Harsot käyttöön, Puutarhan muovi-ilta, pajusta on moneksi, ym. 30.4.2021

Harsot käyttöön, Puutarhan muovi-ilta, pajusta on moneksi, ym. 30.4.2021

Aurinkoisia terveisiä täältä Puutarhalta!

Oli oikein 4 astetta pakkasta aamulla, kun pirtistä tulin kuuden aikoihin ulos ja vilkaisin mittariin.  kaikki sipulikukat ja liljatkin oli ihan huurussa, mutta tiedän ettei niillä mitään hätää ole. Joskus, jos on oikein kova pakkanen, niin kukat saattavat paleltua, mutta itse kasvi ei, ei etenkään sipuli. Siitä nuo syksyllä maahan aherretut sipulikukat ovat niin kiitollisia. Ja monelle pörriäiselle myös, niin kuin jo viime viikolla puhuttiinkin, niin nuo krookukset ja monet muut kevään ensikukkijat ovat ihan elintärkeitä monelle ensimmäiselle pörrääjille.

HARSOT ESIIN JA KÄYTTÖÖN, JOS…

Kylmät yöt näkyvät saavan säätiedotuksen mukaan jatkoa, joten harsoja on hyvä ottaa käyttöön, jos sinulla on jo ostettu ja ulos laitettu kylmänarkoja kukkia. Orvokit kestävät kyllä tämmöiset pakkaset, mutta herkemmät kesäkukat, joita näkee jo myynnissä, ne ei kestä pieniäkään pakkasia, etenkin jos tuo pohjoistuuli vielä sattuu niihin sopivasti. Parasta on tietysti, jos ne voi nostaa sisälle yöksi. Muutoin tuplaharso hyvin päälle / ympäri. Maasta nousevia sipulikukkia ei tarvitse suojata, eikä oikeastaan muutakaan mikä nyt nousee penkeistä. Ne kestävät nämä pikkupakkaset kyllä.

Mansikkapenkin päälle on hyvä laittaa harso, sillä se nopeuttaa kasvua ja suojaa kukka-aihioita.  Etenkin myöhemmin keväällä, kun mansikka alkaa kukkia, niin hallayöt ovat turmiollisia kukinnoille ja sitä kautta sadolle.

Amppelimansikat ovat siitä hyviä, että ne voi pitää sisätiloissa ja tarpeen tullen nostaa sisälle lämpimään hallaöiden uhatessa. 

Itse tykkään käyttää näitä isoja, ”paakkusatotaimia” joissa kukka-aihiot on jo virittyneet ja satoa tulee aikaisin ja koko kesän. lajikkeissa on paljon eroja, mutta yksi parhaista mihin itse olen nykyään mieltynyt, on tämä ”Murano”. Etenkin sen makean maun takia. ja terveen kasvutavan sekä satoisuuden. Eikä se nyt hassumman näköinen ole kakunkoristeenakaan ( jos niitä siihen jää, kun tuppaa menemään parempiin suihin ennen kuin kakun päälle… ;)

Parhaimmillaan ensimmäiset marjat saat maistaa jo juhannuksena, mutta kunnon sato käynnistyy heinäkuulla ja jatkuu sitten syksyyn asti. On muuten aika kivaa tuollainen tasainen marjojen tulo, saa aamupuuroon vaikka joka aamu tuoreet mansikat.  Oliko siitä muuten joskus jo puhettakin, että nämä jatkuvasatoiset lajikkeet ovat nyt sitä kovinta huutoa ammattiviljelijöiden keskuudessa Euroopassa ja hiljalleen myös meillä Suomessa sitä mukaa kun tunneliviljelmät yleistyy. Ja siksi niiden jalostuskin myös kehittyy huimin askelin ja lajikkeet paranee joka vuosi. Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että mansikkasesonki on helpompi hallita, kun se on muutakin kuin se kahdenviikon satojakso.

Jos avomaalle ihan perinteistä mansikkamaata olit ajatellut laittaa tai uudistaa, niin siihen olen valinnut yhdessä ”Mr. mansikan” eli Karin kanssa ”Polka-lajikkeen” Nämä on varmennettuja, kotimaisia tervetaimia, joille on helppo ennustaa pitkää ja runsasta satoikää.

MANSIKKAPENKIT HARJAUKSEEN

Niin ja jos nuo ilmat pysyvät nyt suht kuivina, niin olisi varmaan hyvä käydä harjaamassa nuo mansikkapenkit puhtaiksi vanhasta ja kuivasta kasvustosta, ennen kuin uusi kasvusto alkaa kasvaa. Kivaa vappupäivän puuhaa, eikö vain? :)

MUOVIWEBINAARI OLI MENESTYS – TALLENNE TÄÄLLÄ

Tiistai-illan ”Puutarhan muovi-ilta” webinaari oli suuri menestys ja täyttä asiaa ihan ensisekunneista alkaen. Mikäli sinulta jäi katsomatta tai haluat, katso sen uudestaan, niin se onnistuu nyt TÄÄLTÄ se on ensimmäinen video ja nimellä ”Puutarhan muovi-ilta” ja mitään se ei maksa – minä tarjoan ”liput”.  On nimittäin hyvää asiaa ja ymmärrettävästi kerrottu ja kuvin näytetty. Hyvä Leena ja Salla – rautaisia ammattilaisia on aina ilo kuunnella. -> TÄSTÄ

PUUTARHAMUOVIEN YM. JÄTTEIDEN OIKEA LAJITTELU TIETOA

Kyselin taas ajankohtaiset lajitteluohjeet meidän paikalliselta jäteasemaltamme ja aika lailla tutuilla ohjeilla mennään, mutta hyvä on kerrata näin ennen kauden alkua nämäkin, eikö vain.

Kompostointi ja kierrätys kun on meidän kaikkien yhteinen asia ja etu, eikä kovinkaan vaikeaa, kun vain tiedetään, että mitä on hyvä laittaa minnekin.

Tässä jäteaseman neuvonnan ohjeet:

Muoviset multa- ja lannoitepussit kelpaavat muovipakkausten keräykseen ekopisteille. Hyvä olisi, jos pussin voisi vaikkapa kääntää ylösalaisin ja antaa kostean mullan kuivahtaa. Sitten se rapisisi helposti irti ja keräykseen päätyisi mahdollisimman puhdas pakkaus. Paperipussit käyvät puolestaan kartonkikeräykseen.

Mustat istutusruukut kelpaavat myös muovipakkausten keräykseen, koska ovat pakkauksia eli tarkoitettu käytettäväksi vain kuljetuksen ajan. Kentällä kuulemani mukaan myös jotkut taimitarhat ottavat vastaan ruukut käytettäviksi uudelleen. Tätähän kannattaa ainakin kysyä, jos ostaa kasveja suoraan taimitarhoilta. Marketeissa tätä mahdollisuutta tuskin on.

Kaupoista tyhjinä ostettavat muoviruukut eivät ole pakkauksia eivätkä kelpaa muovipakkausten keräykseen. Ne voi laittaa loppujätteeseen. Vaikka muovissa (esim. ämpäri tai kastelukannu) olisi se kolmiomerkintä muovilaatua ilmentämässä, ei esine kuulu muovipakkausten keräykseen, jos se ei ole pakkaus. Tämä on ymmärrettävästi kuluttajaa hämmentävää, koska moni sinänsä kierrätyskelpoinen muoviesine jää kierrättämättä. Muovipakkausten keräyksen kuitenkin järjestää pakkausten tuottajayhteisö, eikä lainsäädäntö velvoita heitä muuta muovia kierrättämään, joten siksi ekopisteiden keräys koskee vain muovisia pakkauksia.

Muovipakkausten keräyksestä saat tarvittaessa lisätietoa täältä: https://rinkiin.fi/kotitalouksille/.

Suuren määrän muovisia ruukkuja ja vaikkapa ämpärit, saavit tai vadit voi toimittaa jäteasemalle. Niillä muovit Hinta kannattaa kysyä suoraan omalta jäteasemalta. Yleisesti ottaen se on reilun kympin kuutiolta. Tarkka hinta määräytyy sitten kun jäteasemien henkilökunta näkee mitä ollaan tuomassa.

Kasvien katekankaat, muovit ja aluskankaat voi laittaa loppujäteastiaan.

Haravointijäte kannattaa toki mahdollisuuksien mukaan kompostoida itse tai sitä voi toimittaa jäteasemille. Haravointijätteen vienti maksaa myös kympin kahtapuolta kuutiolta. Haravointijäte mädätetään kuivamädätyslaitoksessa, jolloin saadaan biokaasua energiantuotannossa hyödynnettäväksi. Mädätysjäännös jalostetaan kompostoinnin jälkeen multatuotteiksi.

Kiitos Kymenlaakson jäteaseman Mette hyvistä ohjeista.

Näillä ohjeilla pärjätään hyvin ja osataan taas toimia oikein, eikö vain.

PAJUSTA AITAA TAI TUKIA, NYT HYVÄ AIKA LEIKATA -  VINKKI AUTTAA ISTUTTAESSA

Elävistä pajuista on hauska tehdä niin suojia, tukia, kuin jopa pieniä majojakin. hauskaa puuhaa, eikä edes vaikeaa. materiaalikaan ei käytännössä maksa kuin vaivan (maanomistajan lupa toki pitää olla, mutta se ei varmastikaan ole ongelma tässä tapauksessa). Nyt kerättävät pajupistokkaat juurtuvat kohisten ja helposti, ilman mitään temppuja. Ja vaikket ihan vielä niitä pistelisikään maahan, niin ne on nyt hyvä kerätä, ennen kuin niiden kasvu luonnossa alkaa.  Säilytys onnistuu ihan ulkona, varjossa ja vaikka muoviin käärittyinä. Pääasia on, että ne eivät kuivu.

Vinkki ” alapää vinoon, yläpää suoraan” leikkaamisessa, auttaa istuttamisessa.

Eli leikkaan nuo aina jo valmiiksi niin, että alapään leikkaan vinoksi ja yläpään suoraksi. Näin muistan mikä on alapää ja pistokas tulee työnnettyä maahan varmasti oikein päin ja bonuksena vielä tuo vinoon leikattu pää uppoaa maahan paremmin kuin suora.

Tapeista teen n. 30 cm pitkiä ja istuttaessa työnnän tapit n. 10 cm syvyyteen.

Jos maa on märkää ja tiukkaa, niin yleensä ei tarvitse tehdä mitään tuon jälkeen, vaan tapit juurtuvat ja alkavat kasvamaan hyvinkin nopeasti keväänmittaan. Jos maa on löyhää, niin sitten kannattaa tiivistää maa tapinympäriltä tiukaksi ja kastella maata hyvin seuraavat viikot.

Ja myös valmiit punontaoksat on hyvä kerätä nyt valmiiksi. Taitaa se perinteinen herneiden tukiaita olla niitä tyypillisimpiä asioita mitä näistä tekee, mutta materiaalinahan tuo on niin monikäyttöinen ja halpa (maksaa yleensä vain keräämisen vaivan), että ei ainakaan paineita tarvitse ottaa, jos jotain kokeilee niistä rakennella. Tosin ei näissä puutarhahommissa kannata paineita muutenkaan ottaa, joskus onnistuu, joskus ei, elämää se vain on ja pääasia on, että jotain tekee eikä pelkää aloitta. :)

Ja reilu viikko enää, niin tämä rakas ”pikkupaju” ( = Willow) saapuu ilahduttamaan puutarhan elämää ja kippurahäntiä myös. <3

 

 

Vaan nyt minä lähden tuonne kasvihuoneelle jatkamaan pistokkaiden parissa. Siellä on kiva ottaa tämmöisiä ”äiti & lapsi” kuvia samalla. :)

  

  

**********************************
Harjoittele vähentämään vauhtia.
Älä kiihdy, äläkä hermoile suotta.
Tee parhaasi ja tyydy tuloksiin.
Pystyt mihin vain, jos uskot pystyväsi
Kunhan vain säilytät malttisi ja huumorintajusi.
 
Smiley Blanton
 
**********************************
Mukavaa vappua ja rentoa viikonloppua
 
Toivottaa,
 
Puutarhurisi
 
Juha