Puutarhurin Perjantaipostia 29.1.2021

Puutarhurin Perjantaipostia 29.1.2021

Tuoksujen täyttämää perjantaita täältä Puutarhalta!

 ”Täällähän alkaa tuoksumaan kevät” huomasin ajattelevani heti kun astuin aamulla pirtistä pihapolulle. Ja ihan kuin suuri hyvänolon liekki olisi leimahtanut sisälläni, kun tuo keväästä kertova tuoksu yhdessä varpusten ”tirskunnan” kanssa tuon tunteen toi. Ja totta tosiaan, tämä tammikuuhan on ihan lopuillaan, päivät on pidentynyt, valo voittaa ja kevät koittaa ihan pian. Eikö olekin mahtavaa, kun kaikki kevään ja kesän ihanat asiat ovat edessäpäin. Pää on täynnä suunnitelmia ja mieli täynnä tarmoa. Tosin noista suunnitelmista voin kyllä sanoa, että itselläni on aina sama tilanne joka vuosi, että suunnitelmia ja ideoita on ihan liikaa siihen nähden mitä oikeasti ehdin tekemään kevään ja kesän aikana. Mutta ei se haittaa, parempi niin, kun ettei olisi mitään suunnitelmia ja mieli apea. Etenkin kun ikää myöden on oppinut olemaan itselleen armollisempi ja iloita ennemmin niistä mitä ehtii tehdä, kuin murehtia niitä mitä ei ehtinyt. Tekemättömien ideoiden ja asioiden aika on myöhemmin tai sitten niiden tilalle tulee jotain uutta. :)   

Lumet pois kasvihuoneen katolta ennen pakkasia.

Nyt kun tuo sääennustus lupaili pakkasia seuraaville viikoille, niin kävin urakoimassa loput lumet pois kasvihuoneen katolta. Helpompi vedellä ne nyt pois suojan aikaan, kun katto luistaa. Kasvihuoneen rakenteet ovat kyllä niin vahvat, että ne olisi varmaan kestäneet tuon lumen painon, mutta en uskaltanut ottaa riskiä nyt kun tuokin huone saa lämmöt päälle ihan kohta. Ja pääseehän aurinko paremmin lämmittämään, kun on lumet pois katolta. :)

 Kyllä tuota lunta katolle olikin kertynyt yllättävän paljon. Tuuli oli vielä kinostanut sitä tuonne toiseen reunaan ihan miehekkään määrän. Ja nyt kun nämä viimepäivien sateet ja plussakelit oli vielä tehneet lumesta vetistä ja yllättävän painavaakin. Hiki ei pelkästään meinannut tulla, vaan tulikin, mutta nyt on katto puhdas lumesta ja mieli hyvä. Eikä tarvitse lähteä illalla kuntosalille… ;)

LIUKULUMIKENKIEN ETUOSOTO-OIKEUSAIKA OLI VALITETTAVAN LYHYT – PAHOITTELUNI, MUTTA…

Olen tosiaan pahoillani, että se liukulumikenkä varausaika oli vain niin lyhyt. Mutta jo tuollainen vuorokauden etuosto-oikeus meille oli kyllä mukava kädenojennus maahantuoja kaveriltani, sillä nyt kaikki kauppiaat haluavat niitä kilvan. Enempää niitä ei nyt tosiaan enää tälle talvelle saada, mutta kokeillaan tinkiä ensi syksynä taas jokin kiva etu. ;) Nämä tilatut liukkarit ja sauvat tulee ensiviikolla, viimeistää seuraavan alussa ja toimitan ne siiten heti. Itse kävin viimeksi eilen illalla vaeltelemassa tuolla metsikössä niiden kanssa ja kyllä oli mahtavaa hiihdellä luonnon rauhassa, otsalampun valossa ja ihan omia polkujaan. Mahtavan hiljaista ja rauhallista, niin kuin vain talvinen iltayö parhaimmillaan voi olla. No tosin herra huuhkaja piti jo hiukan seuraa ja huhuili jo hyvinkin aktiivisesti erään vuoren päällä. Silläkin taitaa olla jo kevättä rinnassaan. :)   

JÄNÖT TULI PIHAAN, EI AUTTANUT RUNKOSUOJA ENÄÄ

Kaveri soitteli tuossa viikolla ja kyseli hiukan neuvoa, että voiko omenapuun vielä pelastaa. Oli tulleet pitkäkorvat yö vierailulle ja samalla haukanneet hiukan iltapalaa. valitettavasti vain ne oli omenapuun runkoa, mistä makupaljoa oli otettu. Lunta oli nimittäin jo niin paljon, että olivat ylettäneet runkosuojan yläpuolelta puiden kimppuun. Tuumittiin, että äkkiä vain katiskaverkosta lisäsuojat paikalleen ja sitten toivotaan parasta noiden puiden suhteen. Ihan ympäri ei ollut vielä kuoria syöty, joten toiveita on, mutta voi myös huonostikin vielä käydä.

Olethan sinäkin käynyt tarkistamassa, että suojat ovat riittävät ja etenkin riittävän korkealla, kun tuota lunta on nyt tullut enempikin. Jos on tarvetta, niin laita sinäkin lisäverkot paikoilleen. Se on nyt vielä helppoa kun ei ole routaa liikkumattomissa paikoissa ja tukikepit verkolle saa helposti hakattua maahan paikoilleen.

TALVILEIKKAUKSIA MAHLAA VUOTAVILLE – OMENAPUUT SAA VIELÄ ODOTTAA

Näin talviaikaan ja leppoisilla ilmoilla on hyvä leikata noita mahlaa vuotavia puita ja pensaita esim. kirsikat, koivut, vaahterat, jne. Siis jos on tarvetta. Tosin jos ei ole tarvetta, niin suotta ei kannata leikata tai mennä tallustelemaan puiden ympärille ( maa on roudaton ja tiivistyy kaikesta turhasta liikkumisesta nyt suotta).

Omenapuita en ihan vielä leikkaisi. Helmi, jopa maaliskuulla saattaa tulla vielä kovia pakkasia. Parempi odotella vielä niiden kanssa. Katsotaan tätä sitten lähemmin, kun leikkausten aika on otollinen ja oikea.

KYLVÖMULLAN HARSOSÄÄSKET JA MULLAN KÄSITTELY NIKSI

Harrastajamullissa on viime vuosina ollut paikoin suuriakin ongelmia, lähinnä niissä olleiden harsosääskien kanssa. Meillä ammattilaisilla ja meidän käyttämissä mullissa tuota ongelmaa ei ole, koska ne käsitellään tuotannossa puhtaiksi, mitä taas kaupoissa myytäville harrastajamullille ei tehdä. Toki hintakin on eri, mutta ei mennä siihen nyt sen enempää.

Harsosääski aikuisena ei siis ole haitallinen ( ärsyttävä toki) kasveille, mutta niiden toukat voivat runsaslukuisina vahingoittaa kasvien hentoja hiusjuuria ja jos niitä on mullassa paljon, niin pahimmillaan ne tuhoaa nuoret taimet hengiltä.

Eli minun kokemuksellani ja testeillä parhaaseen tulokseen olen ns. harrastajakäyttöön tarkoitetuilla kylvömullilla päässyt seuraavalla tavalla:

  1. Olen ostanut kahden, jopa kolmen eri valmistajan multaseosta ja sekoittanut ne keskenään. Näin keskiarvoisesti mullasta on tullut riittävän tasaista ja hyvää. Tai vaihtoehtoisesti saman valmistajan kylvö- ja kaktusmultaa ja sekoittanut ne – puolet ja puolet.
  2. Kuumentanut tuon seoksen uunipellillä kuumaksi ->  100 astetta ja tunnin verran .
  3. Sitten pakastan seoksen. Yleensä talvella on ulkona riittävästi pakkasta, ja ellei ole ( ja on kiire) niin sitten vain tavalliseen pakastimeen vuorokaudeksi.
  4. ja sitten tämä tärkein eli uusi kuumennus, samalla tapaa kuin tuo ensimmäinenkin.

Näin kun tekee, niin seos on tasalaatuinen ja puhdas käytettäväksi. Se miksi nuo kaikki harsosääsken munat ei tuhoudu tuossa ensimmäisessä kuumennus + pakastusvaiheessa, mutta todella hyvin, kun kuumennus tehdään vielä uudestaan ei ole minulle selvillä, mutta kokemus on osoittanut, että näin se toimii parhaiten. :)

Ja tuo kannattaa kyllä oikeasti tehdä, sillä mikään ei harmita niin paljon kuin menettää taimet noiden takia.  Kuumennus toki tuhoaa mullan mikrobeja, mutta se ei ole ongelma, koska kyse on vain tästä kylvömullasta ja sitten kun taimet siirretään isompiin ruukkuihin ja käytetään taimimultia, niin niitä ei tarvitse enää kuumentaa. Kasvien juuret ovat jo vahvat ja pärjää kyllä.

Kokoon puristetussa kookoskuidussa munia ei ole, eikä tosin mitään muutakaan elollista.  Näissä se on taas ratkaistu niin, että tuo massa on painettu yli 50 tn puristuksessa kasaan. Siitä puristuksesta ei selviä yksikään toukka eikä muna.  Tuo kookoskuitu on muuten mahdottoman hyvä tuote myös viherkasveille -> jos tarvetta niin TÄÄLTÄ löytyy   

Vinkki -> Sitten kun koulit taimia tai siirrät muuten isompaan ruukkuun, niin siihen multaan, kun lisäät vielä hiukan tätä juurtumisrouhetta, niin johan kasvaa komea ja vahva juuristo noiden mykoritsojen avulla. Se taas takaa kasveille hyvän keston erilaisia kasvuolosuhteita vastaan ja kyvyn käyttää vettä ja ravinteita parhaalla mahdollisella tavalla. Ja mitä vahvempi juuristo, sitä komeammat ja satoisammat kasvit,  tämähän me kaikki tiedetään, että maan alla se salaisuus useimmiten piilee. ;)

Erityisen suositeltavaa on käyttää tuota etenkin ruukku/amppeli, ym. rajatuissa kasvualustoissa, joissa luonnollinen mikrobitoiminta jää helposti vajaaksi.

Jos tuote ei ole tuttu, niin lukaisepa hiukan lisää tietoa TÄÄLTÄ, et tule pettymään – päinvastoin, kasvit kiittävät ja palkitsee komealla kasvulla ja runsaalla sadolla.

Pst. tätä me ammattipuutarhuritkin käytettään. ;)

KEIJUNMEKKOJEN KYLVÖAIKA – MIKSI OMAT SIEMENET ITÄÄ USEIN PAREMMIN KUIN OSTETUT?

Koska Keijunmekkojen kylvöajat olisi nyt / kohta käsillä, niin katsotaanko hiukan niihin liittyviä seikkoja, joilla onnistutaan paremmin.

Ensimmäinen ja tärkein asia on tietysti ihan nuo perusjutut, mutta ne ovat varmasti sinulla hallussa, joten katsotaanko hiukan noita Keijunmekon siemenkasvatuksen erityspiirteitä.

Ensinnäkin keijunmekon siemenet itävät valossa eli kylvöksiä ei peitetä. Itse pidän tätä led-lamppua niiden päällä 24 h ja silloin itäminen on todella nopeaa ja tasaista. Tuo led-lamppu kun ei myöskään kuumene, niin se ei kuivata kylvöstä eikä polta nousevia sirkkataimia. Sen voi pitää myös hyvin lähellä kylvöksen pintaa, jolloin valoteho on paras mahdollinen. Ehdottoman hyvä lamppu, myös näissä idätys asiassa.

Kylvöksen pinta on näillä simenillä sitäkin tärkeämpää pitää kosteana aluksi. = sumuttelua ja kelmua / minikasvihuone toimii. Juuri noiden huntujen ja niiden kautta siemenille siirtyvän kosteuden takia.

En muuten malta olla ”mainostamatta” tässä kohtaa tätä sumupulloa, mikä on kyllä paras mitä on vastaan tullut, katsopa TÄTÄ, onko tuttu jo? Tämä kotimaisen plastexin valmistama, että näitä on kyllä saatavilla muualtakin kuin meiltä. :)

Ja sitten taas asiaan eli miksi tuo keijunmekon siemenien ympärillä oleva huntu on niille niin hyvin tärkeä? Nimittäin juuri näiden hentojen huntujen avulla siemenet saavat kosteutta ja itävät. Toivottavasti nuo hunnut näkyvät tuossa kuvassa. Tuollaisia siementen rakenteen pitäis olla, jotta itäminen onnistuisi hyvin.

Miksi sitten kaupan siemen ei useinkaan idä niin hyvin kuin itse kerätty? No, Siemenissä itsessään, kun ei yleensä ole vikaa, mutta tuo hentoinen huntu on hajonnut siinä yhteydessä, kun siemeniä on pakattu pusseihin ja kuljetettu kauppoihin. Ja juuri tämän vuoksi useimmiten itsekerätyt siemenet itää paremmin kuin ostetut, koska niissä nuo hennot hunnut ovat ehjiä.

TULPPAANEJA MALJAKKOON – VÄHÄNVEDEN MYYTTI MURRETTU

Vaikka en itse kasvatakaan tulppaaneita täällä, niin kyllä tulppaaneita on pirtin pöydällä käytännössä koko ajan. Ne ovat kyllä niin piristäviä ja saa hyvälle tuulelle, että eihän niitä ilman voi talvella olla. :)  Mutta se ei ollut minulle koskaan selvennyt, että miksi on aina kehotettu pitämään tulppaanit vähässä vedessä? Ja silloin muka varret eivät veny? Itsekin toimin näin vuosia, mutta sitten jokunen vuosi sitten asiaa oikein porukalla tutkittiin ja todettiin sen olevan ihan tuulesta temmattu myytti. Varsien venymiseen ja kukkien kestoon vaikutti paljon enemmän valon ja lämmön määrä kuin vedenmäärä maljakossa, joka ei käytännössä vaikuttanut lainkaan. Suurin murhe oli ennemmin se, että maljakosta vesi loppui ja varret jäivät kuivilleen, kun oikein pientä vesimäärää yritti maljakossa pitää. Eli nykyään laitan maljakkoon aina kunnolla puhdasta ja raikasta vettä, muuta tulppaanit eivät tarvitse.

Ja yöksi ( tai silloin kun en ole pirtissä) maljakko viileään, niin tulppaanit kestävät paljon pidempään hyvinä. :)

KUVASTO POSTITETAAN ENSIVIIKOLLA – NYT JO SELATTAVISSA KOTISIVUILLA

Taimikuvasto on siis painettu ja jakelussa ensiviikolla.

Vaan sinä pääset tutustumaan siihen jo nyt sillä nuo meidän näppärät tytöt laittoi sen jo tuonne kotisivuille selattavaksi. Ja siellä on kuulemma nyt parempi ohjelma ja selaaminen ja tuotteisiin tutustuminen käy entistäkin näppärämmin.

Bonuksena linkit eli jos jokin kukka tai tuote kiinnostaa, niin klikkaat vain sitä kuvaa ja saat lisää tietoa.

Ja toki voit sen myös varata / tilata tai laittaa sen ostoskoriin ja jatkaa selailua ja päättää myöhemmin, että otatko vai et tai minkä verran. Näppärää eikö vain?

Tämähän on vähän kuin kutsuvieras tilaisuus ennakkonäytökseen, vain harvat ja valitut pääsee…;)

Kurkkaapa ->  TÄÄLTÄ

Vaan nyt minä taidan lähteä katsomaan mitä kippurahännille kuuluu, jos vaikka käytäisiin pienellä happihyppelyllä ja haistelemassa lisää lähestyvän kevään merkkejä ja kantamassa samalla pirttiin takka- ja leivinuunipuita lämpiämään illaksi valmiiksi. Tosin Reiska osallistuu näihin puutalkoisiin vasta sisällä. Ottaa puun kerrallaan korista, vie pesäänsä ja silppuaa sen sinne, hassu tapaus ja hyvin energinen… no onhan ainakin varma paikka mistä saa sytykkeitä ja toisella tärkeää tehtävää. :)

 

**********************************
Omistaa vähän maata, raaputtaa sitä kuokalla,
kylvää siemeniä ja katsella niiden heräämistä eloon – siinä ihmisen yksinkertaisin ilo, miellyttävintä mitä hän voi tehdä.
 
Charles Dubley Warner 
**********************************
 
 
Pienten sirkkalehtien riemua ja raikkaan ilman täyttämään viikonloppua !
 
Toivottaa
 
Puutarhurisi
 
Juha