Vähemmän kosteita terveisiä täältä Puutarhalta!

Ja voin melkein sanoa, että vihdoinkin poutaa. Ainahan sade keväällä on tervetullutta, mutta kyllä tuolla yläkerran säähaltijalla saisi joku tolkku sentään olla siinäkin. On kyllä tullut vettä ja kaiken lisäksi tuo myrskykin vielä, niin vähän alkoi eilen olla jo sellainen olo, että jos vaikka välillä vähän poutaa ja tyyntä saisi, niin olisi ihan kiva. Ja niin siinä sitten kävikin, että aamulla alkoi jo pirttipolulla hyräilyttämään tuo Kari-Tapion hieno kappale ” Myrskyn jälkeen on poutasää” ja mieli koheni kummasti samaa tahtia lämpötilan ja auringon kanssa. :) Ja kukkapenkin uudet ”viikon-nousijat” ( ice-creamit) suorastaan kimaltelivat ilonkyyneleitä aamusella.

 

WILLOWIN KANSSA PÄÄTETTIIN - VOIKUKAT SAI KASVAA

Kovasti ajattelin noita pölyttäjiä kaiken viikkoa, että kuinka ne pärjäävät ja yksissä tuumin päätettiin Willowin kanssa jättää nyt isommat voikukkakasvustot rauhaan ja antaa pölyttäjille kaikki mahdollinen apu. Kyllä ne ensiviikolla sitten kun lämpenee saavat paljon lisää ”baareja” luonnosta, mutta juuri nyt ei niille liikaa eväspaikkoja ole.

PIONIEN NUPUT JA MUURAHAISET, HYVÄ SYMBIOOSI

Vaikka uusien Pionien istutusaika on nyt käynnissä, niin vanhojen ja aikaisten pionien ensimmäiset nuput alkavat jo hiljalleen pullistua esiin kukkavarsien päihin. Ja usein niihin tulevat myös muurahaiset ja monelle kokemattomammalle kasvattajalle iskee paniikki päästä niistä eroon. Niin kuin me sinun kanssasi tiedetään, niin se kun onkin juuri toisinpäin eli muurahaiset puhdistavat nuppuja ja takaavat komeammat kukinnot. Eli jos kuulet tämmöistä ”panikointia”, niin oikaisethan ja kerrot, ettei syytä huoleen, eikä etenkään mitään myrkkyjä pidä alkaa etsimään.  

PUNKIT HEREILLÄ

Kippurahännille olen jo estolääkkeet antanut, mutta pikku Willow on vielä niin pieni, ettei voi antaa ja johan siitä toissapäivänä punkki löytyi. Eli ollaan nyt tarkkoina niin itsemme kuin kotieläintenkin kanssa. Tuo mokoma punkki kun ei oikeasti ole leikin asia, etenkään täällä rannikkoseuduilla.

HAPPI JA VESI – Lean kokemuksia

Oli puhetta tuossa viimeksi, kuinka tärkeää juurille on hapen saanti ja että se on se yksi yleisimpiä syitä miksi kasvit yhtäkkiä ”nyykähtää” ja kuolee. Viikolla Lea kirjoitteli tuosta ” juurien hapensaannista” kokemuksistaan ihan kuvien kera.

Lea kirjoitti:

Hei!

Kirjoittelit aikaisemmin perjantaipostissa kuinka kasvien juuret tarvitsevat myös happea. Näitä maa-artisokkia on kohdeltu koko ajan samalla tavalla. Erona vain se, että toinen majoitettiin muovi- ja toinen saviruukkuun. Saviruukun asukki on huomattavasti tuuheampi. Voiko asiaa enää selkeämmin ilmaista....

”Puutarhailussa just se on parasta kun kuulee toisten onnistumisia, oivalluksia ja kompastumisia. Aina oppii.

Lämpöä ja auringonpaistetta!

- Leku”

Ja minä olen Lean kanssa tuosta aivan täydellisesti samaa mieltä, että juuri nuo asiat tässä puutarhailussa on sitä parasta antia.  Saman henkiset ystävät, joiden kanssa saa jakaa niin kokemukset kuin kömmähdykset. Ja niitähän meillä kaikilla riittää, ja lisää tulee, eikö vain? ;)

NOKKOSESTA ON MONEKSI

Nyt kun nokkossato alkaa olla kohta parhaimmillaan, niin kerrataanko miten erinomainen kasvi tuo loppujen lopuksi onkaan.

Nokkonen (Urtica dioica)

Faktat:

  • Monivuotinen ruohokasvi.
  • Rautanokkonen samannäköinen, mutta on yksivuotinen.
  • Koko kasvi juurineen käyttökelpoinen ravinnoksi tai rohdokseksi.
  • Kasvaa koko maassa.

Käyttö ruoaksi:

Yleensä käytetään nuoret versot keväällä (myöhemmin kesällä versojen latvat) ryöpättyinä muhennoksiin, lättyihin, leipään, keittoihin yms. pinaatin tapaan.

Lehdet voidaan myös kuivata ja saatavaa viherjauhetta voidaan käyttää melkein mihin tahansa, esim. mysliin, viilin päälle, leivonnaisiin, yrttisuolaan, teeksi jne.

Nokkosta voidaan säilöä pakastamalla ryöpätyt versot tai em. kuivaamalla. Nokkosesta voidaan valmistaa myös esim. siirappia, simaa ja olutta.

Nokkosia ei pidä kerätä liian rehevästä maasta, eläinsuojien, kompostien tai ulkovessojen läheisyydestä, koska tällaisissa paikoissa kasvi kerää helposti itseensä haitallista nitraattia. Nokkonen voi kaikkien muiden kasvien tavoin aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia reaktioita. Nokkosta ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana. Munuaisten tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien ei tulisi käyttää nokkosteetä.

Nokkosteetä valmistetaan kaatamalla kuumaa vettä nokkosenlehtien päälle, annetaan hautua 10 minuuttia ja siivilöidään lehdet pois. Makeutetaan tarvittaessa esim. hunajalla. Nokkostee on elimistöä puhdistava ja vahvistava tee. Nokkosteetä suositellaan juotavaksi keväällä muutamien viikkojen ajan 2-3 kupillista päivässä vahvistavana voimajuomana.

Nokkonen sisältää enemmän mineraalisuoloja kuin yksikään muu Suomessa kasvava kasvi. Rautaa nokkosessa on 7 kertaa enemmän kuin pinaatissa. Nokkosessa on myös erittäin paljon piitä, C-vitamiinia ja tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja sekä mm. flavonoideja, eteerisiä öljyjä, hivenaineita ja runsaasti klorofyllejä A ja B.

Käyttö lannoitteena

Erotettava nokkosvesi ja nokkoskäyte!

Nokkosesta voidaan valmistaa sekä nokkosvettä että nokkoskäytettä. Molemmat valmistetaan keräämällä saavi/ämpäri täyteen nokkosia ja täyttämällä ämpäri vedellä. Nokkosvesi valmistuu 1-2 päivässä ja on laimentamattomana hyvä torjunta-aine.

Nokkoskäyte valmistetaan samalla tavalla, mutta käytteen annetaan seisoa aurinkoisessa paikassa 2-3 viikkoa. Käyte on valmista kun se on lakannut kuohumasta. Käyte alkaa haista, mutta se ei haittaa. Valmiista käytteestä siivilöidään nokkosenjäämät pois ja sitä käytetään laimennettuna. Nokkoskäytettä annostellaan lannoitteena kasvien juurelle, ei ruiskuteta lehdistölle. Runsasta lannoitusta vaativille kasveille hyvä laimennussuhde veden kanssa on 1:5. Muille kasveille suhteessa 1:10.

Nokkoskäytettä voi käyttää myös torjunta-aineena ( ei virallisesti, mutta kokemuksesta), jolloin laimennussuhde 1:50.

Nokkoslannoitus edistää kaikkinaisesti kasvien hyvinvointia, edistää juurten kasvua, nostaa maan pH-tasoa, lisää kasvien typenottokykyä jne. Nokkoslannoitus ei korvaa esim. peruslannoitusta, mutta sitä voidaan käyttää keväällä ja alkukesällä lisäravinteena kun kasvien ravinteiden tarve on suurimmillaan.

Maassa kasvaessaan nokkonen parantaa lähellä olevien kasvien kasvua, erityisesti hedelmäpuut ja herukkapensaat hyötyvät nokkosen läheisyydestä. Kompostissa nokkonen nopeuttaa kompostin maatumista.

Knoppitieto: Nokkonen on kasvimaailman rottweiler, se suojelee pahoja henkiä vastaan. Käytetty jo 900-luvulla anglosaksisessa maailmassa voimayrttinä taistelussa pahaa vastaan.

VALKOSIPULEILLE LANNOITETTA JA EHKÄ VETTÄ

Jos nuo suurimmat sateet nyt lakkasi ja tuo valkosipulipelto pääsisi sen verran kuivahtamaan, että sinne voisi mennä, niin lisälannoitetta pitänee antaa nyt hetimiten. Annan yleensä rakeista kanankakkaa, koska se on kätevintä ja tehokkainta.  Sellainen 2 dl / neliö on sopiva määrä. Ja sitten ruohosilppua reilukerros katteeksi, niin sitten ei tarvitse, kun sadettaa, jos tulee pitkiä poutajaksoja. Tuo kate pitää kyllä maan niin hyvin kosteana, lämpimänä ja rikkaruohoista vapaana, ettei sen parempaa konstia olekaan.  Juhannuksen jälkeen sitten napsitaan ne kukkaperät ja kokataan niitä, mutta katsotaan sitten sitä lähemmin kun sen aika tulee.

MAA ON KOSTEAA, MUTTA EN VIELÄ MENE ISTUTTAMAAN ENKÄ KYLVÄMÄÄN

Mieli kyllä tekisi mennä, mutta kyllä nuo maat on nyt ihan liian märkiä. Vaikka kuinka tekisi mieli päästä kääntämään maata ja tuntea tuo tuoreen mullan tuoksu ja tunne käsisää, niin nyt tarvii kyllä malttaa. Ensi viikon annan ainakin maan lasehtia ja lämmetä rauhassa ja sitten aloittelen avojuuristen istutukset ja siemenkylvöt.

Tämän Kukkaniittykankaankin saatan laittaa jo viikon päästä, mutta sillä ei ole niin hätä, kunhan juhannukseen mennessä sen saan maahan, niin ihan hyvin ehtii.

MYÖS HUONEKASVEJA PISTOKKAISTA

Oli puhetta noiden kesäkukkien ja monivuotisten lisäämisestä pistokkaista, mutta en muistanut mainita, että myös huonekasveista on nyt mitä parahin aika ottaa pistokkaita ja lisätä niitä.

Kiitos Iiris, kun muistutit. :)

PASUUNAKUKAT NÄYTTÄVIÄ JA HELPPOJA

Yksi helpoimpia ja kivempia lisättäviä on pasuunakukat. Pätkä vain vartta ja kohta on uusi alku ja ehtivät vielä kukkiakin loppukesästä. Usein talven jälkeen jopa ihan kuolleeksi luultu varsi kun katkotaan ( n. 20 cm pätkiin) ja laitetaan juurtumaan, niin ei mene kuin hetki kun se herää henkiin ja puhkeaa elämään ja kukkiikin vielä loppukesästä. Oletko kokeillut koskaan?

IHANA KIELOJEN AIKA

Minulle tämä on yksi näitä kevään kohokohtia, kun kielot puhkeaa kukkaan ja tuovat mitä ihanimman tuoksun maljakossa kotiin. <3

 

HALLAA LUPAILEE VIIKONLOPULLE KOKO MAAHAN

Vilkaisin sääennustetta tässä vielä ja sehän lupailee hallaa koko Suomeen viikonlopun öille. Etenkin tuo lauantain ja sunnuntain vastainen yö voi tuoda hallat ihan eteläisintä Suomea myöden, mutta jo ensiyökin on kylmä.

No sehän tietää sitten kesäkukkien nostoa sisälle ja harsojen esiin ottamista.

 

**********************************
 
Pelkkä eläminen ei riitä;
 
tarvitaan auringonpaistetta, vapautta
ja pieni kukka. <3
 
H.C.Andersen
 
 **********************************
 
Kielojen tuoksuista viikonloppua sinulle hyvä ystäväni
 
Toivottaa, kesäntulosta hullaantuva
 
Puutarhurisi
 
Juha

 

 


Tilaa puutarhurin perjantaiposti