Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Lunta tulla tupsahti oikein korkojen kera
- Kalkkia / Tuhkaa – miksi, milloin, minkä verran, jne.
- Huolettoman taimikasvattajan ykköstuotteet -> Vemikuliitti / perliitti – Mitäs ne nyt taas olivatkaan ja kuinka käytetään oikein.
- Mitä ero ananaskirsikalla ja mansikkakoisolla? Eikö ne ole koisoja molemmat? kyllä, mutta eroja löytyy. Kumpi on sinun mieleesi? minun on…😉
- Ajankotaisia Pikkupuuhia pihalla / puutarhassa
- Tarjolla - > Vinkkejä ja fiilistä – V.I.P viikonloppu, kevätkuvasto jakoon ensiviikolla
- Pöllöretkelle – mahtavaa ja helppoa - opi tunnistamaan äänet
Kuntosalimaisia terveisiä täältä Puutarhalta !
Säänhaltija kääntikin sitten ”sääkahvansa”, eilen sellaiseen asentoon että lunta tuli ja tulikin ihan kunnolla. 😱❄️❄️❄️❄️❄️❄️❄️❄️ Nämäkin raput oli jo kertaalleen päivällä putsattuna, mutta illalla sai vielä toistamiseen reippailla lapion kanssa.
Onneksi oli vielä pakkaslunta, niin oli suht helppoa kolata ja lingota pihat ja polut puhtaiksi. Yöllä satoikin sitten jo alijäähtynyttä vettä ja hiukan jo jännitti, että menikö pihat liukkaasi, mutta eipä mennyt. Aamulla sai sitten jatkaa lumilapiojumppaa vielä kasvihuoneiden edustoilta.
Vaan mikäs oli tehdessä. Ilma tuoksui keväälle, varpuset tirskuivat lähipensaissa, talitintti tavoitteli säveliään - kaikki varmoja lähestyvän kevään merkkejä. 😎🌞🌱
KALKKIA / TUHKAA – MIKSI, MILLOIN, PALJONKO, JNE.
Viikolla tuli toive käsitellä kalkitusasioita puutarhassa ja se onkin hyvä aihe. Ajattelin, että otan myös tuon tuhkan tuohon ”rinnalle” kun sitäkin monesti käytetään, (mutta niitä ei kannattaisi käyttää samaan aikaan eikä liikaa). Ainakin itselläni tuhkaa on kertynyt tämän talven aikana melko reilusti ( kiitos kylmän tammi – ja helmikuun).
Katsotaanko ensin KALKITUS juttuja
Kalkkihan on puutarhassa vähän kuin säädin: sillä ei “lannoiteta”, vaan säädetään maan happamuutta (pH) ja parannetaan ravinteiden toimivuutta. Sillä jos pH on pielessä, voi lannoitekin mennä hukkaan.
Miksi sitten kalkitaan?
- pH kohdalleen: useimmat puutarhakasvit viihtyvät lievästi happamassa/neutraalissa maassa (noin pH 6–7).
- Ravinteet paremmin käyttöön: liian happamassa maassa fosfori ja monet ravinteet sitoutuvat, eivätkä kasvit saa niitä kunnolla käyttöönsä.
- Maan mururakenne paranee (etenkin savimailla): maa “murtuu” paremmin, ilmavuus ja läpäisevyys paranevat.
- Kalsium ja magnesium: kalkit tuovat usein myös kalsiumia (ja dolomiittikalkki myös magnesiumia), jotka ovat tärkeitä mm. solukolle ja juurille.
Tarviiko kalkita?
Ei aina. Ja minusta hyvä ”sääntö” on tämä -> Kalkitus on toimenpide vain silloin, kun pH tai kasvit kertovat tarpeesta.
Toki voit mitata erilaisilla ph-liuskoilla, mutta niiden kanssa pitää sitten olla huolellinen ja ottaa useampi mittaustulos. Uskon, että sinun kokemuksesi ja näkemyksesi omassa puutarhassasi kertoo tarpeen kyllä varmemmin.
Mille kasveille kalkkia ja mille ei?
Kalkista hyötyvät (tykkäävät pH:sta lähempänä neutraalia)
- Nurmikko (usein selvästi parempi kasvu pH:n ollessa kohdalla)
- Useimmat vihannekset: kaalit, sipulit, salaatit, herneet, pavut, porkkanat…
- Monet perennat ja “pihamaan peruskasvit” (yleisesti)
- Hedelmä- ja marjapensaat usein viihtyvät pH:n ollessa kohtuullinen (mutta happamaa suosiville poikkeus alla)
Älä kalkitse (tai kalkitse vain hyvin varovasti) –> happaman maan kasvit
- Alppiruusut ja atsaleat
- Mustikka, puolukka, karpalo
- Hortensia (erityisesti jos tavoittelet sinisyyttä)
- Havut viihtyvät myös ennemmin lievästi happamassa maassa.
Käytännön vinkki:
Happaman maan kasveille kannattaa tehdä oma “saareke”, jota ei koskaan kalkita –> muuten kalkki karkaa helposti väärään paikkaan.
Levitysmäärät ( perusohje -> ennemmin varovasti, kuin liikaa)
Koska kalkin vahvuus ja rakeisuus vaihtelee, nämä ovat varovaisia yleismääriä.
Ylläpitokalkitus (kun pH on jo lähellä sopivaa)
- n. 0,5–1,0 kg / 10 m² (eli 50–100 g/m²)
- eli käytännössä n. kourallinen / m² on aika lähellä
- Usein riittää 2–4 vuoden välein, ei joka vuosi.
Korjauskalkitus (jos maa on selvästi hapan)
- n. 1–2 kg / 10 m² (100–200 g/m²)
- Mieluummin jaettuna kahteen kertaan (esim. syksy + seuraava kevät) kuin kerralla iso annos.
Savimaat vs. hiekkamaat
- Savimaat tarvitsevat yleensä enemmän kalkkia kuin hiekkamaat, koska niissä on suurempi “puskurointikyky”.
- Hiekkamailla liikakalkitus näkyy herkemmin → pysytään mieluummin alakantissa.
Miten ja milloin?
- Keväällä lumen päälle -> imeytyy maahan lumen sulaessa ( ei kuitenkaan paikoissa, joissa sulamisvedet virtaavat)
- Muulloin levitetään kuivalle maalle, mielellään poutasäällä.
- Levitys olisi luonnollisesti hyvä tehdä tasaisesti: käsin, kylvölannoittimella, levittimellä, jne.
- Kastelu/vesi auttaa pölyn hallintaan ja käynnistää vaikutusta.
- Jos kyseessä on uusi kasvimaa/perennapenkki: voit sekoittaa kalkin pintamaahan (kevyesti 5–15 cm) jolloin vaikutus on nopeampi kuin pelkkä pintalevitys.
LYHYESTI:
👉 EI kalkita sokkona –> testataan pH tai seurataan kasveja.
👉Pidetään happaman maan kasvit omassa rauhassaan.
👉 Kohtuudella: pienet annokset + harvemmin voittaa ison “kerran kunnolla” -linjan.
Ja sitten hiukan TUHKASTA. Tästä me onkin juteltu jo usein aiemminkin, mutta otetaanko lyhyt kertaus kumminkin.
Tuhkahan on puutarhassa vähän kuin “kalkin serkku”: se nostaa pH:ta ja antaa samalla ravinteita, mutta on selvästi terävämpi ja helpommin yliannosteltava kuin tavallinen puutarhakalkki. Siksi sitä käytetään pieninä annoksina ja harkiten. Eikä näitä kahta ”serkusta” saisi koskaan käyttää samaan aikaan. Yliannostuksen vaara on silloin ilmeinen.
Mitä hyvää tuhka tekee?
- Nostaa maan pH:ta (toimii siis osin kuin kalkki).
- Tuo ravinteita, erityisesti kaliumia (K) sekä kalsiumia (Ca) ja usein myös hieman fosforia ja hiveniä.
- Voi tukea kukintaa ja satoa erityisesti, jos maassa on kaliumin tarvetta (esim. monilla hyötykasveilla).
Mihin tuhka sopii hyvin?
- Nurmikolle (pieninä annoksina, tasaisesti)
- Kasvimaille ja monille perennoille, jos pH ei ole ennestään korkea
- Paikkoihin, joissa maa on selvästi happaman puoleinen ja haluat samalla kaliumlisää
Mihin tuhkaa ei kannata laittaa?
- Happaman maan kasveille: alppiruusut, atsaleat, mustikat, kanervat, hortensiat (etenkin sinisen tavoittelussa)
- Perunamaalle suurina määrinä (korkea pH lisää rupiriskiä)
- Jos maan pH on jo lähellä neutraalia tai yli → tuhka voi viedä liian emäksiseksi
Levitysmäärät ja ajat
Tuhkan vahvuus vaihtelee, joten mennään turvallisesti:
- Yleisannos: noin 0,5– max 1,0 litraa / m² (ohut, tasainen “härmä”)
- Harvemmin on paremmin: yleensä 1 kerta vuodessa riittää (tai joka toinen vuosi), ei jatkuvaa “lisäilyä”.
Tuhka puutarhajätekompostissa.
- Tuhka on oikein hyvä ”mauste” puutarhajätekompostissa.
- Se nopeuttaa ja tehostaa kompostin toimintaa
Perusohjeena on hyvä pitää, että ”tuhkaa lisätään kompostiin viikoittain ja niin pieninä erinä, että kun sekoitat kompostia, niin et enää erota sitä”!
Ja lopuksi pieni vertailu / kertaus ->Tuhka vs. Kalkki
- Tuhka ja kalkki tekevät osin samaa: ne nostavat maan pH:ta.
- Valitse jompikumpi –> älä tuplaa
- Tuhka on samalla kevyt kaliumlisä, mutta se on terävää tavaraa → käytetään pieniä annoksia ja tasaisesti.
- Kalkki on varmempi pH-säätäjä isoillekin aloille, ja vaikutus on usein tasaisempi.
- Muistetaan, että: alppiruusut, mustikat, kanervat ja hortensiat eivät kiitä kummastakaan.
- Ja perunamaalle: liika pH:n nosto lisää rupiriskiä –> pidä annokset maltillisina.
VERMIKULIITTI JA PERLIITTI – MITÄS NE NYT TAAS OLIKAAN JA MITEN KÄYTTÖ?
Toinen asia mistä tuli viikolla puhetta ja pyyntö, että ”nyt kun kylvöjen ja koulintojen kulta-aika alkaa olla käsillä, niin miten nämä kaksi nyt taas erosi toistaan ja miten käyttö”?
Oikeastaan tämä oli todella hyvä ja ajankohtainen kysymys. Koska molemmat ovat tuotteita joita me ammattipuutarhurit käytetään ihan koko ajan ja onneksi niitä saa myös pikkupakkauksissa koteihinkin. Meille kun ne tulevat 100- 200 litran säkeissä ja lavoittain. 😉
PERLIITTI –> kevyt “ilmastointirouhe” taimimultaan
Mikä se on?
Perliitti on kuumennettua vulkaanista lasia, joka “poksuu” vaaleiksi, superkevyiksi rakeiksi. Näyttää vähän styroksilta, mutta on kiveä.
Mitä se tekee?
- Lisää ilmatilaa ja parantaa juurten hapensaantia
- Auttaa multaa pysymään kuohkeana (ei tiivisty niin helposti)
- Nopeuttaa ylimääräisen veden poistumista → vähemmän märkyysstressiä ja harsosääskiä
Milloin se on paras?
- Kun taimimulta tuntuu “vahvalle ja tiiviille” tai kastelu voi lipsahtaa helposti reiluksi
- Kun kasvatat ruukuissa/kennoissa, joissa juuristo tarvitsee happea nopeasti
- Kun haluat varman, tasaisen kasvun ilman “märkä–kuiva” -vuoristorataa
Käyttö kylvöissä ja taimissa :
- Taimimultaan sekaan: noin 10(–20) % perliittiä
- Kylvön päälle: ohut “huntu” perliittiä toimii joskus valoa läpäisevänä suojana, mutta perliitti ei pidätä kosteutta yhtä hyvin kuin vermikuliitti
- Pistokkaat/juurrutus: perliitti on usein erinomainen, koska se pitää olosuhteen ilmavana
Perliitti –> pika-yhteenveto:
👉 Kun ongelma on liika märkyys tai tiivistyvä multa → perliitti on ystävä.
VERMIKULIITTI – kosteuden “tasoittaja” ja itäjän paras kaveri
Mikä se on?
Vermikuliitti on kuumennettua kiillemineraalia: ruskeankultaisia, kevyitä “hiutaleita”.
Mitä se tekee?
- Sitouttaa vettä ja luovuttaa sitä tasaisesti → tasainen kosteus
- On kylvöissä lempeä: siemen ei kuivu herkästi pinnasta
- Auttaa itämistä, kun olosuhde pysyy “tasaisen pehmeänä”
Milloin se on paras?
- Kun kylvöt kuivuvat pinnasta liian nopeasti (aurinkoinen ikkunalauta, lämpömatto, kuiva huoneilma)
- Kun kylvät pikkuruisia siemeniä, joita et halua hukuttaa raskaaseen multaan
- Kun haluat tehdä kylvöstä “armollisemman” esim. pitkien työpäivien ajaksi tai muuttuvien olosuhteiden takia.
Käyttö kylvöissä ja taimissa
- Kylvön päälle: ohut kerros vermikuliittia on monelle siemenelle huippu → pitää kosteuden, mutta ei muodosta kovaa kuorta
- Taimimultaan sekaan: noin 10–20 % (jos laitat liikaa, kasvualusta voi pysyä turhan märkänä)
- Itämisen “varmistin”: erityisesti silloin, kun tiedät että kastelu unohtuu välillä tai pinta kuivahtaa herkästi
Vermikuliitti –yhteenveto:
👉 Kun ongelma on liika kuivuminen ja epätasainen kosteus → vermikuliitti on ystävä.
ja lopuksi:
PERLIITTI vs. VERMIKULIITTI – käytännön vertailu (taimikasvattajan näkökulmasta)
Valitse perliitti, kun haluat:
- enemmän happea juurille
- nopeamman veden läpäisyn
- vähemmän tiivistymistä ja “märkämultaa”
Valitse vermikuliitti, kun haluat:
- tasaisen kosteuden itämiseen
- helpomman kylvöpinnan, joka ei kuivu hetkessä
- tukea erityisesti pienten siementen alkuun
Paras kombo monessa kylvössä:
- Taimimulta + perliitti 10–20 % (juurille happea)
- Pinnalle vermikuliitti ohuelti (tasainen kosteus itämiseen) = yllättävän “varma peli”.
Huom! Kummallakaan ei siis ole lannoitus- eikä Ph vaikutusta.
ja jos on tarvetta, niin ->
Perliitti TÄÄLTÄ
Vermikuliitti TÄÄLTÄ
MITÄ EROA ANANASKIRSIKALLA JA MANSIKKAKOISOLLA – KUN EIKÖ NE OLE KOISOJA MOLEMMAT?
Kolmas asia mitä tällä viikolla on kysytty, on noiden kahden koisokasvin erot.
No Ananaskirsikka ( Physalis peruviana ’Vienna’) on tuttu jo useamman vuoden ajan ja sen suosi sen kuin lisääntyy vuosi vuodelta, eikä ihme. On niin helppo ja satoisa ja kivan näköinenkin.
Uutuutena on nyt saatavilla tuota paljon toivottua Mansikkakoisoa ( Physallis pruinosa ’Preciosa’) joka on hiukan samanlainen, mutta on erojakin, niin kasvutavassa kuin marjojen / hedelmienkin suhteen.
Katsotaanko siis, että mitä eroja / yhtäläisyyksiä näillä kahdella on:
- 1. Kasvutapa ja koko
Ananaskirsikka (Physalis peruviana ‘Vienna’)
- Kasvaa yleensä selvästi isommaksi ja “pensaammaksi” kuin mansikkakoiso.
- Usein 60–80 cm (hyvissä oloissa jopa enemmän), ja tekee pitkähköjä versoja → hyötyy tuesta.
- Tyypillisesti hiukan myöhäisempi: vaatii enemmän aikaa, lämpöä ja valoa, että sato ehtii kunnolla.
Mansikkakoiso (Physalis pruinosa ‘Periosa’)
- Matalampi ja leveämpi “maata pitkin” -tyylinen kasvu, usein 30–60 cm.
- Ei yleensä kasva niin korkeaksi, mutta tekee paljon haaroja ja levittäytyy.
- Usein aikaisempi ja varmemp
- 2.Hoito: lämpö, valo, vesi, ravinteet
Yhteistä molemmille
- Tykkäävät lämmöstä ja auringosta (tai kasvihuoneessa parhaimmillaan).
- Tasainen kastelu: ei jatkuvaa lillumista, mutta ei myöskään pitkäksi aikaa rutikuivaksi.
- Ravinne: kohtuullinen “tomaattilinja” toimii . Huom! liika typpi tekee helposti pelkkää vihreää ja hidastaa satoa.
Eroja käytännössä
- Ananaskirsikka on useimmiten herkempi viileydelle ja hitaampi käynnistymään → suosittelen lämpimintä paikkaa ja mieluummin kasvihuonetta tai erittäin suotuisaa seinustaa/ruukkua.
- Mansikkakoiso sietää käytännössä vähän paremmin “kotipuutarhurin arkea” ja ehtii herkemmin tehdä satoa myös avomaalla lämpimässä paikassa.
- 3.Tuki, leikkaus ja muotoilu:
Ananaskirsikka
- Usein kannattaa tukea (keppi/kehikko), koska versot pitenevät ja hedelmät painaa.
- Leikkaus ei ole pakollista, mutta liian tiheää kasvustoa voi harventaa, jotta valo ja ilma kulkee.
Mansikkakoiso
- Yleensä ei vaadi tukea, mutta jos kasvi on ruukussa/ amppelissa tai sato on valtava, kevyt tuki voi auttaa.
- Leikkausta harvoin tarvitaan; tärkeämpää on tila levitä.
4. Hedelmä: koko, kypsyminen ja keruu
Ananaskirsikka
- Hedelmä usein ”isompi” (karkeasti pienen “kirsikkatomaatin” kokoluokkaa), paperimainen lyhty ympärillä.
- Kypsänä hedelmä on oranssi–keltainen ja aromi kehittyy kunnolla vasta kypsänä.
Mansikkakoiso
- Hedelmä yleensä hiukan pienempi, ja niitä tulee usein todella paljon.
- Kypsiä hedelmiä tippuu helposti maahan (se on itse asiassa yksi kypsyyden merkki) → kate/astia alle helpottaa keruuta ja pitää hedelmät siistimpinä.
5. Maku ja käyttötavat (tässä se iso ero)
Ananaskirsikka (peruviana)
- Maku: trooppinen, ananas-/mango-/sitrusmainen, usein myös pieni “tomaatin” vivahde ja hyvä hapokkuus.
- Sopii erityisen hyvin: sellaisenaan naposteluun, jälkkäreihin, juustojen kanssa, hilloihin.
Mansikkakoiso (pruinosa)
- Maku: makeampi ja pehmeämpi, usein “mansikka-/karamelli-/vaniljainen” fiilis; hapokkuutta yleensä vähemmän kuin ananaskirsikassa.
- Sopii: naposteluun, lasten suosikiksi, leivontaan, hilloon ja koska sato voi olla valtava, sitä tulee käytettyä “kourakaupalla”.
6. Kumpi kannattaa valita?
- Jos haet aromia ja “gourmet”-fiilistä ja sinulla on lämmin paikka / kasvihuone → ananaskirsikka.
- Jos haet varmuutta, aikaisuutta ja hurjaa satomäärää (ja makeaa makua) → mansikkakoiso.
Ja minun valintani on, että kasvatan molempia. Nämä ovat niin mukavia napostella ja käyttää ja helppoja, että molemmille löytyy paikat ihan varmasti tänä kesänä. 😉😊
Jos sinäkin niin taimia voi ja kannattaakin jo nyt varata.
Toimitukset aloitetaan sitten tuttuun tapaan maaliskuu – huhtikuulla, mutta taimet varataan tilaus/varausjärjestyksessä!
Anannaskirsikan taimet 4 kpl / 8,95 € ( ovh 10,95) -> varattavissa TÄÄLTÄ
Mansikkakoison taimet 4 kpl / 8,95 € ( ovh 12,95) varattavissa ->TÄÄLTÄ
PIKKUPUUHIA PIHALLA / PUUTARHASSA NYT
Katsotaanko muutamia asioita, joita on nyt hyvä tehdä / suunnitella kun kevät etenee ja ilmatkin lauhtuivat.
Jos on isompia kaadettavia pihapuita, niin nyt olisi hyvä kaataa, kun vielä on lunta maan suojana.
Pikkuystävät alkoivat tosiaan jo konsertoida ja sehän tietää sitä, että pesäpöntöt on hyvä huoltaa ja katsoa kuntoon. Muistetaan yhä, että yksi tiaispartiskunta syö kesän mittaan jopa 30 kiloa toukkia ( ei parempaa tuholaistorjujaa voi toivoa 😉)
Päivät lämpenevät, mutta öisin on pakkasta eli ahava-ajat saapuvat -> otetaan ne suojaverkot nyt esiin ja kietaistaan ikivihreiden suojaksi, sillai kun muutama viikko sitten puhuttiinkin.
Kevätleikkauksia voi jo nyt suunnitella hiljalleen. Onko tarvetta vai ei ja jos on niin kuinka ja koska. Ihan vielä ei ole kiirettä, mutta hyvä on ajoissa suunnitella. Katsotaan näitä sitten vähän myöhemmin tarkemmin, kun alkaa olemaan niiden ajat. 🙏👍
Jos äkämäpunkit vaivasi luumu- tai päärynäpuita viime vuonna, niin rikkilannoiteruiskutus auttaa. Sitä ei toki vielä tehdä, mutta hyvä on tarkistaa, että rikkilannosta löytyy kun ruiskutusten aika ( juuri ennen kuin silmut aukeaa) koittaa.
VINKKEJÄ JA FIILISTÄ
Ja koska tämä on vielä tätä aikaa, että ehditään vielä ”sivistää ja innostaa” hyvin itseämme ja suunnitella mitä kaikkea kivaa sitä ensi kesänä kasvatetaan ja missä niin pari vinkkiä olisi.
Kasvilavawebinaari:
Tämä on ollut yksi suosituimmista webinaaritallenteista. Eikä ihme, selkeällä tavalla kerrottuja vinkkejä ja ohjeita, jotka takaavat onnistumisen. Oli sitten kyse kasvilavasta tai muusta ”rajallisesta” kasvatuspaikasta, niin näitä oppeja on helppo soveltaa.
Ei hassumpi idea ole ottaa kuppi kaffetta katsella TÄMÄ
Kevätkuvasto jaetaan tosiaan ensiviikolla, mutta sinulla on nyt mahdollisuus päästä ”kenraalinäytökseen” Ja fiilistelemään kevätvalikoimalla nyt ennakkoon TÄSTÄ
Ja niin kuin arvaatkin, niin mukana on taas paljon uutuuksia ja toivottuja tuttuja. Sekä muutamia todella odotettuja ja yllättäviä tuttuja kasveja ihan uudella tavalla. Katsopa vaikka sivulle 31 😉
Vaan nyt minä lähden vielä hetkeksi ”jumppaamaan” noita ovien edustoja ja katolta tippuneita lumia syrjään. Jos sitä vaikka ehtisi sitten illalla vielä tuonne luontoon ”pöllöretkelle”. Jotenkin uskoisin, että nekin alkavat nyt hilalleen huhuilla, kun ilmat muuttuivat keväisiksi. Tuo ”pöllöretkeily” on siitä mukavaa ja leppoisaa puuhaa, että äänet kuuluvat melko kaukaa ja muuta ei tarvitse kuin lämpimästi päälle, termospulloinen kaakaota ja sopiva retkijakkara. Ja jos oikein käy hyvä tuuri, niin tulevat ihan tykö katsomaan.😊
Ja jos et ole ihan varma ”huhuilijasta” tai haluat opetella ”juttelemaan” niille takaisin ( se ei ole loppujenlopuksi kovin vaikeaa ja todella hauskaa ”jutella” niiden kanssa) , niin hyvä sivusto, jossa on eri pöllöjen ja huuhkajan ääninäytteet löytyypi -> TÄÄLTÄ
***************************
Onnellisuutemme riippuu siitä,
millaista mielialaa ylläpidämme.
Täytä siis mielesi joka päivä onnellisilla ajatuksilla.
Säilytä iloinen mieli ja ota onnellisena oleminen tavaksi, niin elämästäsi tulee yhtä juhlaa.
- Norman Vincent Peale
*******************************
Innostavien asioiden viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivotteleepi
Puutarhurisi
Juha