Perjantaipostin aiheita tänään mm:
- Runkotomaateilta latvoja poikki
- Yrteiltä kukkavarret pois
- Lisälannoitetta kesäkukille
- Kukkineiden ja siemenkotien poista – parikin hyvää syytä
- Valkosipulien nostoon – kuivatusta ja palmikointia
- Talvisaunavihdat ehtii tehdä vielä
- Syyskuvastotilaukset maanantai-iltaan mennessä
Helpottunutta perjantaita täältä Puutarhalta
On sillä vain huikea ero, että onko lämpötila lähempänä kolmeakymmentä vai kahtakymmentä. Nyt kun päivälämpötilat on laskeneet ja etenkin yöt on menneet mukavan viileiksi, raikkaiksi ja kosteiksi, niin kyllä on helpottunut kastelu-urakat ihan mahdottomasti. Tässähän on päässyt viimepäivät tai pikemmin yöt, suorastaan helpolla verrattuina edellisiin viikkoihin. Tosin, jos tuo sääennuste pitää paikansa, niin sunnuntaina saapuu sitten seuraava helleaalto ja ainakin päivälämpötilat nousevat taas lähelle kolmeakymmentä. No, kyllä sitä selvitään siitäkin, etenkin jos nuo yöt kumminkin pysyisivät viileämpinä.
Ja ainakin kasvihuoneen kasteluista huolta pitäminen palkitsee nyt ruhtinaallisesti. :)
RUNKOTOMAATEILTA LATVOJA HILJALLEEN POIKKI
Jos ajatellaan, että tomaatilla kestää keskimäärin 50-60 päivää ( eli 2 kuukautta) kukasta valmiiseen tomaattiin, niin nyt kukkivat kukat olisivat satokypsiä syyskuun puolivälissä. Ja kun valo ja lämpö vielä vähenee, niin käytännössä menee vielä pitempi aika. Aletaan siis olla sellaisessa ajassa, että jollei kasvihuoneessa ole lämmitystä, niin hiljalleen kannattaa runkotomaattien latvat napsia poikki. Niihin tulevat kukat ei todennäköisesti ehtisi enää tehdä kypsiä tomaatteja. Toki kypsyttämistä voidaan jatkaa sitten taas sisällä, mutta palataan siihen sitten myöhemmin syksyllä, kun sen aika tulee. Latvojen katkaisu aiheuttaa myös sen, että jäljellä olevat tomaatit ja kukka-aihiot saavat enemmän energiaa ja kypsyvät paremmin.
Pensas- ja amppelitomaateillehan ei tarvinnut tehdä mitään latvomisia. Ne tuottavat satoa niin kauan kuin vain valo- ja lämpö sen mahdollistaa ilman latvomistakin. Lannoituksesta ja kastelusta toki pitää huolehtia ihan loppusyksyyn asti.
YRTEILTÄ KUKKIVAT VERSOT JA VARRET POIKKI MYÖS
Kuumat ilmat ovat tehneet myös sen, että monet yrtit ovat intoutuneet tekemään kukkavarsia tavallista aiemmin ja enemmän. Nehän me tietysti katkotaan poikki, että uusien versojen kasvu jatkuu, muutoin koko kasvi keskittyy vain siementen tuottamiseen. Useimmat yrtit muuttavat myös makuaan, jos ne pääsevät kukkimaan. Ja valitettavasti se maku ei yleensä parane…
KIITOS VIDEOPALAUTTEISTA
Kiitos taas kovin videopalautteista. Etenkin siinä kasteluvideossa taisi olla aika paljon uusia asioita, joita ei ehkä ole tullut aina ajateltua. ;)
Videot, siis myös ne aiemmat mm. syyslannoitusvideo löytyy koottuina TÄÄLTÄ
Sen verran tuli kysymyksiä tuosta annettavasta kasteluveden määrästä mm. perennapenkeille, niin itse ajattelen sen aina niin, kuinka paljon olisin toivonut sadetta. Eli jos toivoisin sadetta joka päivälle eikä sitä tule ja kastelen joka ilta ( niin kuin nyt olen tehnyt), niin annan noin 5-10 litraa / neliö ( vastaa 5-10 ml sadetta) ja jos harvemmin, niin mieluusti sen 20-30 litraa( vastaa 20-30 ml sadetta) / neliö. Nuo ovat siis käytännössä enempi sellaisia mielikuvia ja ajatuksia. En minä ainakaan tuota nyt osaa mitenkään käytännössä noin tarkasti mittailla ja määrittää. Pääasia on, että kasvit ei kuole janoon eikä liikakasteluun. Lähinnä siis seurailen kasvustoja ja tarvittaessa teen sen ”lapiotestin”, niin näen missä maan kosteus oikeasti on ja missä mennään.
Eihän tuo kastelu loppujen lopuksi mitään rakettitiedettä ole, kun muistetaan perusajatukset ja vältetään ääripäitä. Ja ennen kaikkea katsellaan kuinka kasvit voivat. Ja vietetään niiden kanssa aikaa muutenkin, kuin vain ”ohimennen ämpärillisen vettä niskaan heittäen” niin kuin eräs ”kuivuneiden ja kärsivien pihakasvien hoitaja” aikoinaan minulle totesi ja sille siellä kyllä hiukan näyttikin…. ;)
71 olikin 75
Ai niin, viimeksi taisin mainita, että minulla on pihalla 71 erilaista ”purkkikukkaa”, niin olin vallan unohtanut yhden nurkan, eli niitä onkin 75 kpl. :)
LANNOITETTA LISÄÄ KESÄKUKILLE
Tuo kuumuus ja kasteluiden tiheys on tehnyt sen, että selkeästi joistakin kesäkukka istutuksista alkaa puhti loppua ja keväällä laitetut lannoitekävyt ei tahdo enää riittää ylläpitämään hyvää kasvua. Olen siis nyt sekoittanut kastelulannoitetta kasteluveden sekaan joko puolella vahvuudella joka kerta tai täydellä vahvuudella joka toinen- tai kolmaskerta. Kasvit reagoivat niihin melko nopeasti ja jo viikossa alkaa positiivinen vaikutus näkyä, niin lehtien värissä kuin uusien kukkien määrässä. Ja sikälikin tykkään pitää kesäkukat rehevässä kasvussa lannoittamalla, että sen paremmin ne jaksavat pitkälle syksyyn ja myös terveempinä.
Ja niille puille, pensailla, monivuotisille hyötykasveille annettiin sitä syyslannoitetta kasteluveden mukana, niin kuin on jo muutama kerta tässä todettukin.
KUKKINEET JA KYPSYNEET POIS – PARIKIN HYVÄÄ SYYTÄ
Koska tämä kesä tuntuu olevan kuuma ja kiihkeä sekä ilmeisesti myös jatkuvan ainakin seuraavat viikot, niin noiden kukkineiden kukkien ja siemenkotien poistoa olen koittanut harrastaa entistäkin useammin. Lähinnä sen takia, että uutta kukkaa tulee sitä paremmin ja onhan nuo siistimpiäkin katsella. Ja selvästi minulla on myös selvästi myös jonkinmoinen ”himo” siihen. Jotenkin se vain on mukavaa hommaa nyppiä ja leikellä niitä. Ja näin loppukesästä ja syksyä kohden minulla on siihen toinenkin hyvä syy, eli sillä pidän kasvustot puhtaina ja ilmavina, jolloin homeet tai härmät ei niin iske. Kasvitaudeillehan paras kasvualusta on juuri kuolleet ja vähän mätänemään lähtevät kukat ja lehdet sekä tiivis kasvusto. Yöt kun menevät nyt hiljalleen myös kosteiksi ja viileiksi, niin kasvusto pysyy paljon pidempään myös kosteana vaikkei sataisikaan.
Eritoten niistä kukista, jotka aion talvettaa, pyrin leikkaamaan kasvustoa ja kukkia pois jopa hiukan enemmän kuin niitä, joita en talveta. Kuvassa nuo meidän suvun vanhat perinnepelargonit ”Immi” ja ”Elvi” joista punaisen ”Immin” leikkasin ihan puhtaaksi kukista ja huonoista lehdistä ja saman teen myös ”Elville” viikonlopun aikana.
VALKOSIPULIEN NOSTOON
Kovasti tämä helle on vaikuttanut myös noiden valkosipulien valmistumiseen ja vaikka nuo vielä kasvaisivat kokoa, niin osa on tullut nostettua jo ylös. Ja kyllä oli ilo huomata, että nämä Ljubashat eivät taaskaan pettäneet. Komeita, kiinteitä ja terveitä sipuleita sieltä taas nousee. Ja maku, ah, se on ihan taivaallisen hyvä ja aromikas. Kyllä nämä ovat yksi palkitsevimpia ja parhaita kasvatettavia, mitä vain olla voi. Eikö olekin komeita sipuleita ja kun ajatellaan, että näitä ei ole lannoitettu kuin kompostilla ja kasteltukin melko maltilla. Talvehtiminenkin kun oli 100 %, niin viljelyvarmempaa lajiketta on vaikea löytää. Näistä sitten taas syksyllä kynnet maahan, se on varmaakin varmempi juttu, että lajiketta en vaihda. :)
Noston jälkeen:
Noston jälkeen tosiaan vain huuhtaisen sipulit puhtaalla vedellä puhtaiksi ( etenkin juuret puhtaiksi mullasta) ja nostelen ne varsineen päivineen joko roikkumaan tai laitan ilmavalle alustalle auringolta ”piiloon”, paikkaan missä on lämmintä ja tuuli käy. Sitten kun varret ovat kuivat, niin katkaisen ne noin 3-5 cm tapeille ja siirrän sipulit ilmaviin laatikoihin varastoon odottamaan istutuksia sekä tietysti käyttöä. :)
Palmikoille? Kyllä onnistuu, mutta rehellisyyden nimissä siihen tämä Ljubasha ei ole paras lajike. Kyllähän se onnistuu, mutta nämä Ljubashan varret ei ole siihen parhaita mahdollisia. Olen kyllä nähnyt näistä tehtyjä, erittäin hienojakin lettejä, mutta näiden varret ovat melko jäykkiä, joten ”palmikointi” vaatii näppivoimia. Jos teet, niin lehdet vain pois ja palmikoi heti kun sipulit on nostettu ylös. Kuivana niistä on käytännössä mahdoton vääntää kunnon lettiä.
Minusta tuon Ljubashan kanssa on kätevintä hiukan ”oikaista” eli ladon ne nätisti nippuun ja jätän varret suoriksi ja sitten vain sidon kiinni. Eikö tuo ole ihan nätin näköinen keittiössä noinkin? Ja on ollut erittäin pidetty tuliainen. :)
TALVISAUNAVIHDAT
Joko teit? Vaikka kuun mukaan tuo ihan kaikkein paras aika loppui keskiviikkona, niin ei se nyt niin ehdotonta ole. Vallan hyvät tulee vielä viikonlopullakin tehdyistä. Itselläkin on ajatus vielä muutama tehdä.
SATOA TALTEEN JOKA NURKALTA – METSISSÄ HAASTAVAA
Onhan tämä niin maailman parasta homma, kun sato kypsyy vähän joka nurkalla. Punaviinimarjat ja vadelmatkin on niin makeita ja aromikkaita, kun aurinko on niitä oikein hellinyt.
Metsässä sen sijaan on haastavaa. Mustikat pitää etsiä oikein erikseen vähänkin kosteimmilta paikoilta ja kanttarellitkin on olleet tiukassa. Yhden kastikkeen verran toki on löytynyt, mutta eipä muuta.
Soille en ole ehtinyt lakkoja katselemaan, enkä toisaalta jaksanutkaan, kun nuo illat ja yöt on venyneet näissä kastelu- ja hoitotöissä. Vaan onneksi on hyviä ja ahkeria ystäviä, jotka on käynyt ja toi minullekin. Kiitos Susannalle näistä, nyt on millä taas herkutella.
Syyskuvasto tosiaan menee ensiviikolla painoon ja maanantaina olisi viimeinen päivä kun annan lopullisen painosmäärän ja toimitusosoitteet painotalolle.
Jos siis haluat varmistaa, että saat kuvaston varmasti suoraan kotiisi, niin klikkaappa TÄNNE ennen maanantai-iltaa.
Ps. Voin jo nyt vinkata, että kuvastosta on tulossa upea ja siellä on paljon kaikkea kivaa ja uutta…;)
Vaan nyt lähden katsomaan, mitä kivaa välipalaa tuolta löytyisi. Illasta on tulossa mukavan viileä ja sehän tietää mukavaa aikaa puuhastella tuolla ulkona sekä kasvihuoneissa. Ja yöllä sitten taas ihastelemaan usvaisia maisemia kera kippurahäntien.
*********************************
Ei ole tärkeää tehdä paljon,
vaan tehdä koko sydämestään se minkä tekee.
Äiti Teresa
*********************************
Maukasta ja aurinkoista viikonloppua sinulle hyvä ystäväni
Toivotteleepi
Puutarhurisi
Juha