Saarni - tilan kantapuu, Talvi- ja hankikylvöt, Kylvölämpötiloja ym. 13.2.2026

Saarni - tilan kantapuu, Talvi- ja hankikylvöt, Kylvölämpötiloja ym. 13.2.2026

Perjantaipostini aiheita tänään mm:

  • Saarni – tilan kantapuu ja sen tarina
  • Talvi- ja hankikylvöt webinaarin tallenne ja diat nyt katsottavissa. Kaikki oleellinen yhdessä paikassa.
  • Pakkaset jatkuvat – multasäkkien käsittely harsosääskiä vastaan – lyhyt kertaus
  • Kylvölämpötiloja ja muutama niksi onnistumiseen
  • Millaisia sääilmiöitä sitä olikaan viime vuonna? Linkin takaa löytyy.
  • Kiitos kirjoista – tekijöiden terveiset – ennakkoetu 23.2
  • Kasvihuoneiden erikoistarjous taas päättyy 25.2  ( tarjous vain sähköpostissa)
  • ️ Ystävänpäivää 🌹

Aurinkoisen upeita terveisiä täältä Puutarhalta !

Reilut  -20 astetta näytti pakkasmittari aamulla ja eilen satanut puuterilumi oli koristellut maiseman, joilla aina vain aikaisemmin nousevan auringonsäteet, upeasti leikittelivät.

Saarni, tuo talon kantapuu, sekin oli saanut ohuen lumihunnun päälleen ja näytti juuri niin jämäkän upealle kuin vain puu näyttää voi. Tuon kantapuun istutti ja hoiti aikanaan pappani äiti ollessaan nuori tyttö. Taimi tuli lantakuorman mukana, joita haettiin kaupungin ( Haminan) käymälöistä pelloille lannoitteeksi. Kierrätystä parhaimmillaan siis jo silloin. Oli hoitanut ja suojannut sitä niin halloja, kuin ympärillä laiduntavia lampaita vastaan.  Ja nyt tuo pienen tytön hoitama pieni puun vesa on kasvanut noin upeaksi ja ylvääksi. Ikää puulla on siis lähemmäs 200 vuotta  ja edes kahden aikuisen kädet eivät puun tyven ympäri yllä.


Ja jälkikasvua on lukemattomia, niin tässä ympärillä, kuin muualle muuttaneitakin .  Siihen tahtiin se taas suorittaa tuota hankikylvöä , että luvassa on uusia alkuja taas sinne sun tänne, minne ikinä siemen sitten leijaileekin.

Tuo, että se varistaa siemenet näin talvella, on sekin luonnollista ja näin se varmistaa siementen kylmäkäsittelyn ja asettumisen maahan samaan tahtiin, kun keväällä lumet sulavat.


TALVI- JA HANKIKYLVÖT – TALLENNE JA MATERIAALIT NYT KATSOTTAVISSA.

Muutama viikko sitten olikin jo puhetta tuosta tämän talven ”someilmiöstä” eli talvi- ja hankikylvöistä. Ja siitä kuinka aika selvästä asiaista onkin saatu yhtäkkiä hyvin hämmentävää.  

Koska aihe tuntuu silti hämmentävän ja kysymyksiä sateli paljon, niin Leena tarttui sitten aiheeseen oikein perusteellisesti ja piti eilen siitä webinaariluennon. Ja hyvän pitkin. 👍

Meidän Tomi sitten teki tuosta videotallenteen sekä vielä nuo luennon ”diat” omaksi osioksi, josta voit rauhassa lueskella aiheesta enempi, jos menee videolla ohi.

Tuon tietopaketin ( video sekä materiaali) löydät nyt siis TÄÄLTÄ

 

 



Tuon kun katsot, niin olen ihan varma, että jos nuo käsitteet ovat olleet hiukkaakaan epäselviä, niin eipä ole enää tuon jälkeen. Tuolta selviää mm. mitä eroa on talvi- ja hankikylvöllä, miksi se tehdään, tarviiko tehdä ja mikä on se ”kultainen muistisääntö”.

PAKKASET JATKUVAT – MULTASÄKKIEN KÄSITTELYLLE OTOLLISET ILMAT – LYHYT KERTAUS

Sääennustus lupaillee napakoita pakkasia koko Suomeen viikonlopulle ja koko ensiviikonkin pysytään pakkasella. Nyt jos sinulla on vielä kylvö – ja / tai taimimultasäkkejä, joita et ole käsitellyt harsosääskejä vastaan, niin nyt se kannattaa tehdä. Kun ei sitä koskaan tiedä kuinka nopeasti ja pysyvästi ilmat kevääksi kääntyvät.  Harsosääski aiheestahan ( ennaltaehkäisy, tarkkailu, torjunta, jne)  me puhuttiinkin jo aiemmin ja laajemmin TÄÄLLÄ , mutta katsotaanko ihan lyhyt kertaus tuosta säkkien käsittelystä.

  1. Säkki lämpöiseen  ( min +15 , huoneenlämpö hyvä)
  2. Kun kokonaan sula, niin 7 päivää lämpöisessä ( ei liian kauaa, ettei harsosääsket ehdi munia uusia munia, jotka ei tuhoudu pakkasessa, eikä liian vähän, että kaikki munat ehtivät kuorittua)
  3. Säkki pakkaseen, niin että jäätyy läpi. Näin kaikki toukat kuolevat ja multa on harsosääskistä vapaata.   Helppo homma kun tiedetään mitä tehdään!

Ja koko homman tehohan perustui siis siihen; että munat kestävät pakkasta, vaikka kuinka, mutta toukat ei 👍😊🙏


KYLVÖLÄMPÖTILOJA

Vaikkei nyt vielä montaa lajiketta olekaan, joita kannattaa kotiolosuhteissa vielä kylvää, niin katsotaanko hiukan yleisempien kasvien kylvölämpötiloja ym. jo nyt. On sitten helpompi suunnitella, että minne mitäkin laittaa. 

Ihan ensiksi, ennen tuota lämpötila juttua, niin se mitä näen yhä edelleen liiankin usein. Eli kylvöastia pitää olla matala tai sitten niin paljon multaa, että kasvuun lähtevien taimien ei tarvitse kilpailla valosta ja kasvattaa itsestään honteloita.

1) Idätys ei ole mitä lämpimämpi, sen nopeampi

Monen siemenen idätys onnistuu kotioloissa mainiosti, kun lämpö pysyy järkevissä rajoissa.

Hyvä yleishaarukka monille siemenille: noin 18–25 °C.

Tarkempi tarve vaihtelee, mutta karkeasti näin:

  • Lämpöä vaativat (tomaatit, chilit, paprikat, kurkut): 20–25 °C
  • Keskilämpöiset (salaatit, kaalit, monet kesäkukat kuten petuniat): 15–20 °C
  • Viileämmästä pitävät (persilja, selleri, orvokit): 10–15 °C

2) Vältetään liian hyvää paikkaa : lattialämmitys, takan päällinen ja lämmin ikkuna

Yksi yleinen vahinko on idättää kylvöt paikassa, jossa lämpö nousee huomaamatta liian korkeaksi.
Lattialämmitys ja takan päällinen ovat klassikoita: pinnan lämpö voi olla reilusti enemmän kuin huoneilma, ja silloin siemenet saattavat kyllä itää mutta taimien hennot juuret ja varret eivät tykkää paahteesta. Lopputulos on helposti nuupahtaminen ja lakoavat. Tätä kuulee usein kutsuttavan taimipoltteeksi, mutta taimipolte on fusariumsienen aiheuttama tauti, eikä kovinkaan yleinen.

Pieni nyrkkisääntö:
Jos oma käsi tuntuu siinä paikassa liian lämpimältä pidempään , se on usein taimellekin liikaa. (Ja maalämpömittari on tässä(kin) puutarhurin paras kaveri.)👍

3) Taimipolte – termi menee usein sekaisin

Moni tosiaan kutsuu kuumuuden ja liiallisen kosteuden aiheuttamaa lakoamista taimipoltteeksi.
Varsinainen taimipolte on kuitenkin sienitauti, eikä se ole aina se syyllinen. Usein taustalla on ihan arkinen yhdistelmä: liian lämmin + liian märkä + liian tunkkainen ilma.

4) Kun itää, vaihdetaan vaihdetta -> viileämpää ja raitista

Idätysvaiheessa lämpö auttaa käyntiin, mutta heti kun vihreää näkyy, useimmat taimet hyötyvät siitä, että olosuhde on hiukan viileämpi. Se tekee kasvusta tanakamman ja vähentää venymistä.

Käytännössä:

  • siirretään taimet runsaaseen valoon (paras on kunnollinen kasvilamppu, kun tuosta auringosta ei aina tiedä, mutta tämä me ollaan tentitty jo niin monta kertaa, ettei tästä sen enempää tällä kertaa 😄)
  • lasketaan lämpöä pykälä tai pari
  • tuuletetaan ja pidetään kylvös hengittävänä (kansi/kelmu pois ainakin osittain)

VIELÄKÖ MUISTAT VIIMEVUODEN SÄÄILMIÖT?

Itselläni ainakin tuo ”säämuisti” tuppaa olemaan aika yllättävän lyhyt. Luulisi, että kyllähän tuon nyt viime vuoden ilmat ja ilmiöt muistaa, mutta eipä vaan.

Vai muistako sinä hyvin, että missä oli kylmintä? ja kuinka kylmää? entä kuuminta? ja kuinka kuumaa? entä missä satoi yhden kuukauden tai vuorokauden aikana eniten ja paljonko? Entä millainen oli merijää tilanne?  No, minä en ainakaan muista, mutta mukava oli lueskella niitä tuosta ilmastovuosikatsaus 2025 julkistusta.

Ilmastovuosikatsaus kertaa menneen vuoden sää-, meri- ja ilmastotapahtumat kattavasti ja vertaa vuotta 2025 pitkän ajan keskiarvoihin. Ilmastovuosikatsaus tukee samalla ilmastonmuutoksen seurantaa Suomessa. Vuosi 2025 oli Suomen säähavaintohistorian toiseksi lämpimin. Maailmanlaajuisesti vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Ilmastovuosikatsaus paketoi vuoden 2025 sää- ja meritilastot yhteen ja nostaa esille merkittäviä ilmiöitä Suomen säässä ja merialueilla. Lisäksi mukana on katsaus ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden kehitykseen sekä poimintoja vuoden 2025 sää- ja ilmastotapahtumista maailmalta.

Ilmastovuosikatsauksesta löydät muun muassa:

  • Säätapahtumat Suomessa ja maailmalla vuonna 2025
  • Vuoden keskilämpötilan ja sadesumman vaihtelu alueellisesti
  • Keskilämpötilan kehitys pitkällä aikavälillä Suomessa
  • Myrskypäivät Suomen merialueilla
  • Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien kehitys
  • Itämeren säävuosi: jäätalvi, meriveden lämpötila, meriveden korkeus, aallokko
  • Katsaus arktisen merijään tilaan

Jos sinuakin kiinnostaa ( tai haluat ”knoppailla” kavereille 😉) niin julkaisu löytyypi TÄSTÄ

HUIMA KIINNOSTUS KIRJOISTA – MUTTA PAINO LUPAA VASTATA KYSYNTÄÄN –ENNAKKO HINTAAN 23.2 ASTI

Ihan ensiksikin on pakko kiittää taas niistä kaikista ihanista sanoista, joita olen tuon kompostit puutarhassa kirjan suhteen saanut nyt muutaman päivän ajan. On mahtavaa huomata, että tuollaiselle selkäsanaiselle ja tutkitulle tiedolle tehdylle oppaalle on ollut selvästi tarvetta ja halua. Samoin tuon kasvikumppanit uusintapainoksen suhteen myös. Monella se olikin jo, mutta moni oli jäänyt ilman, mutta nyt saa.

Tekijöiden terveiset molempien kirjojen ”sielun” suhteen:

Kompostit Puutarhassa kirja:

MITEN KOMPOSTOIDA JA KÄYTTÄÄ PUUTARHAN KASVIJÄTE? Kasvien kitkentäjäte ja pensaiden oksien leikkuusilppu ovat mainiota puutarhamullan raaka-ainetta. Mitä ja miten materiaali pitää kompostoida? Voiko kasvitautien tai tuholaisten vaivaamia kasvinosia laittaa kompostoriin? Miten paljon valmiissa mullassa on ravinteita? Näihin kysymyksiin saat vastaukset tästä oppaasta. Oppaasta saat tietoja komposti[1]massan koostumuksesta ja miten kompostoitumista voi edistää. Vinkit auttavat ongelmatilanteissa ja kompostin toiminnan kohentamisessa. Kun komposti toimii hyvin, siellä muuttuvat mullaksi sekä kasvitautien vaivaamat kasvinosat että kasveissa oleilleet tuholaiset. Haitallisten vieraslajikasvien kitkentäjätteen käsittelyyn saat ohjeet. Saat tietoa, haittaavatko kärpästen toukat tai muurahaiset kompostissa, miten käy lehtokotiloille, jos ne joutuvat lämpenevään kompostoriin. Ohjeissa kerrotaan, voiko tuhkaa ja kalkkia lisätä kompostiin. Oppaasta löydät useita vinkkejä, miten voit lisätä puutarhan ja viljelypalstan kasvimateriaalin hyödyntämistä kompostoimalla. Hyvä multa on kasvien kasvulle oleellinen tekijä. Oppaasta löydät paljon uutta tietoa ja sen ohjeiden avulla kompostoinnista tulee helpompaa!

Kasvikumppanit kirja:

Nykyinen käsitys kumppanuuskasveista ei ole pelkästään se, että kasvi on hyvä kumppani, jos se viihtyy toisen kasvin läheisyydessä. Kumppanuuksilla vaikutetaan koko puutarhan ekosysteemiin ja siellä eläviin organismeihin. Tähän kirjaan olen koonnut tutkimustietoa kasvien ja hyönteisten vuorovaikutuksista. Tulet huomaamaan, kuinka oleellinen asia on ottaa puutarhan ekosysteemi huomioon, kuinka monimuotoisia ja kiinnostavia ovat hyönteisten taidot löytää ravintokasvit ja lisääntymispaikka jälkikasvun turvaamiseksi. Puutarhuri ei aina kaikista tapahtumista ole kovin ilahtunut. Kun luonnon omat keinot otetaan avuksi, yhteiselo voi jatkua hieman paremmin.

Leena ja Heikki Luoto

Suorat linkit josta voit kirjan / kirjat varata ennakkotilaushintaan 23.2 ASTI:

 

 

Kompostit Puutarhassa 14,95 € ( ovh 24,95) -> TÄSTÄ



Kasvikumppanit 19,95 € ( ovh 29,95) -> TÄSTÄ

 

 

 

 





Kumppanit & Komposti -kirjapaketti - > Molemmat kirjat yhdessä yhteishintaan 29,95 € ( ovh 54,95) -> TÄSTÄ

 

 

 

 

 

Toki voit tilata / varata kirjat myös:

  •  pirautamalla meille ( ma-pe klo 8 -16.00)  05-34 40 300
  • tai lähettämällä Whatsapp viestin 044 099 7096
  • Tai täyttämällä tämän ja lähettämällä minulle takaisin.

Nimi:

Osoite:

Matkapuhelin:

Tilaus:

Tilaan _____ kpl Kompostit Puutarhassa kirja 14,95 € ( ovh 24,95) 

Tilaan _____ kpl kasvikumppanit kirja 19,95 € ( ovh 29,95)

Tilaan _____ kpl Molemmat kirjat yhteishintaan 29,95 € ( ovh 54,95)

KASVIHUONETARJOUS – 25.2 ASTI

Ihan vain muistutuksena, että se meidän tämän vuoden kasvihuoneiden erityisostoaika päättyy ja muutaman viikon kuluttua eli on voimassa 25.2 asti.  Sen jälkeen sitten ei enää tänä vuonna.  Että, jos on suunnitelmissa jo ensi kesälle saada kunnon kasvihuone, niin… 😉🙏

ps. Tämä kasvihuone tarjous on siis vain siinä sähköpostissa jonka laitoin silloin reilu viikko sitten. Jos olet sen hukannut, niin ilmoita, voin laittaa uudelleen. Mutta kotisivulle niitä ei tule näkyviin ( sovittu valmistajan kanssa, että tämä räätälöity tarjous on vain kerholaisille).

Vaan nyt minä lähden nautiskelemaan tuosta upeasta talvisäästä ja vaikka pakkasta onkin reippaasti, niin kyllä sitä vain tuossa auringossa jo tehoja on. Kasvihuoneen lumetkin valuvat jo pois lupauksia antavasti. 🥰🌱🙏


***************************

Elämän Onnellisuus koostuu pienen pienistä siruista – suudelman tai hymyn, ystävällisen katseen tai sydämellisen kohteliaisuuden suomista pian unohtuvista, hyvää tekevistä hetkistä.

 

- Samuel Taylor Coleridge

*******************************

Ihanaa huomista ystävänpäivää ❤️🌹

ja nautinnollista viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.

Toivotteleepi

Puutarhurisi

Juha