihuonetarjousta, niin tuon 24.3 jälkeen en sitten voi sitä enää toteuttaa, meidän ”määräaika” tämän suhteen päättyy silloin.

LUMET SULAA, KALKIN LEVITYKSEEN. MIKSI KALKKIA? KELLE EI?

Tuo ennustettu lämmin jakso alkaa sulatella lumia ja toki muutenkin nuo lumet alkaa hiljalleen hävitä, joten nyt on mitä parahin hetki levittää kalkit, niin nurmikoille kuin kukkapenkkeihin. Hyvä tilanne on myös siinä suuhteessa, että maa ei ole juurikaan routainen tänä vuonna. Lumen sulaessa kalkki imeytyy hyvin maahan, eikä kulkeudu sulamisvesien mukana pois, niin kuin kovan roudan aikaan voi joskus käydä.

Miksi sitten on hyvä kalkita? Ihan siitä syystä, että se pitää maan ph:n hyvänä ja silloin kasvit voivat hyvin ja pystyvät käyttämään ravinteen hyödyksi. Jos ph on pielessä, niin lannoitteet jää käyttämättä ja se vain lisää maan ”väkevyyttä” ja kierre on valmis.

Kalkkiahan me ei sitten laitettu happamanmaan kasveille. Rodot, havut, pensasmustikat jne. Niille lisätään sitten lumien hävittyä vain rodomultaa ja lannoitetaan rodolannoitteella, näin ne viihtyvät parhaiten.

SAMALLA KUN KALKKIA LEVITTELEE, NIIN ON HYVÄ KATSELLA LEIKKAUSTARPEITA, MUTTA NYT EI VIELÄ LEIKATA

Eli jos nyt viikonlopulla kalkkia levittäessäsi tai muuten tulee mieleen leikata puita / pensaita, niin malta vielä hetki. Kuu (ja varmasti myös kelitkin) kääntyy paremmalle kantille loppukuusta ja ensi kuun alussa. Eli nyt vain silmäillään ja suunnitellaan, ei vielä sahata. :)

MUTTA PÖNTÖT ON HYVÄ TARKISTAA NYT

On nimittäin jo tuolla pihapiirissä ihan täysi sutina ja varpuset sekä tiaiset mittailevat jo pesäpönttöjä ja paikkoja ihan tosimielellä. Ja ihan kohta muuttomatkaajatkin tulevat kuin huomaamatta ja silloin on kyllä hyvä olla ”asunnot” valmiit vastaanottamaan reissaajat kotiin.

Pönttöjen puhdistuksesta olen aika lailla luopunut. Lähinnä siksi, että olen huomannut sen olevan melko turhaa. Linnut kyllä näyttävät itse siivoavan ja sisustavan ne tarpeen mukaan, niinhän ne ovat aina tehneet luonnossakin. Tärkeämpää minusta on katsoa, että pöntöt ovat ehjiä ja hyvin kiinni, kyllä asukkaat sitten sen lopun hoitaa.

OMAT JUHANNUSPERUNAT MIELESSÄ? NYT SITTEN TOIMEEN

Omat juhannusperunat jos on mielessä, niin nyt pistetään homma menoksi. Ensin perunat vähän saamaan valoa ja sitten tuttuun tyyliin kassiin tai ämpäriin kasvamaan, niin ehtivät parahiksi juhannuspöytään.

Näinhän se lyhyesti ja helposti onnistui ( alkuun pääsee vaikka pesuhuoneen nurkassa)

  1. Otetaan valoaläpäisemätön astia ( eism. 10 l MUSTA ämpäri on hyvä)
  2. Laitetaan 10 cm hikansekaista multaa ( kylvö- tai taimimultaa) pohjalle ja kolme kesäperunaa siihen päälle.
  3. Perunat peitetään kevyesti n 5-10 cm samaa multaa.
  4. Kun varret ovat nousseet n. 15-20 cm, lissään multaa varsien puoliväliin asti.
  5. Jatkan näin, kunnes ämpärin reunat tulevat vastaan
  6. Sitten vain kevyttä kastelua ja sato valmistuu juhannuspöytään kuin itsestään.
  7. Ämpärit siirrän toki sitten alkukesällä ulos, johonkin sateen suojaisaan paikkaan kasvamaan, niin tulee vieläkin maukkaammat potut.

Näin helppoa ja hauskaa tämäkin on, ei vaadi juuri mitään, mutta antaa paljon.

Ja onhan se pieni ilmastoteko tämäkin, niin kuin kaikki itse kasvatettu lähiruoka ja kukat on. Pienistä puroista se on aina lähtöisin isokin joki. <3

KASVATUSNAPPIEN VERTAILUA JA MUITA HUOMIOITA / NIKSEJÄ

Muistako kun viime vuonna tein tuon testin noiden kookos- ja turvenappien välillä. No kuitenkin lopputulema siinä oli, että suosin itse kyllä enempi näitä turvepohjaisia ja verkotettuja nappeja. Molemmissa kasvoi kyllä erinomaisen hyvin niin siemenet kuin pistokkaat, mutta tuo turvenappi verkolla oli helpompi käsitellä.  Tuon turvenapin käytöstä pari käytännön niksiä haluaisin kertoa:

  • liotan nappeja aina vain sen määrä mitä aion sillä kertaa käyttää. Yleensä vain seuraavan vartin, max puolentunnin tarpeen.
  • käytän liottamiseen lämmintä (reilu kädenlämmin) ja puhdasta vettä
  • napit turpoavat parissa minuutissa valmiiksi, otan ne pois vedestä heti kun ovat valmiit ja nostan ne reikäpuoli ylöspäin kasvatusastioihin. Jos napit ovat pitkään vedessä, niin turvetta alkaa valua pois verkon sisältä.
  • itse tykkään käyttää styroxlaatikoita kasvatukseen ja peittää ne reikämuovilla heti kun olen saanut napit istutettua. Näin lämpöisen veden vaikutus ei mene hukkaan ja napit jää heti lämpimiksi ja styrox pitää lämmön sekä kosteuden hyvinä heti. (Toki sama onnistuu ihan missä vain astioissa, mutta kun itse olen noiden styroxlaatikoiden kanssa oppini saanut, niin en oikein osaa tapojani muuttaa tässä asiassa.)
  • sitten kun versot näkyvät ja / tai ensimmäiset juuret on tullut napeista esiin, niin poistan reikämuovin ja sumuttelen vain kerran-pari päivässä. Ja jos saan suositella, niin TÄMÄ sumupullo on aivan loistava.  Saatavilla myös kolmen kappallen pakkauksissa edukkaamin TÄÄLTÄ 
  • ja tosiaan sitä verkkoa EI tarvitse poistaa. Juuret tulevat siitä kyllä vallan hyvin läpi uuteen kasvupaikkaan. Tämä myytti siitä, että verkko pitää poistaa tai juuret ei tule läpi kannattaa ”kitkeä” jo hiljalleen pois. Kyllä ne tulee, ellei niin syy on jossain muualla.
  • Kun juuria alkaa näkyä napin reunoilla enempikin, niin istuttelen ne isompiin ( yleensä 8 cm ) ruukkuihin jatko kasvamaan.

Näin helppoja ja vaivatonta niiden käyttö on. Jos et ole vielä kokeillut, niin suosittelen kokeilemaan. On niin helppoa, halpaa ja mukavaa, että vie ihan mennessään. :)

Kasvatusnappeja ( 30 kpl / 3,90€ )  TÄÄLTÄ  

Kookostaimimultaa olen sitten taas tykännyt käyttää silloin kun istutan / koulin taimet ruukkuihin jatkokasvatukseen. Siinä tarkoituksessa se on aivan pistämättömän hyvä ja helppo tuote. Sen ja biohiilen sekoite on seuraavaksi testissä. Lähinnä amppeleille ja huonekasveille testailen. Niistä tuloksista kerron sitten enempi kesällä ja syksyllä.

KURKATAAN KASVIEN TAAKSE – HISTORIAA JA TARINAA KASVEISTA – VUOROSSA ”Liisat”

Ahkeraliisat ( puolivarjon ja varjon ystävä)

Itä-Afrikan tropiikista lähtöisin olevaa ahkeraliisaa on kasvatettu huonekasvina Suomessa jo 1800-luvulta, nykyisin sitä käytetään erittäin paljon kestävänä ja nimensä mukaisesti ahkerasti kukkivana kesäkukkana. Ahkeraliisa on palsamikasveihin kuuluva värikäs ja suurikukkainen koristekasvi. Se sopii erinomaisesti niin amppeliin, parvekelaatikkoon, kukkapenkkiin kuin kotiin valoisalle ikkunalle.

Uudenguineanliisa eli sateenkaaripalsami (Impatiens x hawkeri) on ahkeraliisalle läheistä sukua oleva Impatiens-risteymä.

Ahkeraliisa on koko kesän runsaana kukkiva ja helppohoitoinen. Ahkeraliisa viihtyy parhaiten puolivarjoisella paikalla, mutta kukkii hyvin varjossakin. Paahteessa se kuivahtaa ja nuutuu herkästi. Kesällä ahkeraliisa vaatii paljon vettä. Kukinnan aikaan lannoitetaan kerran viikossa. Kerrannaiskukkaista ahkeraaliisaa kutsutaan yleisesti ruusuliisaksi.

Syksyllä ahkeraliisan voi siirtää sisälle ja talvettaa noin 15 asteessa, mahdollisimman valoisassa paikassa. 

Aurinkoliisat ( auringossa ja puolivarjossa viihtyvä)

Tämä ihastuttava kukka edustaa läpimurtoa kukkaviljelyssä. Aurinkoliisa on useiden Impatiens-lajien risteymä, jossa on suuremmat kukat ja pidempi kukinta-aika.Aurinkoa ja lämpöä rakastava aurinkoliisa on yksivuotinen ja kukkii keväästä myöhäiseen syksyyn, se sietää paremmin myös sadetta ja tuulta. Aurinkoliisa sopii yhtä hyvin ruukkuihin ja laatikoihin kuin kukkapenkkeihin.

Toisin kuin varjoa rakastavat serkkunsa, aurinkoliisa viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Kastelu saa olla runsasta, mutta mullan pinta saa kuivahtaa kastelujen välillä. Kasvukaudella säännöllinen lannoitus. Kuten muutkaan liisat, ei aurinkoliisakaan siedä pakkasta.

Vaan nyt taidan lähteä tuonne kasvihuoneelle kurkkimaan mitä sinne kuuluu. Jos vaikka muutaman uuden sirkkataimen taas löytäisi ylös nouseen. Tai jos vaikka talvehtineista ja nyt kasvihuoneelle nostetuista emokasveista joku olisi silmunsa aukaissut. Sinäkin tiedät sen maailman ihanimman tunteen, kun ” varmasti talven aikana kuolleeseen” kasviin puhkeaakin ensimmäinen silmu ja tiedät että se on selvinnyt elossa läpi talven. Voi sitä riemua ja onnea, kun näkee, että elämä on taas kerran voittanut ja kevät tulee. <3

----------------------------------------
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syöksy kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla.
-  Eino Leino
----------------------------------------

Ihanan leppoisaa viikonloppua sinulle hyvä ystäväni.

Toivottaa, pienten asioiden kautta onnensa aina uudelleen löytävä ja kärsivällisesti ”kasvun ihmeiden” tapahtumista odottava

Puutarhurisi

Juha

ps. Se on muuten ensi keskiviikkona jo kevätpäivän tasaus eli yö ja päivä vaihtavat valtiaan paikkaa. :)

ps2. aiemmat perjantaipostit löydät TÄÄLTÄ ja siellä voit myös päivittää osoitteesi tai liittyä mukaan.