Sateisen raikasta ja hiukan myrskyävää huomenta täältä puutarhalta!
Aamulla piti laittaa oikein sadetakki päälle ja huppu päähän. Sen verran satoi ja tuuli, että vaikka matka torpalta tänne puutarhalle ei olekaan pitkä, niin kyllä kastunut olisi ilman kunnon varusteita. Pahus sentään tätä keliä sitä alkuun mietti. Vaan äkkiä se mieli muuttui, kun tietää miten hyvää sade tekee maan kosteudelle nyt. Oli toisaalta aika yllättävää, kuinka alhaalla paikka paikoin pohjavedet on, osin jopa huolestuttavan alhaalla. Valtaosin Suomea pohjavesitilanne on hyvä, mutta on alueita, joissa se on jopa huolestuttavan alhainen. Etenkin, kun kasvukausi nyt käynnistyi ja kasvit kuluttavat vettä koko ajan enemmän ja enemmän, niin pohjavedet ei käytännössä pääse nousemaan ennen syksyä.
Oman paikkakuntasi ja koko Suomen pohjavesitilannetta voit seurata ja katsoa kätevästi TÄÄLTÄ
No kyllä joka paikassa pärjätään, kun ollaan fiksuja vedenkäyttäjiä ja tiedän, että me puutarhurit sitä ollaankin. Kerätään sadevedet kasteluun ja muutenkin ollaan fiksuja luonnonvarojen käyttäjiä. :)
SYDÄMELLISET KIITOKSENI PUUTARHAPÄIVISTÄ, MEIDÄN ”MÖRKÖJOUKKUE” NÄYTTI TAAS, MIKSI HE KAIKKI OVAT NIIN PARHAITA JA TÄRKEITÄ!
Viime viikonlopun Puutarhapäivät olivat taas täynnä iloisia tapaamisia, suuria halauksia, naurua, kiehtovia keskusteluja, jälleennäkemisiä, uusia tuttavuuksia, jne. jne. Puhumattakaan kaikista niistä ihanista terveisistä, joita tuli kaikin eri tavoin ”etäjuhlijoilta”. Kävijöitä oli niin paljon, että se yllätti minut ja kaikki kasvit suorastaan vietiin käsistä. Enempikin olisi saanut olla, mutta kokeilen varustautua ensi vuonna taas entistä paremmin ja kasvattaa vielä enemmän. Ja mikäs sen mukavampaa, kun saa kasvatella ja ilahduttaa ystäviä. Kiitos vielä kerran kaikille mukana olleille. Jaerityiskiitos tälle minun ”mörkö-joukkueelleni”, jotka jaksoivat venyä ja tehdä jälleen kerran päivistä ikimuistoiset ja onnistuneet. Samoin, kuin ihan koko keväästä. Sekä isoakin isompi kiitos kaikille talkoolaisille, joita ilman tämmöisten päivien pitäminen ei onnistuisi millään. Ja munkkeja paistui ja maistui taas ihan huimia määriä ja millaisella fiiliksellä Jannen ”munkkeja ja Zumbaa” tiimi pisti taas parastaan. Ilon ja ammattitaidon täydellinen yhdistelmä :)
Kyllä ehdottomasti parasta maailmassa on hyvät, pyyteettömät ja luotettavat ystävät ympärillä. KIITOS ihan kaikille olette enemmän kuin <3
oSIPULIKUKILLE -> SIEMENKODAT POIS JA LANNOITETTA, PIENI TEKO – ISO ILO
Ensimmäiset ja aikaiset, etenkin yksinkertaiset tulppaanit ja narsissit alkavat olla kukkaloistonsa näyttäneet ja siirtyvät hiljalleen kasvattamaan sipulia uuteen kukoistukseen ensi kevättä varten. Jotta ensi keväänä kukkaloisto olisi vähintään yhtä hieno, teen aina pari pientä, mutta tärkeää asiaa niille nyt. Elikatkaisen siemenkodat pois kukkavarsista, mutta jätän varren ja lehdet kasvamaan niin pitkäksi aikaa, kun niissä vain vihreää on. Näin niiden kasvu”ajatus” siirtyy pois siemenien kasvattamisesta (siemenistä ei meidän oloissa käytännössä voi tulla uusia alkuja, ne vain vie sipulilta voimaa eli parempi ja tärkeämpää on keskittyä antamaan sipulille voimaa uudistua). Sipulihan tarvitsee kasvaakseen yhteyttämisenergiaa ja sitähän saadaan sille parhaiten auringonvalosta ja siitä, kun annetaan lehtien olla paikallaan niin kauan kunnes ne kellastuvat luonnostaan. Lisäksi heitän hiukan kukkasipulilannoitetta ja johan vain uudet sipulit kasvavat kesän aikana kuin huomaamatta. Ja ensi vuoden kukkailottelu on taas turvattu.
NYT KASTELLAAN, MAHTAVA TILAISUUS NYT.
Säätietoja katsoin ja se lupaa, että viikonlopulla menee muutamia sadekuuroja läpi Suomen ja ensi viikolla sitten lämpenee oikein kunnolla, jopa hellerajat paukkuvat. No tämä on kyllä niin hieno tilaisuus, ettei parempaa. Aion nimittäin kastella nyt sateiden kostuttamia maita vielä lisää ja reilusti. Nyt kun maa on pinnalta kuivaa, niin kasteluvesi imeytyy ihan mahdottoman hyvin maahan ja kastelee penkit syvälle asti. Sitten kun helteet alkavat, niin minun ei tarvitse kastella penkkejä pitkään aikaa, kun vettä riittää syvällä maassa eikä se haihdu sieltä kuin kasvien kautta. Ja lämpö hellii kasveja muuten, niin johan on upeat ajat tulossa. Eli jos saan vinkata, niin tänä viikonloppuna kastellaan ja kastellaan, vaikka se sateen aikana ja jälkeen kuinka hullulle tuntuukin. Voidaan sitten ensi ja sitä seuraavalla viikolla vain nautiskella ja katsoa kun kasvit kasvaa rehottaa ihan itsekseen. :)
OLI KYLMÄ YÖ, SEURATAAN KELEJÄ VIELÄ
Oli muuten yllättävän kylmä yö toissa yönä. Lämpötila laski lähes nollan pintaan aamuyöstä. Kannattaa siis olla tarkkana. Itse ainakin ennen nukkumaan menoa hiukan haistelen ilmaa ja jos yhtään tuntuu sille, niin vien kasvit sisälle tai ainakin heitän harsot päälle, ettei vain ”hallaherra” pääse puraisemaan.
KOHTA ISTUTAN JA KYLVÄN ULOS
Jos säätieto pitää paikansa ja kelit lämpenevät reilusti, niin myös maakin lämpenee. Silloin aloitan uloskylvöt ja istutukset minäkin. Kun maa on lämmin ja kostea, niin se takaa kasveille reippaan kasvuun lähdön. Toki harsot varaan penkkien viereen hallan varalle. Niiden alla on hyvä pienten juurtua ja kasvu aloittaa.
SAMETTIKUKKIA KASVIMAALLE, MUISTITKO MIKSI
Varmaan muistitkin, mutta kerrataanko vielä, että miksi niitä on hyvä sinne kasvimaalle laittaa. Etenkin kaalien, tomaattien, salaattien ja basilikojen läheisyyteen. Toki ne ovat myös kauniita, mutta niillä on myös nämä muutama hyödyllinenkin vaikutus. Eli niiden kirpeä tuoksu harhauttaa hyönteisiä ja kaalien viereen kylvettynä ne ehkäisevät yllättävän hyvin kaaliperhosten munimista kaaleihin. Niiden juuristo tuottaa rikkipitoista ainetta ja sitä kautta se torjuu ankeroisia ja sukkulamatoja. Ruusuja vaivaa myös nuo sukkulamadot toisinaan, joten sinne ruusujen läheisyyteenkin muutama samettiruusu on oikein hyvä idea.
KARAISUA – VAROVASTI – SUOJATEN JA AIKA TUPLATEN
Ei pelkästään omien taimien ulos viennissä, vaan jopa ehkä tärkeämpää olisi hiukan karaista ja suojata niitä kasveja, jotka tulevat suoraan kasvihuoneesta. Ne, kun eivät ole vielä useinkaan tottuneet viileisiin öihin, tuulesta ja suorasta auringonpaisteesta puhumattakaan. Eli totutellaan niitä ensin hiukan varovaisemmin ulkoilmaan ja äkkiä ne sitten siihen tottuu. Aluksi katsotaan, että kovimmat tuulet eivätkä auringonporotukset osu niihin ja tarpeen tullen nostellaan ensimmäisiksi öiksi sisälle. Itse aloitan totuttelun noin vartin-puolen tunnin jaksolla, jonka sitten tuplaan aina päivittäin. Näin käytännössä jo viikossa kasvit ovat totutettu ulkoilmaan turvallisesti ja ilman vioituksia. Ja jos nyt pieniä vioituksia tulee, niin ei se mitään haittaa. Kasvit ovat selviytyjiä ja ne korjaavat itseään uskomattoman hyvin, kun vain annetaan niille siihen mahdollisuus ja pidetään niistä hyvää huolta, pikku vioista huolimatta. Ihan niin kuin kaikista muistakin. :)
MUURAHAISET JA KANELI, NE EIVÄT SOVI YHTEEN…
Eli jos muurahaiset aikovat vallata paikkoja, joissa niiden ei tarvitsisi välttämättä olla, niin ei muuta kun kanelipurkki käteen ja ripottelet kanelia, niin johan muurahaiset löytävät uuden kodin. Kaneli on hyvää riisinpuurossa, pullan päällä, mutta muurahaiset eivät tätä siedä ja muuttavat muualle. Sen kummempia myrkkyjä ei tarvitse käyttää.
TYNNYRITESTI PÄÄTÖKSEEN
Nyt se sitten koitti, hetki kun päätin tämän ”raparperi + tynnyri” testini. Eli muistanet silloin, kun laitoin tuon ison tynnyrin osan raparperipenkkini päälle ja nyt sitten otin sen äsken pois. Ensisilmäyksellä näytti sille, että yllättävän hyvin ne olivat tuolla kasvaneet pituutta. Varret oli ohuempia ja lehteä ei juuri lainkaan verrattuna tynnyrin ulkopuolella kasvaviin. Sitten koitti se suuri hetki, kun kaivoin linkkarin taskusta ja tein makutestin. En oikein tiennyt mitä odottaa ja ensipuraisun jälkeen piti oikein hetki maistella ja purra uusi pala. Maku on tosiaan miedompi ja näitä varsia pystyisi syömään ihan sellaisenaan, mutta jos joku on sanonut näitä makeiksi, niin tohdin olla erimieltä. Ei nämä suorastaan makeita ole, mutta erittäin maukkaita ja erilailla kirpeitä. Jos saisi illalla tehtyä näistä vielä piirakan, niin voisi verrata näiden eroa sitten siinä. Toki, kun vaniljakastiketta tai jäätelöä laittaa päälle, niin veikkaan että molemmilla tavoilla kasvatetut maistuvat… :)
Mitä tynnyri kätkee sisäänsä?
Selvisi näin!
MUUTAMA KUVA SIPULIKUKISTA
Ihan pakko on näyttää sinullekin tätä kuvasatoa viime syksyn istutuksista. On nuo kerrottukukalliset hämmästyttävän pitkäikäisiä kukkimaan, eikö vain? Ja on tämä loisto aina niin upeaa, että eihän tässä oikein meinaa maltaa odottaa syksyä, että pääsee istuttamaan lisää...
Eikö olekin ihan uskomattoman kauniita nuo kaikki. Kyllä se vain syksyinen pieni "pyllistely" oli taas moninverroin vaivansa arvoista, eikö vain? Ja kun tietää, että nämä ilahduttaa vielä vuosia, kun sipulit on sellista laatua, että ne kasvaa uudelleen ja uudeleen. Ei mitään kertakäyttö tavaraa. <3
Vaan nyt minä lähden virittelemään loppuja sadevesitynnyreitä valmiiksi rännien sieppareiden alle ja letkuja lähemmäs penkkejä. Huomenna ja sunnuntaina kastellaan ja kunnolla
--------------------------------------
