Vanhan kansan viisaus kesäkukista, pionit ja muurahaiset, perennojen jakaminen, kasvien ja taimien latvontaa, liljojen istutussyvyys ym. 2.6.2023

Perjantaipostin aiheita tänään mm:

• Kylmää on – suojataan ja suojellaan
• ❤ Kiitos puutarhapäivästä
• Pionien nuput ja muurahaiset – hyvä symbioosi
• Mitkä perennat jaetaan keväällä ja mitkä syksyllä?
• Latvontaa, miksi ja miten – helpot ohjeet
• Uusia taimia ja ”varoituksen” sana. 😉
• Liljan sipulin istutussyvyydellä on merkitystä
• Erikoistarjous Kaitjärventaimistolta meille kerholisille – toimitukset heti!
• Tilaa tarvitaan - loput perennat, sipulit ym. huimin alennuksin.

Vilakkaita terveisiä täältä Puutarhalta

Kylläpä heräsi koko puutarhurin kroppa ja sielu aamulla kertalaakista kun astuin pirtistä ulos. Oli kylmää!!! Ihan kuin olisi väärään kuukauteen herännyt. En kyllä muista koska olisi näin kylmästi kesäkuuta aloitettu. 

Illalla auringonlaskun aikaan tuntui ilma niin kolealle, että kannoin suosiolla aremmat kukat pirtin eteiseen suojaan. Kun auringon laskun aikaan mittari näytti + 4 astetta ja taivas oli selkenemässä, niin melko varmaa oli, että aamulla auringon noustessa viimeistään mennään nollan pintaan ja allekin.  Ja niin mentiinkin

Kasvihuoneissa on onneksi lämmitykset päällä ja valtaosa, oikeastaan melkein kaikki, kesäkukat odottamassa ulosistuksia vielä. Ja saavat vielä tovin odottaakin. Vanhan kansan neuvo, että ”vasta  ja aikaisintaan kesäkuun 10 päivän jälkeen istutetaan kesäkukat ulos”, on yhä edelleen hyvä ohje.

Illalla piti myös oikein pirttiä ryhtyä lämmittämään, niin kolean oloista oli sisälläkin. Erikoisen kylmää on nyt päivälläkin, kun tuo tuuli jäähdyttää ilmaa vielä entisestään ja äsken satoi rakeitakin.

No jos ensiviikolla sitten edes hiukan lämpenisi, niin ainakin sääennuste lupaa. Ei helteitä, mutta lämpöisempää kuin nyt.  

Seuraavat pari yötä on ainakin kylmää ja hallanvaara on suuri koko maassa, että suojataan ja suojellaan nyt kasveja ihan kunnolla. Sisälle suojaan kantaminen on se kaikista turvallisin ja varmin tapa, mutta aina se ole mahdollista, niin sitten vain kaikin kätevin keinoin suojataan ja ajoissa illalla. Ämpärit / saavit kasvien päällä on hyvä keino. Harsoakin kannattaa laittaa useamman kerroksen verran, silloin sen teho on paljon suurempi kuin yksinkerroin. Jos kasvihuone on lämmittämätön, niin jollain keinolla lämpöä olisi hyvä saada sinne. Sähkölämmitin, kynttilöitä, saaveissa päivällä lämmennyt vesi, ihan mikä vain tapa. Kuulin, että joku oli vienyt illalla hiiligrillin huoneeseen ja veto pienelle, niin lämpöä oli riittänyt hyvin koko yön. Keinoja on monia, mutta toki turvallisuus edeltä mennään

PUUTARHAPÄIVÄ OLI MENESTYS – KIITOS KAIKILLE – MYÖS ETÄNÄ OSALLISTUNEILLE

Viime lauantain ”kukka & munkkipäivä” oli taas suuri menestys.

Meitä ”puutarhahurahtaneita” oli paikalla enemmän kuin koskaan ja tunnelma oli taas niin ihanan innostunut ja lämpöinen kuin vain olla voi. Paljon tuttuja, paljon tarinoita, paljon halauksia, paljon innostusta ja erityisen paljon kukkia ja  munkkeja. 😂

Leenan ja Heikin luona oli myös jatkuva tiedonhaluisten jono saamassa hyviä vinkkejä ja neuvoja sekä tunnistusapua. Kirjoja & omistuskirjoituksia unohtamatta. 🤝

Kiitos vielä kerran kaikille kävijöille sekä myös niistä kaikista ihanista terveisiä, joita tuli ympäri Suomen ns. ”etäosallistuneilta” – ne kaikki kuvat ja terveiset lämmitti puutarhurin mieltä erityisen paljon. 💕 

Tässä alla vielä muutama tunnelma kuva ja ensi vuonna sitten taas tavataan näissä samoissa merkeissä. 😍

 

PIONIN-NUPUT JA MUURAHAISET – TÄYDELLISEN HYVÄ SYMBIOOSI

Oli kyllä taas hauska huomata, että kun ensimmäiset pionien nuput tulivat esiin, niin heti hyökkäsi ahkerien apulaisten laumat niiden ”kimppuun”. Valitettavan moni pelästyy ja haluaa hävittää muurahaiset pionien nupuilta, mutta onneksi tietoisuus on lisääntynyt siitä, että ne ovatkin erittäin hyvä asia ja enemmän kuin tervetulleita putsareita. Ne nimittäin puhdistavat pionien nuppuja ja samalla pioni palkitsee niitä makealla nesteellä. Näin nuput eivät homehdu ja aukeavat kohta taas täydellisen hyvin. 👍

Eli ei hätistellä murhaisia pois sieltä missä ne eivät häiritse ja ovat jopa hyödyksi. Ja siellä missä ne eivät ole tervetulleita, niin ei mitään ”keitettysuolavesi” ym. poppakonsteja toivottavasti kukaan enää käytä ja pilaa maata samalla. Pesän siirto muualle on hyvä keino ja toki tuon muurahaiskarkottimen laitto myös, mutta se toki ottaa useamman viikon aikaa ennen kuin tehoaa. Tosin sitten ei kyllä tule uusiakaan asukkaita, kun tuo on jo valmiina tekemässä niiden olon epämukavaksi.

 

MITKÄ PERENNAT JAETAAN KEVÄÄLLÄ – KESÄLLÄ – SYKSYLLÄ?

Nyt kun kukkapenkkejä käydään läpi ja osa perennoista olisi jakamisen tarpeessa, niin perusohjehan on, että ” keväällä kukkivat jaetaan syksyllä, syksyllä kukkivat keväällä ja kesällä kukkivat joko keväällä tai syksyllä”. Minusta helpointa on muistaa, että ”ei jaeta kun kukkii”.

LATVONTA – SE MONINKERTAISTAA KASVUN

Latvontahan on tuttua puuhaa pitkin kevättä, mutta kyllä sitä kannattaa tehdä nytkin vielä. Oikeastaan teen sitä monelle kesäkukalle pitkin kesää. Täysikasvuisista kasveista napsasen latvoja poikki aina silloin tällöin vähän kuin ohimennen. Etenkin petuniat, miljoonakellot, rautayrtit ja verenpisarat ( paitsi lilliputit, jotka versovat ilmankin erittäin hyvin)  ovat erittäin kiitollisia tästä. Näin ne eivät rojahda pitkiksi ja ennen kaikkea ne aloittavat uusien versojen kasvun lehtihangoista, eli kasvusto moninkertaistuu ja komistuu koko kesän tällä pienellä keinolla.  

Usein kuulen, että ei uskalleta latvoa, kun ei tiedä mistä kohdin latvoa. Ja se on ihan ymmärrettävää. On toki ihan selkeitäkin ohjeita esim. verenpisaraa ei latvaota ennen kuin on vähintään 3-4 lehtiparia. Mutta sellainen ”mieti, ennen kuin leikkaat” on erittäin hyvä tapa. Eli kun katsot kasvin versoa ja mietit, että periaatteessa jokaisesta jäljelle jäävästä lehden tyvestä versoo uusi, niin on helppoa ajatella mistä kohtaa leikkaa verson poikki. 1-2 lehteä on liian vähän, mutta siitä ylöspäin ei ole rajaa, ihan oman maun mukaan voit leikata ja testata.

Taimia latvon toki myös nyt, etenkin näitä, jotka olen juurruttanut niistä ensimmäisistä latvonnoista. Verenpisarat näin:

Markettoja, Pelargoneja, Ahkeraliisoja ja Aurinkoliisoja en latvo, poistan vain kukkineet kukat.

 

 

 

 

UUSIA TAIMIA – HELPPOA JA HAUSKAA

Noista lavoista on hauskaa ja helppoa tehdä uusia taimia. Valoa on nyt niin paljon, että ne juurtuvat ja kasvavat vauhdilla ja usein niille on kovastikin tarvetta heinä-elokuun helteiden jälkeen. 😉

Kerrataanko kuinka:

• otan pistokkaat vasta, kun kasvi on läpijuurtunut eli kun ensimmäiset juuret tulee näkyviin ruukun pohjasta tai kun versot on selvästi alkaneet kasvaa pituutta ruukun reunojen yli. Näin emokasvin tuuhentuminen ja uusien versojen kasvu alkaa heti voimakkaana.
• poistan kaikki mahdolliset kukat ja nuput
• leikkaan pistokkaan niin, että irrotan sen emokasvista aivan lehden yläpuolelta ( näin ei jää rumaa vartta itse emokasviin) ja pistokkaaseen jää hyvä ”ankkuri” joka pitää sen paikallaan mullassa.
• Istuttaessa painan lehtihangan tai silmun multaan kiinni, siitä kasvaa juuret ja siinä on yleensä eniten juurenmuodostukseen tarvittavaa hormonia myös.
• käytän aina puhtaita työvälineitä ( sakset / veitsen desinfioin aina kuumalla vedellä, jopa pistokkaiden ottamisen välissä)
• Kaikkein eniten juurrutan pistokkaita kasvatusnapeissa. Mikäli en, niin sitten käytän uutta ja puhdasta taimi- tai kookosmultaa
• pistokkaat laitan juurtumaan valoisaan paikkaan, mutta en suoraan auringon paisteeseen.
• lämpötila saisi olla tasainen ja siinä + 20- +25 asteen välillä. Yleisohjeena on, että ei alle +15 eikä yli +22 asteen.
• huputan myös pistokkaat läpinäkyvällä ja muutamalla henkireiällä varustetulla pussilla. esim. hedelmäpussilla. Tikuilla nostan muovin irti taimista.
• pistokkaat pidän sitten kosteina, en märkinä. Yleensä hupussa ( tai minikasvihuoneessa) niitä ei tarvitse kastella lainkaan.
• kun sitten ensimmäiset juuret tulee esiin ( tai kun alkaa näkyä selvää kasvua), niin sitten vain ruukutus tai muu jatkokasvatus käyntiin. Se tapahtuu näihin aikoihin joskus hämmästyttävänkin nopeasti, ihan parissa viikossa jopa.

 

 

VAROITUKSEN SANA

Sen verran pitää kyllä varottaa tästä pistokkaiden teosta, että se on sellaista puuhaa, että sitä kun alkaa tekemään, niin sitä ei malta lopettaa ja kohta on (taas) kaikki paikat täynnä taimia. 🤣

MIKSI LILJAT KANNATTAA ISTUTTAA SYVÄÄN?

Liljoja istutettaessa näkee turhan usein sellaisia istutuksia, että ne painetaan vain muutaman sentin syvyyteen. Tokihan ne kasvaa niinkin, mutta syvemmälle istuttamisessa olisi monta hyvää puolta. Itse istutan liljat niin, että sipulin päälle tulee n. 10 cm maata. Miksikö? No oikeastaan syitä on kaksi.

Ensinnäkin liljathan kasvattavat kahdet juuret. Sipulilla on omat juuret, jolla sipuli kasvaa ja siihen osaan vartta, joka on maassa se kasvattaa ns. varsijuuret, jolla taas itse kukkavarsi saa ravintoa ja kasvuvoimaa. Ja jos maata on vain sentti-pari, niin ei siihen paljon juuriakaan tule.

Toinen syy on se, että tuon verran syvässä oleva sipuli talvehtii paljon paremmin ja varmemmin kuin ns. pintaan istutettu.

ps. Nyt on muuten nyt loput liljansipulit yli – 60 % alennuksessa 5 € pkt ( ovh 14,95 ) ->  TÄÄLLÄ  

 

KAITJÄRVENTAIMISTON SPECIAL TARJOUS MEILLE KERHOLAISILLE

Kaitjärventaimiston kollega soitteli ja sanoi, että mille kuulostaisi, jos hän tarjoaisi vähän speciaali etua sinun kerholaisillesi. No minähän tartuin kiinni heti. Taimien laadusta ei tarvitse edes keskustella, ne on olleet tuolla talossa aina priimaa.  Taimi on toki rajoitetusti, mutta ei ne nyt ihan heti lopu.

Sovittiin että viikon verran on tarjous voimassa ja toimitukset aloitetaan heti alkuviikosta.

Niin kuin kaikkien muidenkin tilausten toki.

Tämmöisiä olisi siis nyt tarjolla

Marja-aronia ’Viking’ (Aronia mitschurii ’Viking’) aitataimet.  

Kasvupaikka: aurinko-puolivarjo
Kasvukorkeus: 1,5-3 m
Istutusväli: 30-40 cm eli 3 taimea / rivimetri
Menestymisvyöhyke: I-IV(V)

Kennokasvatetut taimet, toimituskorkeus n. 30-40

 

10 kpl -> 24,95 € ( ovh 35 € ) -> TÄÄLTÄ

20 kpl -> 39,95 € ( ovh 70 € ) -> TÄÄLTÄ

30 kpl -> 47,95 € ( ovh 105 € ) -> TÄÄLTÄ

 

TYRNIT

Kotimaiset, vähintään yhden talven ulkona talvehtineet vahvat taimet.  Isot marjat, pieni kanta ( helpottaa poimimista) ja lähes piikitön varsi.

Erittäin runsaita satoja tuottava tyttölajike ( Tytti) ja loistava & varma pölyttäjä poikalajike ( Tarmo)

3 kpl pakkaus (1 poika +  2 tyttöä) 39,95 € ( ovh 50,85) -> TÄÄLTÄ

Tyttö 1 kpl ( Tytti) 14,95 € ( ovh 16,95) -> TÄÄLTÄ

Poika 1 kpl ( Tarmo) 14,95 € ( ovh 16,95) -> TÄÄLTÄ

HUNAJAMARJAT ( Sinikka ja Onni)

Hunajamarjat ovat nopeakasvuisia ja kasvualustan suhteen vaatimaton koriste- ja hyötypensas, joka tuottaa pitkulaisia, tummansinisiä marjoja. Marjat maistuvat pensasmustikoilta. Sopii myös aidannekasviksi. Kukkii aikaisin keväällä kellertävän valkoisin kukin ja sato valmistuu heinä-elokuussa. Sadon varmistamiseksi suositellaan kahden eri lajikkeen istuttamista lähietäisyydelle. Marjat sopivat syötäväksi sellaisenaan sekä mehujen ja hillojen valmistukseen. Toimitetaan kennotaimina. Joko lajitelmana ( suosittelen) tai yksittäin.

Vyöhykkeet I-V

4 kpl Lajitelma (2 kpl Onnia ja 2 kpl Sinikkaa) 19,95 € ( ovh 25,90) -> TÄÄLTÄ

1 kpl Sinikka 7,50 € ( ovh 12,95) -> TÄÄLTÄ 

1 kpl Onni 7,50 € ( ovh 12,95) -> TÄÄLTÄ 

 

Vaan nyt minä lähden katsomaan vielä, että kasvihuoneilla on kaikki hyvin sekä kantamaan nuo muutamat aremmat kesäkukkaistutukset jo pirtin puolelle. Sitten toppatakkia päälle ja kippurahäntien kanssa nauttimaan hyttysvapaasta iltalenkistä.

Näihin viimelauantaisiin kuviin ja tunnelmiin vielä kerran.