Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Herkkuja luvassa, ”päät” näkyvät jo
- Liljakukot; tunnistetaan, torjutaan ja hämätään
- Latvotaan: Miksi latvotaan?
- Mitä voidaan latvoa, miten ja mistä kohtaan.
- Latvonnan ”sivutuotteista” uusia taimia helposti
- Minä latvon osan jo valmiiksi sinulle
- Lyhyt Video molemmista aiheista
- Ruusujen leikkauksiin – helpot ohjeet
- Kukkahoroskoopissa juhlivat vanamot
- Odotettu Lämpötilawebinaari ensi tiistaina – paikka kannattaa varat nyt
- Synttäripakkaukset lähtevät alkuviikosta
Tuulisen raikkaita terveisiä täältä Puutarhalta !
Aamulla kun lähdin pirtiltä kävelemään tänne puutarhalle, niin vaikka mittari näytti ( kuuden aikaan aamulla) + 4 astetta, niin kyllä tuo tuuli vaan sen verran purevaa oli, että ihan piti takista vetoketju ylös asti vetää. Toissa aamuna, vaikka oli pakkasta saman verran, niin ilma ei tuntunut ollenkaan näin vilpoisalle, kun oli tyyntä. Tuo tuulen vaikutus on kyllä sellainen, että itse sen aina huomaa, mutta ihan aina ei meinaa muistaa, että niin se voi olla ”raakaa” myös kasveille, etenkin nuorille ja ulkoilmaan tottumattomille. Tämä on hyvä muistaa, kun kuukauden päästä aletaan hiljalleen totuttamaan taimia ulkoistutuksiin. Mutta katsotaan näitä sitten vähän myöhemmin tässä kuussa, kun niiden aika tulee lähemmäksi.
Kasvihuoneella sen sijaan oli lämmin ja iltapäivästä aurinkokin jo ilahdutti muutamaan otteeseen. ☀🌱🙏
Raparperikin alkoi hiljalleen nostelemaan päitään . Tuosta kun se lähtee, niin ei kauaa mene, kun pääsee jo ensimmäisiä piirakoita tekemään. 🤤 Joskus kokeilin tehdä niitä ämpäri varsia eli saavilla peitetään varret, jolloin niistä tulee makeampia. Tuotahan erityisesti englantilaiset paljon tekevät. Mutta minusta ero ei ollut niin iso ja muutenkin tykkään, että kyllähän kasvin pitää saada auringosta nauttia, sitähän se voimansa saa. 🙏Lisään sitten vaikka pikkusen enemmän vaniljakastiketta piirakan päälle, niin ei haittaa, vaikka olisi vähän happamat varret. 😉😊
Tosin eihän tämän ’Red Champagnen’ lajikkeen varret ole siis lähellekään niin happamia kuin vanhojen. Tuo nimi oikeastaan kertoo sen aika hyvin -> varret ovat kauttaaltaan mehevän punaiset ja niiden maku muistuttaa enempi kuohujuomaa kuin hapanta omenaa.
Tämä on myös erinomisen hyvä lajike kasvamaan ja talvehtimaan.
Jos haluat tätä "Shampanjaa" itsellesi myös kasvamaan, niin minulla on näitä enää jokunen kymmenen jäljellä. Eli aika pian kannatta napata.
Raparperi ’Red Champagne’ -> 6,95 € / kpl ja saat -> TÄÄLTÄ
LILJAT JA LILJAKUKOT – SEURATAAN, TUNNISTETAAN JA HÄMÄTÄÄN!
Sen verran vilkaisin aamulla myös liljapenkkiin, että sieltä ei vielä päitä näkynyt, mutta veikkaan ettei kauaa enää mene.
Kunhan ne sitten hiukan nousevat, niin sitten alkaakin tuo liljakukkojen tarkkailu ja metsästys. Talvehtineet liljakukot on nimittäin helppo nähdä ja löytää, kun hiukan harailee maata liljojen ympäriltä. Ja nehän ne ovat niitä, jotka pitäisi pois saada, ennen kuin ehtivät alkaa lisääntymään.
Seuraavaksi sitten hämätään.
Ja kun liljat sitten nousevat, niin ruiskutan ne taas tuolla valkosipulivedellä. Laitan 1-2 teelusikallista valkosipulijauhetta 1 litraan lämmintä vettä ja annan tekeytyä yön yli. Sillä sitten ruiskutan liljakasvuston kauttaaltaan. Liljakukot nimittäin löytävät liljat hajun perusteella ja ne välttävät sipuleihin menoa ja etenkin valkosipulin tuoksu on niille niin hämäävän voimakas, että ne kiertävät penkit kaukaa. Tuon voi sitten uusia, jos tarvetta, kerran pari kesän mittaan. Aika usein on mennyt niin, että yksi käsittely on riittänyt liljakukkovapaaseen kesään.
Kätevää ja helppoa, eikö vain. 😊☝
Koska luonnossa on muitakin punaisia ötököitä , niin liljakukon tunnistaa hyvin paitsi sen peitinsiipien kirkkaanpunaisesta väristä ja kaarevasta muodosta sekä punaisesta etuselästä niin myös sen mustasta päästä ja mustista jaloista. Tosin kuin esim. liljoille vaarattomalla kielokukolla ne ovat punaiset.
Mikäli ( ja toivottavasti) sinulla on tuo uusi Puutarhurin Ötökkäopas kirja, niin sivuilla 144-146, on noita punaisia ötököitä ja niiden eroja kerrottu kuvin ja sanoin. Et voi erehtyä, niin hyvät on Heikin ja Leenan kuvat ja kuvaukset. 👍
Tämä kirjahan on sellainen, että nythän se taas kaivetaan hyllystä ja käyttöä on koko kesän, aina syksyyn asti. Opitaan tunnistamaan hyvikset ja pahikset Ei suotta hötkyillä ja huolestuta turhaan ja toisaalta taas osataan toimia oikein, kun on sen tarve ja aika.
Jos kirja vielä puuttuu tai tiedät kuka sellaisen tarvitsisi, niin niitä löytyy -> TÄÄLTÄ
29,95 € / kpl ( ovh 34,95 )
LATVONTA ON LUONTAINEN JA TOIMIVA TAPA
Tällä viikolla onkin mennyt useampi tunti tuolla latvonta puuhissa. Teen tuon yleensä siinä vaiheessa, kun ruukuissa näkyy ensimmäiset juuret tuleen läpi pohjarei istä. Se on merkki siitä, että kasvi on hyvin juurtunut ja kestää tuon latvonnan hyvin.
Amppeleissa ei tietystikään samaa näe, mutta sen näkee siitä, kun kasvu räjähtää käyntiin.
Perusideana on, että poistan latvoja ja kukintoja, mutta vain siltä osin, kun ne ovat ruukun / amppelin reunojen ulkopuolella.
Näin on helppo varmistua, ettei tule leikattua liikaa ja versoihin jää tarpeeksi pituutta uusien, lehtihangoissa olevien, sivuversojen kasvulle.
Sivuversojen kasvuhan on luonnollista ja sitä kyllä tulee kesän mittaan luonnostaan, mutta tässä vaiheessa niiden kasvu saadaan paremmin käyntiin, kun pääverson latva leikataan poikki.
Lyhyesti latvomisen ideana on siis saada tanakampia, tuuheampia ja runsaammin kukkivia taimia.
Muutama perusohje ja ajatus
Vaikka tuossa kuvassa nyt onkin verenpisaran taimi, eikä ruukkuun juurtunut kasvi, niin tuolla taimella tuon leikkauksen idea on helpompi näyttää.
Toki kyllä taimiakin voi ja usein latvotaankin, etenkin verenpisaroiden ja miljoonakellot kestävät ja hyötyy taimilatvonnasta paljon.
Verenpisaraan turvallinen ja hyvä ohje on jättää 3-5 lehtiparia.
Petunioilla en laske versoja vaan ne leikkaan vasta sitten kun ovat ruukussa / amppelissa ja versot ovat n. 10 cm pitkiä.
Miljoonakelloja tulee latvottua jo taimi vaiheessa tai sitten petunioiden tapaan ruukussa / amppelissa, kun versot ovat n. 10 cm pitkiä.
Keijunmekot latvotaan 3-5 lehtiparin jälkeen myös.
Myös Verbenat, lobeliat, pelargonit, siniviuhkat, krassit ja koristebataatit on hyvä latvoa.
Latvon sinulle valmiiksi.
Teen muuten tuon latvonnan lähetettäville taimille aina täällä jo valmiiksi ennen lähettämistä, jos siitä siis on kasveille hyötyä ja se on sellaisessa kasvutilassa.
Eli sinun ei tarvitse taimia latvoa, jos ne on täällä jo latvottu. 👍
Latvot sitten kun ovat ruukkuihin juurtuneet ja jos on enää tarvetta.
Latvon koko kesän.
Jatkan usein latvontaa pitkin kesää eli napsin pitkäsi venyneitä versojen päitä silloin tällöin poikki. Näin saan pidettyä amppelit ja ruukut koko ajan uudistuvina ja täysinä . Eikä ne ole sitten loppukesästä sellaisia päältä tyhjiä ja pitkin versoin roikkuvia malleja. 😉
LATVOISTA UUSIA PISTOKKAITA
Ja ”sivutuotteena ja vaivan palkaksi” tuosta latvonnasta saadaan loistavaa ja ilmaista pistokasmateriaalia, joista saadaan tehtyä lisää uusia taimia. 👍
Sen verran pitää sanoa ammatin puolesta, että omaan käyttöön saat siis tehdä noita vapaasti, mutta myyntiin ei, koska niistä pitää sitten maksaa jalostus ym. maksut. Mutta käytännössä siis itselle ja kavereille voit tehdä niin paljon kuin vain haluat. Ei tule kukaan ”sakottamaan”
Senkin me muistamme, että valtaosa pistokkaista juurtuu hyvin aina juhannukseen asti, mutta sen jälkeen monella kasvilla juurtuminen hidastuu selkeästi. Eikä ne sitten oikein enää ehdikään. Syyspistokkaat ovat sitten eri juttu, mutta katsotaan niitä sitten kesän jälkeen. 🤝
Tuttua hommahan tämä on, mutta kerrataanko kumminkin:
Tässä on kuva, missä näet sen tyypillisimmän syyn epäonnistumiseen, eli tuota alinta lehtihankaa (johon juuret kehittyy) ei ole painetu multaan asti kunnolla kiinni ja niinpä se ei tee juuria, vaan nyykähtää tuohon. Tuo lyhyt varsi lehtien alla pitää vain pistokkaan paremmin paikallaan, siihen ei tule juuria. Sitten kun sormilla vielä hiukan nipistät multaa kiinni pistokkaaseen, niin hyvin onnistuu.
Kuvassa vasen on oikein, oikea ei.
Tiivistettynä esim. verenpisaran latvapistokkaiden teko taimiksi menisi siis näin:
- verenpisaran lisään aina vain latvapistokkaista
- jätän kolme - neljä lehtiparia jäljelle ja pistokkaassa tulisi olla kaksi – kolme lehtiparia.
- leikkaus tapahtuu jäljelle jäävän lehtiparin yläpuolelta
- jos pistokkaassa on nuppuja, niin nypin ne pois, sillä ne vievät turhaa voimaa ja heikentää juurtumista.
- parasta on istuttaa pistokkaat heti. Ellei se onnistu niin sumutettaan ne kevyesti, kääritään pistokkaat muovin sisään, ja pidetään pois auringosta. Jos odotusaika on muutamaa tuntia pidempi, niin sitten ne kannattaa jo siirtää viileään + 4 - +8 asteiseen paikkaan ja sielläkin korkeintaan kahden päivän ajaksi.
- pistokas työnnetään niin syvälle, että sen ensimmäisen lehtiparin tyvet menevät tiukasti kiinni istutusmultaan. (kasvatusnapit ovat tässä muuten todella käteviä ja hyviä) . Tämä on tärkeää, sillä juuri noihin lehtihankoihin kehittyy uudet juuret.
- multa / kasvatusnappi, johon pistokaan laitat, kannattaa kastella etukäteen, ettei multa valahda pistokkaan laittamisen jälkeen pois lehtihangan ulottumattomiin. Jos näin käy, niin pistokas kuolee hyvin pian, kun se ei pääse juurtumaan multaan.
- Sitten kun olen laittanut pistokaan lehtihankaa myöden kunnolla multaan, niin nipistän vielä kerran multaa pistokkaan ympärillä, että pistokas varmasti istuu mullassa hyvin.
- Sitten vain laitetaan nämä juurtumaan +18 -+22 asteiseen paikkaan. Pari ensimmäistä viikkoa lämpötila saisi olla ennemmin + 20 asteen yläpuolella kuin sen alle. Kun juuret alkaa tulla esiin, niin lämpötila kannattaa tiputtaa alle 20 asteen. Itse olen viime aikoina huomannut, että lähelle 15 astetta tiputettuna taimista tulee vielä napakampia ja paremmin juurtuneita.
- Sitten vain taimet pidetään kosteina ja suojattuina ensimmäiset pari-kolme viikkoa ( = tuo korkeamman lämpötilan aika) Minikasvihuone, muovihuppu (ilmareiällä + tikuilla viritetty) on niitä yleisimmin käytettyjä ja hyväksi todettuja tapoja.
- Parin viikon kuluttua tuuletellaan ja karaistaan taimia hiljalleen ja kun juuret on tullut läpi, niin istutetaan seuraavaan purkkiin. 8 cm purkki on hyvä.
Näin se onnistuu ja on paljon helpompaa, kuin mille se vaikuttaa. Ja toki tällä samalla idealla voit ottaa pistokkaita muistakin kasveista pitkin kevättä, myös monista huonekasveista.
VIDEOLLA KOKO HOMMA – LEIKKAUS JA UUDEN PISTOKKAAN TEKO
Koska joskus kuva, puhumattakaan video, on parempi kuin tuhat sanaa, niin tein aiheesta muutaman minuutin tiivisvideon.
Pääset katsomaan sen TÄSTÄ tai klikkaamalla tuosta alhaalta videon kuvaa. 👍
RUUSUJEN LEIKKAUKSIIN
Viimeviikollahan me katsoimme noita pensaiden leikkuita ja onhan tuo ruusujenkin leikkausaika myös käsillä.
Kerrataanko myös niiden leikkaukset. Näiden leikkaukset ovat helppoja muistaa, mutta piikikkäinä niissä on toki sitten ne omat pikku haasteensa. Mutta paksut hanskat ja hyvät sakset, niin homma kyllä hoituu. 👍💪
Leikattavat ruusut jaetaan käytännössä kahteen ryhmään Ryhmä- ja pensasruusut.
Ryhmäruusut leikataan n 20-30 cm tapeille ja jätetään vain 3-5 vahvinta versoa kasvamaan, loput tyvestä poikki.
Pensasruusut mm. juhannusruusut taas leikataan niin, että niistä poistetaan vain kuolleet tai muuten huonot versot, niitä ei leikata alas.
Sitä vastoin maanpeite ja köynnösruusuja ei leikata, muuten kuin poistetaan vain talven aikana kuolleet tai vääriin suuntiin kasvaneet versot.
Tuon ihmeempää ruusujen leikkaamisesta ei tarvitse tehdä. Noin saat komeasti kukkivan ja terveen ruusupenkin koko kesäksi. ☝🙏
Kukkahoroskoopissa juhlii vanamot 3.5. - 6.6.
Pieni ja herkkä vanamo elää huomaamattomana ja vaatimattomana omaa salaista elämäänsä syrjässä valtateistä ja kiireestä. Kiireisiltä pintaliitäjiltä vanamo jää kokonaan huomaamatta, mutta rauhallinen kulkija ja asioihin paneutuva osaa katsoa sinne missä hiljaiset aarteet ovat. Vanamon kauneus ja herkkyys löytää yleensä ymmärtäjänsä ja ihailijansa. Nykymaailmassa vanamon ominaisuudet eivät ole arvostuksen huipulla, joten syrjäytymisen ja erakoitumisen vaara vaanii. Riuhtaisu mukaan elämän hälyyn silloin tällöin tekisi hyvää, harjoitusmielessä. Vaikka vanamo vaikuttaa lähes avuttomalta, hän uurastaa sitkeästi ja etenee sopivassa ympäristössä ja oikealla alalla lopulta hyvinkin pitkälle. Hiljainen uurastus ei aina saa ansaitsemaansa arvostusta ja huomiota. Vanamo voisi opetella edes vähän itsekehua, vaikka se hänelle onkin vasten mielistä. Hälyä ja tekniikan pauketta vanamo ei kestä, hän nauttii metsän ja luonnon rauhasta, valitsee tarkkaan seuransa ja viihtyy omissa oloissaan. Rakkaudessa ja ihmissuhteissa vanamolla on harvoin ongelmia. Hän välttää konflikteja ja osaa sopeutua, rönsyillä, jopa luikertaa - eikä koskaan jyrää toisia. Vaara onkin, että joku jyrää hänet, tai ainakin yrittää. Tällaisesta tilanteestakin vanamo yleensä selviää, ei taistellen, vaan hiljaa muualle siirtyen. Hän ei tarvitse muita ihmisiä niin kipeästi, että maksaisi suhteesta minkä hinnan tahansa.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
-Eino Leino
Kuva: Jouko Rikkinen
TOIVOTTU LÄMPÖTILA WEBINAARI TULOSSA – REKISTERÖITYÄ KANNATAA NYT HETI
Tuo paljon odotettu ja toivottu lämpötilawebinaari on siis jo ensiviikon tiistaina.
Paikka webinaariin kannattaa varata siis nyt.
Webinaari 6.5. klo 18.00 – 20.30
Webinaarissa käydään läpi mm.
- Muuttuvien ilmasto-olojen tuomia haasteita ja keinoja niiden hallintaan.
- Miten lämpötila vaikuttaa kasveihin ja hyönteisiin
- Miten kasvit reagoivat kohonneeseen lämpötilaan ja ääreviin lämpötiloihin?
- Miten voit vähentää lämpötilan vaikutuksia?
- Muuttuvatko puutarhatöiden aikataulut?
Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin saat vastauksen webinaarissa.
TÄRKEÄÄ!
Tämä linkki on siis ensin rekisteröitymissivulle.
Klikkaa TÄSTÄ
Sen jälkeen saat sähköpostiisi tuon kuvan näköisen LIITTYMISLINKIN -> josta pääset webinaarin.
Eli ensin rekisteröidytään ( koska tilaa on rajatusti) ja sitten saat vahvistuksen ja liittymislinkin, jolla varmistat paikkasi webinaarissa. 👍🙏
Vaan nyt minä lähden tuonne kasvihuoneelle valmistelemaan niitä viimeviikon synttäritarjous paketteja, jotka lähtevät nyt sitten, uusiin koteihin heti maanantaina. Jos näistä nyt millään malttaa luopua… 😉😍🌱❤
Kannattaa siis tarkkailla sunnuntaina postia, nämä synttäripakkaukset, kun on mennyt kuin kuumille kiville. Ja sellainen tunne on nytkin…😉☝
***************************
Kevättalven ja varhaiskevään kukat valloittavat kokoonsa nähden kerrassaan suhteettoman suuren paikan sydämestämme.
Gertrude S.Wister
*******************************
Linnunlaulun ja lisääntyvän vehreyden täyttämää viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha