Mahtavan raikasta ja kiihkeää huomenta täältä Puutarhalta!

”Kyllä luontoäiti meitä nyt hellii” oli ihan ensimmäinen ajatus kun pirtistä aamulla ulos tulin. Eilen alkanut ja koko yön hiljalleen jatkunut vesisade on kyllä enemmän kuin tervetullut luontoäidin lahja kaikille kasveille nyt. Ja toki myös meille kasvien kastelijoillekin samalla kiva ”vapaapäivä” kastelujen suhteen. Voidaan vaikka siitä säästynyt aika suunnitella uusia istutuksia. ;) Ja puhdisti ja raikasti tuon sade tuon ilman muutenkin, mikä on varmasti myös monelle allergikolle tervetullut asia.

Kiihkeää – nyt todella on. Tuntuu että kaikkialla luonto suorastaan kiihdyttää menoaan. Viikossa voikukkapelto on muuttunut siemeniään iloisesti leijumaan lähettäväksi untuvapelloksi, lupiinit ovat puhkeamassa kukkaan, kaikki omena- kirsikka- luumupuut kukkii ihan ennätyksellisen runsaasti. Pensaat kukkivat mm. norjanangervot ja tuomet kukkivat ihan valtoimenaan. Tiesitkö muuten vanhaa sanontaa, että ”kun tuomi kukkii, niin lahna kutee”, en ole oikein kalaan nyt ehtinyt, niin en tiedä onko se nyt näin, mutta voi hyvinkin olla. :)  

Toivottavasti tämä sade nyt jatkuisi paripäiväöä ainakin vielä. Sillä jos nuo  ensiviikolle luvatut helteet tulee, niin kasvit todella tarvitsevat vettä vieläkin kipeämmin kuin nyt. Kasvit kun kasvaa niin kyllä se luonnollista on, että veden ja ravinnontarve kasvaa myös samassa suhteessa.

Vinkki: Jos haluat varmistaa kasvualustan kastumisen kunnolla, niin nyt on oiva aika lisä kastella. Kuulostaa ehkä hullulle, että miksi kasteltaisiin nyt kun kerran sataa. Mutta juju onkin siinä, että nyt kun tuo sade on kastellut pintamaan hyvin vettä imeväksi, niin kasteluvesi imeytyy hyvin suoraan maahan, eikä virtaile pois, niin kuin usein käy kuivaa maata kastellessa. Eli vaikka naapuri saattaa sinua hiukan höpsähtäneenä pitääkin, kun kasteluletkun kanssa olet kastelemassa sateella ja sadevaatteet päällä, niin sinä tiedät paremmin… ;)

On muuten koivuissakin jo niin isot lehdet, että ensimmäiset saunavihdat on tullut jo tehtyä uusista oksista. Aivan taivaallista tuoksua ja saunomisen ihanuutta, kun saa uudella vihdalla kylpeä.

PÖKKIS HERÄSI MYÖS

Katsopa kuka myös heräsi talvilevostaan. Tuo viimevuonna saamani aarre Pökkövehka eli ”pökkis”. Ja näkyy olevan ainakin kolme uutta poikastakin nousemassa. Tuo on jännä nähdä kuinka isoksi itse pääverso kasvaa tänä vuonna. Kukintaa ei ihan vielä tarvitse odottaa, ennuste siitä taitaa olla jossain muutaman kymmenen vuoden päässä. ;) Mutta jos se joskus tekee nupun ja kukkii, niin se on kyllä sitten niin ison juhlan paikka, että varmaan nukunkin sen vieressä ja vahdin haukan lailla sitä hetkeä kun kukka aukeaa.  :)

MIKÄ KIERRÄTYKSEEN, MIKÄ EI – YLLÄTTÄVIÄKIN OHJEITA

Kyselin taas tuolta Kymenlaakson Jätteen Lauralta puutarhapuolen jätteiden oikeasta lajittelusta ja Lauralta tulikin taas meille hyvät ohjeet.

Kymenlaakson Jäte / Laura neuvoo näin:

***********

Muoviset multa- ja lannoitepussit kelpaavat muovipakkausten keräykseen ekopisteille. Hyvä olisi, jos pussin voisi vaikkapa kääntää ylösalaisin ja antaa kostean mullan kuivahtaa. Sitten se rapisisi helposti irti ja keräykseen päätyisi mahdollisimman puhdas pakkaus.

Paperipussit käyvät puolestaan kartonkikeräykseen.

Mustat istutusruukut kelpaavat myös muovipakkausten keräykseen, koska ovat pakkauksia eli tarkoitettu käytettäväksi vain kuljetuksen ajan. Kentällä kuulemani mukaan myös jotkut taimitarhat ottavat vastaan ruukut käytettäviksi uudelleen. Tätähän kannattaa ainakin kysyä, jos ostaa kasveja suoraan taimitarhoilta. Marketeissa tätä mahdollisuutta tuskin on.

Kaupoista tyhjinä ostettavat muoviruukut eivät ole pakkauksia eivätkä kelpaa muovipakkausten keräykseen. Ne voi laittaa loppujätteeseen. Vaikka muovissa (esim. ämpäri tai kastelukannu) olisi se kolmiomerkintä muovilaatua ilmentämässä, ei esine kuulu muovipakkausten keräykseen, jos se ei ole pakkaus. Tämä on ymmärrettävästi kuluttajaa hämmentävää, koska moni sinänsä kierrätyskelpoinen muoviesine jää kierrättämättä. Muovipakkausten keräyksen kuitenkin järjestää pakkausten tuottajayhteisö, eikä lainsäädäntö velvoita heitä muuta muovia kierrättämään, joten siksi ekopisteiden keräys koskee vain muovisia pakkauksia.

Muovipakkausten keräyksestä saat tarvittaessa lisätietoa TÄÄLTÄ

Suuren määrän muovisia ruukkuja ja vaikkapa ämpärit, saavit tai vadit voi toimittaa jäteasemalle. Niillä muovit otetaan yleensä vastaan energiajätteenä, joka on maksullista. Yhtenäistä hinnoittelua jäteasemille näille ei ole, joten oman lähimmän / sopivimman jäteasemansa hinnat kannattaa kysyä suoraan siltä asemalta.

Kasvien katekankaat, muovit ja aluskankaat voi laittaa loppujäteastiaan.

Haravointijäte kannattaa toki mahdollisuuksien mukaan kompostoida itse tai sitä voi toimittaa jäteasemille. Haravointijätettä otetaan vastaan XX € kuutiohintaan. Haravointijäte mädätetään kuivamädätyslaitoksessa, jolloin saadaan biokaasua energiantuotannossa hyödynnettäväksi. Mädätysjäännös jalostetaan kompostoinnin jälkeen multatuotteiksi.

*************

Kiitos taas Lauralle neuvoista ja etenkin tuosta minulle ainakin selventävästä tiedosta miksei nuo kaupoista ostetut ruukut olekaan kelvollisia muovipakkausten keräykseen vaan ne pitää laittaa loppujätteeseen, vaikka niissä tuo kierrätysmerkki onkin. Aina sitä oppii uutta, kun on utelias ja kysyy. :)

VERENPISARAN LATVONTA

Viimeviikolla oli tuosta latvonnasta puhetta ja muutamia kyselyjä tuli verenpisaran latvonnasta. Siinähän oli tuo sama ”sääntö”, että pitää olla hyvin läpijuurtunut, mutta sitten se kohta mistä ja miten ja miksi latvotaan, niin katsotaanko sitä vielä. Eli:

- verenpisaran uudet versot ( 2 kpl / lehti) kehittyy aina lehtien tyveltä. Niitä tulee käytännössä kaksikappaletta / jätetty lehti.

- itse tykkään jättää vähintään kolme lehtiparia jäljelle, toki neljä-viisikin lehtiparia on ihan hyvä.

- leikkaus tulisi tehdä ihan tuon lehtiparin yläpuolelta, ettei jäljelle jää suotta pitkää ”tököä”. Se ei kuitenkaan kasva, vaan kuolee ajastaan pois.

- latvontaa voit jatkaa hyvin vaikka koko kesän, sitä tuuheampia ja runsaampia kasvustoja tulee. Itse ainakin latvon aina viikoittain muutaman latvan ja näin verenpisarat kukkii ja tuuhentuu hienosti koko kesän ja pysyy erittäin freesinä aina syksyyn asti.

Vinkki: siemenkodat kannattaa ottaa pois tavallisilta verenpisaroilta heti kun niitä kukinnan jälkeen ilmestyy. Ne heikentävät uusien kukkien tuloa.

Lilliputtiverenpisaroille ( ’Laura’ ja ’Faya’) sitä ei tarvitse tehdä, ne puhdistuvat itsestään.

Idea -> leikkuutähteistä pistokkaita ja uusia taimia loppukesän / syksyn kukkaloistoon!

Ja jos haluat tehdä uusia taimia noista ”leikuutähteistä”, niin:

leikatuun versoon tulisi jäädä vähintään kaksilehtiparia ( eli 5 lehtiparia olisi vähintään hyvä olla, ennen kuin aletaan leikkaamaan – kolme jää jäljelle ja vähintään kaksi jää leikattuun osaan)

- työnnä leikattu pistokas mahdollisimman pian multaan juurtumaan. Tärkeää ! Työnnä pistokas niin syvälle multaan, että tuo alimman lehden tyvet on mullassa, juuret kehittyvät niihin! Yksi parhaita on nuo kasvatusnapit.

Pidä lämpimänä ja kosteana normaalin taimikasvatus idean tapaan esim. huputettuna, minikasvihuoneessa tai vaikka noissa taimirasioissa joissa lähetän nuo taimet. Ne on jopa suunniteltu niin, että niiden jatkokäyttö on kätevää ja toimivaa.

- Sitten vain myöhemmin juurtuneet pistokkaat isompiin ruukkuihin ja monet niistä kukkii ja täydentää loppukesän istutuksia hienosti. Näin alkukesästä tuo onnistuu lähes itsestään, kun niiden hormonitoiminta on sellaista ja toisaalta myös valoa ja lämpöä riittää. Monesti nämä juurtuvat jo ihan parissa viikossa jatkoistutettavaksi.

KUKKINEILTA TULPPAANEILTA, NARSISSEILTA JA HYASINTEILTA SIEMENKODAT POIS – NÄIN TURVATAAN PARHAITEN ENSIKEVÄÄN KUKKALOISTO

Parasta ja oikeastaan ainutkin asia mitä kukkineille kukkasipuleille voi ja tarvii tehdä on tuo kukkineiden kukkien siemenkotien poisto. Ne kun nappaa pois, niin saman tien kukkien kaikki kasvuenergia kääntyy kasvattamaan sipulia ja sehän tietää taas isompaa sipulia ja komeampia kukkia ensikeväänäMitään muuta ei sitten tarvi, eikä kannatakaan tehdä. Kukkavarret ja lehdet saa kasvaa niin kauan kuin vihreinä pysyvät. Toki hiukan kukkasipulilannoitetta jos vielä antaa, niin uudet sipulit kasvavat vieläkin komeammiksi, kestävimmiksi ja antavat vieläkin upeammat kukat ensi vuonna.  On ne vain nuo kukkasipulit sitten helppoja ja näyttäviä kasvatettavia, oikeastaan ei paljon helpompia olla voi.

Vaan nyt minä lähden tuonne kasvihuoneelle puuhastelemaan ja jos tänään vaikka ehtisi istuttelemaan kukkia tuonne omaan kukkapenkkiin ihan ajoissa, ettei käy niin kuin viikolla kävi. Meinasi nimittäin mennä jo hiukan hämärän puolelle noiden kärhöjen kanssa.  Kello taisi olla juuri vähän ennen puoltayötä kun vielä oli kärhöjä matkalla istutuksiin ja ihan kottikärryjen täydeltä vielä. Kyllä se vaan pistää tämä innostus ja kevät ajantajun ihan sekaisin meillä puutarhahulluilla. :) Mutta kivaa on ja sehän se elämän tarkoitus lopunperin onkin, eikö vain ? <3

***************************************

Onni!

Ei onni ole mikään sattuma,

joka valahtaa taivaasta kuin rankkasade kesäpäivänä.

Se tulee ihmisen luo vähitellen, sen mukaisesti,

miten hän suhtautuu elämään ja ympärillä oleviin ihmisiin.

Onni karttuu jyvä jyvältä, osanen täydentää toistaan. 

- Tsingis Aitmatov

***************************************

Hurmaannuttavaa ja onnellista viikonloppua ja kesäkuun alkua sinulle hyvä puutarhaystäväni!

Toivottaa

Puutarhurisi

Juha