Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Voiko ihanampaa aikaa olla – luonto heräsi, rytmi vaihtui
- Daalian alku kevään matka tähän hetkeen, uskomattomia lajikkeita nykyään
- Etananmunia vai ei? useimmiten ei. Helppo todeta.
- Avojuuriset perennat ovat puutarhurin fiksu valinta, monestakin syystä. Eikä pelkästään hinnan takia, vaan paljon tärkeimpien syiden takia. Osaatko arvata ne kaikki?
- Näin istutetaan ne oikein ja menestyksekkäästi.
- Vinkki video katteista
- Kasvatuspellettien verkko, ei paniikkia. On ihan turvallinen, eikä edes haitallinen. Katsotaanko tarkemmin, ettei suotta ”karkaa mopo käsistä”
- Tunnelmia tältä viikolta - kaikkea ihanaa ja yllättävääkin on käynyt. 😉🥰
- ”Kukkia ja munkkia” perinteinen avoimien ovienpäivä jo viikon päästä 23.5 – ohjelmassa mm… ☕🍩🥒🍅🍓🌷🌱🥳❤️
- Lumikellot…veri suorastaan kohisee suonissamme…
Riemukkaan rientäviä ja tunnelmallisia terveisiä täältä Puutarhalta !
Eilen illalla, kun palailin kasvihuoneelta niin oikein hätkähdin, että nythän on jo toukokuun puoliväli. Kevät on mennyt kyllä kuin yhdessä hujauksessa ja iloisesti, kuin iltamissa ikään. 😉
Huomaan muuten selvästi, että olen eri vuodenaikaan eri vuorokausirytminen tapaus. Talvella illat ovat niin raukeita ja väsyttäviä, että hyvä kun kymmenen uutiset jaksaa katsoa. Mutta kun kevät alkaa ja päivät pitenevät ja etenkin luonto herää eloon, niin nuo illat ja iltayöt ovat niin ihania, ettei meinaa maltaa nukkumaan mennä. Kasvihuoneelta pitää melkein pakottaa itsensä pois ja hyvin leppoisasti viivytellen tulee pirttiin yöpuulle mentyä sittenkin. Eilenkin illalla kuuntelin kuinka litujen lajikirjo sen kuin lisääntyy ja konsertti sitä mukaa. Pelloilta kantautui niin hanhien iloiset kaakatukset, haikaraparsikunnan kumeat ”tynnyri” kumaukset kuin ruisrääkän raspikurkkuiset laulut. Puutarhassa lauleskeli taas satakieli iloisesti ja lauloi muuten koko yön, oli ihanaa ”unilaulua”. Jokainen tosiaan laulaa omalla äänellään eikä toinen ole toistaan parempi tai huonompi.
Puhumattakaan tuosta pihan ja puutarhan kasvutahdista. Tuntuu että jo päivässä kaikki kasvaa huimasti ja uusia sipulikukkia nousee kukkimaan huimaa vauhtia. Ja illan hämyssä niissä on jotain erityisen kaunista ja kiehtovaa. Eikö vain?
Tosin ei nämä aamutkaan kasvihuoneella mitenkään huonoja alkuja päivälle ole. 😉🥰
DAALIAN KEVÄT – ISTUTUS JA NYT
Muistatko vielä tuon vinkkivideon jossa meidän ”nuorempi puutarhuri” Tomi näytti kätevän ja (lähes) huoltovapaan daaliaistutuksen. 3 daalian pikkutaimea + 3 lannoitekäpyä + altakasteluampeli.
Tuo istutus tehtiin siis reilut kuusi viikkoa sitten ja äsken otettiin kuva missä näkyy mille tuo näyttää nyt. Aika mukavasti kasvaa nämä nykyiset uudet lajikkeet, eikö vain. 😊 Ja tuosta se sitten kasvu ja kukkarunsaus vasta alkaakin. Luvassa aika upea ja helppohoitoinen kesä tuon kanssa.
LANNOITERAE vai ETANANMUNA?
Tästä aina silloin tällöin ja etenkin näin istutusten aikaan, kun istutetaan ruukkukasvatettuja kasveja, tulee kysymyksiä, että onko mullan seassa olevat palleroiset etananmunia vai jotain muuta. Ja onneksi aika usein ne ovat tuota ”jotain muuta” eli lannoiterakeita tai niiden kuoria.
Ovatko ne siis lannoiterakeita vai etanan munia? Pari helppoa keinoa tunnistaa.
1. Purista varovasti sormien välissä.
Lannoiterae tuntuu kuorelliselta ja se usein napsahtaa tai poksahtaa rikki. Etanan muna on pehmeämpi ja litistyy tai hajoaa hyytelömäisesti, ei napsahda.
2. Katso, ovatko pallot yksittäin vai ryppäänä.
Lannoiterakeet ovat yleensä erillisiä, siellä täällä mullan seassa. Etanan munat ovat tavallisesti myös kiinni toisissaan tiiviinä ryppäänä, vähän kuin pieni kasa kalanmätiä.
3. Väri antaa myös usein suuntaa, mutta ei yksin ratkaise.
Lannoiterakeet ovat monesti kellertäviä tai ruskehtavia, etanan munat useammin vaaleita, läpikuultavia tai maitomaisia. Väri vaihtelee, joten tuo puristus ja ryppään muoto ovat varmimmat tuntomerkit.
KEVÄÄLLÄ VIISAS JA TURVALLINEN VALINTA – AVOJUURISET PERENNAT – MIKSI?
Nyt kun maa alkaa hiljalleen sulaa & lämmetä ja sormet syyhyävät istutushommiin, niin minulle yksi parhaita vaihtoehtoja kevätistutuksiin ovat avojuuriset perennat.
Vaikka ne saattavat ensinäkemältä näyttää vaatimattomilta: pieni pussi, juuria, juurakko, ehkä muutama silmu. Ei vihreää lehteä, ei valmista kukintaa, ei näyttävää ruukkukasvia.
Mutta juuri siinä piileekin niiden etu.
Avojuurinen perenna on siis kasvi, joka toimitetaan ilman ruukkua ja multapaakkua. Näkyvissä ovat juuret, juurakko tai kasvupisteet eli juuri ne osat, josta kasvin uusi kasvu keväällä alkaa.
Avojuurinen perenna on nimittäin keväällä hyvin luonnollinen tapa aloittaa uusi kasvukausi. Se on ollut talven levossa ja lähtee istutuksen jälkeen heräämään samaan tahtiin ympäröivän kevään kanssa ja juuri oikeassa vuodenajan rytmissä. Ei kiirehdittynä, ei lämpimässä kasvihuoneessa liian aikaisin vauhtiin työnnettynä, vaan rauhallisesti ja kasvin omalla tahdilla.
Minä pidän tästä tavasta erityisesti siksi, että hyvälaatuinen, levossa oleva juurakko on usein täynnä varastoitua kasvuvoimaa. Kun se pääsee kosteaan, muokattuun maahan, se alkaa ensin rakentaa yhteyttä uuteen kasvupaikkaansa juurten kautta ja sen jälkeen maan pinnalle nousee tuore, vahva kasvu. Ja juuri näin kevätistutuksen kuuluukin mennä.
Monissa avojuurisina myytävissä perennoissa on myös se käytännön etu, että juurakko on usein kookas ja hyvin kehittynyt. Ruukkutaimessa silmä näkee heti vihreän kasvuston, mutta avojuurisessa katse kannattaa suunnata sinne, missä perennan tulevaisuus oikeasti on: juuriin ja kasvupisteisiin. Hyvä juuri tai juurakko on perennalle kuin vahva kivijalka talolle.
Lisäksi avojuurisessa taimessa juuristo pääsee istutuksessa suoraan ympäröivään maahan. Se ei ole ehtinyt kiertyä ruukun reunoja vasten, eikä kasvin tarvitse ensin “löytää tietään ulos” paakusta, vaan juuret voidaan levittää istutuskuoppaan heti oikeaan asentoon. Tämä auttaa kasvia asettumaan kasvupaikalleen luontevasti.
Yksi avojuuristen hyvä puoli on myös käytännöllisyys. Ne kulkevat kevyesti, pakkauksessa ei tarvitse siirtää turhaa ruukkua ja multamäärää, ja istutus käy nopeasti, kun paikat ovat valmiina. Mutta minulle tärkein perustelu ei silti ole hinta tai helppous, vaan tämä: Oikealle kasville oikeaan aikaan istutettu avojuurinen perenna on erittäin hyvä ja kasville luonteva tapa aloittaa elämä uudessa puutarhassa.
Ja koska vanha sanontakin sen sanoo, niin ”poikkeus vahvistaa säännön” eli kaikki kasvit eivät ole siis automaattisesti parempia avojuurisina.
Me puutarhurit emme myy avojuurisina mitä tahansa vain siksi, että se olisi mahdollista. Avojuurisina kannattaa tarjota juuri niitä kasveja, jotka kestävät käsittelyn hyvin ja lähtevät sillä tavoin luotettavasti kasvuun. Toisille lajeille taas ruukkutaimi on selvästi parempi ja turvallisempi tapa, ja silloin ne kuuluvatkin toimittaa ruukuissa kasvaneina. Tämä ei siis ole kilpailu avojuurisen ja ruukkutaimen välillä, vaan kysymys siitä, mikä on kullekin kasville paras lähtötapa. Erityisesti perennojen istutussyvyys ja juuriston rakenne vaihtelevat lajista toiseen, joten tapa valitaan aina kasvin ehdoilla.
Avojuurisia ei siis tarvitse arastella –> päinvastoin.
Kun valitsee laadukkaan juurakon ja istuttaa sen oikein, se on keväällä erinomainen, viisas ja hyvin puutarhurimainen valinta.
EI KUTSUMATTOMILLE VIERAILLE
Ja koska avojuuristen mukana ei kulje ruukkua ja suurta multapaakkua, niin riski mukana tulevista ”kutsumattomista salamatkustajista” on huomattavan paljon pienempi, sanoisinko lähes olematon. 👍🙏
NÄIN ISTUTUS ONNISTUU
Sitä mukaa kun maa on sulanut ja muokattavissa, voit istuttaa juurakot turvallisesti suoraan kasvupaikoilleen. Ne ovat vielä levossa tai vasta heräilemässä, ja pääsevät lähtemään kasvuun juuri oikeassa kevään rytmissä. Kerrataanko lyhyesti tutut ohjeet:
Näin istutat avojuurisen perennan oikein
1. Valitaan oikea kasvupaikka
- Tarkistetaan että viihtyykö kasvi auringossa, puolivarjossa vai varjossa.
- Huomioidaan myös kasvin lopullinen koko, jotta sille jää tilaa kasvaa seuraavina vuosina.
- Vältetään kohtia, joihin vesi jää seisomaan pitkäksi aikaa, ellei sitten kyseessä ole nimenomaan kosteasta maasta pitävä laji.
2. Istutetaan mahdollisimman pian
Avojuurinen taimi kannattaa istuttaa melko pian sen saavuttua.
Jos istutus viivästyy päivän tai pari, säilytä juurakot viileässä ja varjossa sekä huolehditaan siitä, etteivät juuret pääse kuivumaan.
3. Herätellään juuria hiukan ennen istutusta
- Hyvä konsti herätellä juuret on laittaa juuret tai juurakko veteen noin 30 minuutista pariin tuntiin ennen istutusta.
- Tavoitteena on siis vain kostuttaa mahdollisesti kuljetuksessa kuivahtaneet juuret, ei “hukuttaa” niitä pitkäksi aikaa. Tämä antaa kasville lempeän lähdön ennen maahan pääsyä.
4. Väljä istutuskuoppa
- Istutuskuopasta on hyvä tehdä sen verran leveä, että juuret mahtuvat sinne levitettyinä ja suht luonnollisessa asennossa.
- Kuopan pohjaa on myös hyvä kuohkeuttaa kevyesti, jotta uusien juurten on helppo jatkaa kasvua ympäröivään maahan.
5. Oikeaan syvyyteen
Tämä on kaikkein tärkeimpiä kohtia.
- Useimmilla avojuurisilla perennoilla kasvupiste tulee maanpinnan tasolle tai aivan hieman sen alle.
- Juuria ei kannata taittaa väkisin kasaan, vaan ne levitetään mahdollisimman luontevasti.
- Istutussyvyydessä voi olla lajikohtaisia eroja, joten pakkauksen tai tuotetekstin ohje kannattaa aina tarkistaa.
Liian syvään hautaaminen voi hidastaa kasvua ja oikea istutussyvyys on siis hyvin tärkeä onnistumisen edellytys.
6. Täytetään ja tiivistetään kevyesti
- Kuoppa voidaan hyvin täyttää kaivumaalla, ei tarvita uusia multia välttämättä lainkaan.
- Maa juurten ympäriltä painellaan vain varovasti käsin, jotta suuria ilmataskuja ei jää.
- Maata ei siis poljeta kovaksi, koska juuret viihtyvät parhaiten kuohkeassa maassa.
7. Kastellaan heti istutuksen jälkeen ja hyvin!
- Lopuksi kastellaan koko istutusalue huolellisesti, jotta maa asettuu juurten ympärille.
- Ensimmäisten viikkojen aikana maan olisi hyvä pysyä tasaisen kosteana, mutta ei märkänä.
- Kuivina kevät- ja alkukesän jaksoina kastelu ratkaisee paljon.
8. Kate auttaa kosteuden hallinnassa
- Kevyt katekerros maan pinnalla auttaa pitämään kosteutta tasaisempana ja hillitsee rikkakasveja.
- Älä kuitenkaan kasaa katetta aivan kasvupisteen päälle, jotta se ei jää jatkuvasti kosteaksi.
Ja koska katteita ja niiden käyttötapoja on paljon, niin keväällä pidetystä ”Katteet puutarhassa” webinaarin tallenteesta saat parhaiten vinkit ja vastaukset, että mitä, milloin ja miksi?
Tallenteen + aineiston pääset katsomaan TÄSTÄ
ENTÄ MAANPARANNUS
Ei kannata stressata yhtään ylimääräistä sillä, jos maa on hyvässä kasvukunnossa, istutuskuopan täyttöön riittää usein oma puutarhamaa.
Jos sitten koko istutusalue on hyvin köyhää, tiivistä tai hankalaa, sitä kannattaa parantaa laajemmalta alueelta, ei vain yksittäisen kuopan pohjalta.
Puutarhurin vinkki
Kun istutan perennoja, annan niille mielelläni mahdollisimman hyvät eväät alkuun.
Juurtumisrae on silloin luonteva apu istutusvaiheessa, ja lannoitekävyt voi painaa istutuksen yhteydessä maahan kasvin läheisyyteen ohjeen mukaisesti. Näin ravinteita vapautuu kasvukauden mittaan tasaisesti, eikä alkukesällä tarvitse heti olla lisälannoituksen kanssa kiirehtimässä.
Tärkeintä on silti aina tämä:
oikea kasvupaikka, oikea istutussyvyys ja riittävä kastelu istutuksen jälkeen.
Kun nämä ovat kunnossa, avojuurisella perennalla on todella hyvät edellytykset lähteä kasvuun.
Tarjolla olevat avojuuriset ( toki myös ruukuissa kasvatetut perennat) löydät TÄÄLTÄ
Toimitukset tapahtuvat nyt tyyliin HETI ! eli muutaman päivän sisään tilauksesta.
Lyhyesti siis avojuurisista perennoista
- Istutetaan keväällä, kun maa on sulanut ja muokattavissa.
- Istutetaan melko pian toimituksen jälkeen.
- Liotetaan juuria hetki ennen istutusta.
- Levitetään juuret kuoppaan luonnolliseen asentoon.
- Tarkistetaan oikea istutussyvyys –> kasvupiste ei saa jäädä liian syvälle.
- Kastellaan huolellisesti istutuksen jälkeen.
- Pidetään maa tasaisen kosteana kasvuunlähdön aikana.
KASVATUSPELLETTIEN VERKKO – EI MYRKYLLINEN
Jiffyn ns. taimikasvatus pelleteistä on ollut puhetta ja liikkeellä hiukan väärääkin tietoa, lähinnä siitä suojaverkosta. Se on siis valmistettu ihan luonnonaineista (PLA) eli ne eivät sisällä mitään muovia tai muitakaan fossiilisia aineita. Ne eivät siis ole mitenkään myrkyllisiä tai mitään mikromuoveja ym. sisältäviä, mutta hitaasti maatuvia, etenkään jos ei ole lämpöä. Jos niitä on kasveissa ( aika monissa on koska noita käytetään ympäri maailmaa miljoonia joka vuosi) niin voit kasvukauden päätteeksi ( ja halutessasi) ottaa sen suojaverkon talteen ja laittaa ne biojätteisiin, siellä ne kulkeutuvat teolliseen kompostointiin, jossa lämmöt nousevat niin korkeiksi, että ne kompostoituvat.
Minullahan valtaosa taimista kasvatetaan, sekä lähetetään, joko ilman mitään verkkoja
tai paperipoteissa, joten näissä ei ole mitään poistettavaa. 👍
TUNNELMIA JA TERVEISIÄ TÄLTÄ VIIKOLTA
Kaikenlaista kivaa on tälläkin viikolla tapahtunut tämän kiihtyvän kasvukauden tiimellyksessä.
Siitä se lähtee ensimmäisten tomaatintaimien kautta ns. kotikasvihuoneen täyttö. Tämäkin on paitsi hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, niin myös opettavaista. etenkin uusien lajikkeiden ja toki myös kasvukauden seuraamisen kannalta. Näissä kun olosuhteet ovat kuitenkin hiukan erilaiset kuin näissä isoissa kasvihuoneissa. Tämänkin huoneen tapahtumia seurataan taas koko kesä ja katsotaan että mitä on hyvä, milloinkin tehdä, jotta saadaan maukas ja runsas sato. 🌱🥒🍅
Ljubashat jatkaa kasvuaan ja tosiaan 100 % on kaikki kynnet nousseet kasvuun. 🧄🧄🧄 On se upea lajike kaikkineen. Sen verran vain on maa jo kuivaa syvemmältäkin, että tarvittaisiin pikkuhiljaa sadetta tai sitten pistetään suosiolla sadettimet päälle. Muuten alkaa kasvu kärsimään.
Ja katso, ensimmäiset mansikatkin kypsyvät noissa amppeleissa. On nämä kyllä ihan hämmästyttäviä lajikkeita nykyään. Pieni taimi puolitoista kuukautta sitten istutettu ja nyt antaa jo satoa. 🍓🤤
Kuukausi sitten istutettu testikurpitsatkin alkoivat kukkia lupaavasti. Ja jos nyt oikein tarkkoja ollaan, niin tuolla on jo muutama ice ball kypsymässäkin, ettei nämä nyt ihan ensimmäiset kukat ole, mutta upeasti kukkii tämäkin. 👍😊
Tuota yhtä amppelia olen ihmetellyt jo tovin, että miten siinä on yksi kohta ihan outo ja kasvaa ihan eri lailla kuin muut. Vaan nyt selvisi syy. Katsopa, miten ihanan sydänyllätyksen ( Huom. tuo sydänkuvio ️ terälehdissä) se kätkikään. Eli jostain se oli onnistunut hyppäämään tuohon amppeliin ja vaikkei se nyt niin symmetrisesti nyt sitten tuohon sovikaan, niin onhan se aivan mahtavan persoonallinen ja ihanan erilainen, eikö vain. Erilaisuushan on aina rikkaus, kun se vain oikein halutaan nähdä, eikö vain. ️🙏
Pääsky ystävät tuli ja heti oli tuo niiden parin vuoden aikana rakentama rivitalo täynnä asukkeja. Tuo kun on tuossa kasvihuoneen eteisen räystään alla, niin on aivan fantastisen ihanaa kuunnella kasvihuoneella tuota niiden liverrystä samalla kun ehostelevat pesiään. On taas koko kesän riemukonsertit taattu. 🥰
PERINTEISET ’KANNUSJÄRVEN KUKKAPÄIVÄT” LAUANTAINA 23.5
Niin nopeasti on kevät mennyt, että tosiaan tuo kevään perinteinen avoimien ovien päivä, niin sekin on jo reilun viikon päästä lauantaina.
Tuttuun tapaan Janne ja iloiset apurit leipoo maukkaat munkit ja tarjoilee kahvit kaikille kävijöille ja santsikupit samaan hintaan. ☕🍩😉 Eli talo tarjoaa! 😊
Leena ja Heikki on myös taas paikalla klo 9.00–14.00 ja heiltä voi kysellä kaikista puutarhan ötököistä, kasvitaudeista, ym. ja kirjoja saa ostaa myös ja signeerauksen kera.
”Kukkia ja munkkia” päivä:
- Lauantaina 23.5.2026
- Avoinna klo 9–17.00
- Kesäkukkia, amppeleita, hyötykasveja, perennoja, taimia, ym. ym. suoraan kasvihuoneesta tukkuhinnoin!
- Talo tarjoaa tuoreet Jannen leipomat munkkikahvit
- Leena ja Heikki Luoto tavattavissa klo 9.00–14.00
- Suurnäkin tilan karitsoja rapsutettavina
- Ym. ym. mitä kaikkea kivaa keksitäänkin vielä… 😉
Tervetuloa, olisi mukava nähdä sinuakin täällä!
Vaan nyt minä lähden takaisin tuonne kasvihuoneelle puuhastelemaan ja kuuntelemaan pääskyjen iloista konserttia. Saa nähdä kuinka myöhään sitä tänään saa tuolla olla, poishan tuolta ei malttaisi olla yhtään, mutta kai hyvä hiukan nukkuakin olisi. 😉
***************************
Mutta tiedättekö, että lumikellot jo kukkivat?
Samoin tekee talventähti ja jouluruusun nuput pullistuvat ja jos oikein tarkkaan tutkitte ( hengittämättä) huomaatte pieniä silmuja melkein kaikissa kasveissa.
Tuhansien pienten valtimoiden kautta elämä nousee maasta.
Nyt me tarhurit emme anna periksi, verihän aivan polttaa suonissamme!
- Karel Capek
**********************************
Vehreyden ja rakkauden täyttämää viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivotteleepi
Puutarhurisi
Juha