Puutarhurin perjantaipostia 18.10.2019

Puutarhurin perjantaipostia 18.10.2019

Kostean raikasta huomenta täältä puutarhalta!

Upeat hanhiaurat toivottivat huomenet heti kun astuin pirtistä ulos. Ne ovat matkalla nyt sankoin joukoin kohti kesäkotejaan ja osa toki jää tähän pelloille vielä tankkaamaan ja ilahduttamaan meitä. Huikkasin heille hyvää matkaa – ja nähdään taas keväällä. Iloisesti kaakatellen vastasivat ja jatkoivat rauhallisen päättäväisesti matkaa kohti etelää. Muutoin aamu olikin mukavan kostea ja raikas, ilma oikein tuoksuu loppusyksylle ja viimeisille pihatöille. Onneksi vielä saa touhuta syys- ja valkosipulien kanssa vielä hetken ja sitten onkin levon vuoro, niin kasveilla kuin meillä.

KIITOS JA ANTEEKSI

Keskiviikkona laitoin tosiaan nuo loput syysistutettavat tarjoukseen, jotta saisin tilaa joulukukille ja niinhän siinä kävi, että koko loppuvarasto meni loppuun ihan tunneissa. Kiitos siis avusta, helpotti minun tilaongelmaa paljon ja ennen kaikkea olin niin iloinen kun tiedän niiden tuottavan paljon iloa keväällä monissa pihoissa. Ja Anteeksi heille jotka ei saaneet näitä tarjoustuotteita enää, mutta kun kyse oli loppuerästä, eikä lisää ole enää saatavilla, enkä itsekään voinut sipuliksi muuttua, niin kaikille halukkaille näitä ei nyt riittänyt. Olen pahoillani.

KOMPOSTI KYLMENI – IHAN OMA VIKANI

Viikolla kun vein biojätteitä lämpökompostoriini, niin kauhukseni huomasin, että se oli lakannut käymästä. Ja niin kuin viime viikolla totesin, niin mokia sattuu minulle siinä kuin muillekin ja kyllä se syyllinen löytyi (taas) ihan peiliin vilkaisemalla. Ensinnäkin olin antanut kompostin täyttyä liiaksi (ajattelin odottaa tyhjennyksen kanssa vielä hetken ja levittää ne penkkeihin juuri ennen talven tuloa – tai ainakin näin itselleni asiaa puolustelin..) ja toiseksi olin ollut myös liian nuuka tuon kuivikkeen kanssa, sillä selvästi sisältö oli ihan liian kosteaa. No nyt ainakin tiedän mitä teen viikonloppuna – tyhjennän kompostia niin että vain puolet jää vanhaa massaa jäljelle ja lisään huussikuiviketta reilusti (ainakin sen 1/3 osaa, ellen jopa enempikin – Seijan suosituksen mukaan). Uskon, että se alkaa kyllä taas siitä heräillä vielä ennen talven tuloa. Pidän sitä myös nyt paremmin silmällä, tyhjentelen useammin enkä nuukaile kuivikkeen käytössä. No, virheistä oppii, eikä tämäkään maailmanloppu onneksi ole, vaan hyvä oppitunti. Sinunkin kannattaa vilkaista oman kompostorin tilanne ja vinkata kavereille kanssa, ei näitä mokia suotta kannata kaikkien tehdä ;)

KESÄKUKKIA KOMPOSTIIN JA OSA LIPAN ALLE KUIVAHTAMAAN

Kuva varmaan kertoo kaiken oleellisen eli luopumisen tuskaa - osa 1 on käynnistynyt. Valtaosa kesäkukista pääsee nyt muuttumaan lisämullaksi tuonne monivuotisten juurille ja ruukkujen pesu alkaa. Ihan kaikkia en vielä raaski heittää pois enkä aiokaan, sillä osan noista aion talvettaa. mm. miljoonakelloja, euclyptusta, verenpisaroita, pelakat, jne. Ne nostelen nyt tuonne katon alle, että niiden multa saa hiukan kuivahtaa ennen talvilepoon siirtymistä. Toinen keino on kääntää ruukut kupeelleen, niin sateet ei kastele niin paljoa enää ja multa kuivahtaa sopivasti eikä liika märkyys tuhoa niiden juuria talvisäilössä.

Ja onhan näitä kiva katsella, kun kerran niin komeasti kukkivat vielä. Tämän kuvan otin juuri äsken. Eikö olekin miljoonakello vielä komea ja kärhö (jonka myöhään kesällä laitoin amppeliin) on saanut ihanan syysvärityksen.

KERRATAANKO - KESÄKUKKIEN TALVETTAMINEN

Viimeviikolla lupailin, että voisin hiukan kerrata onnistumisen niksejä (niitä joita on tullut opittua ihan omien kantapäiden kautta) kuinka kesäkukkien talvettaminen onnistuu parhaiten.

  1. Talvettaa voit ainakin verenpisarat, miljoonakellot, pelargonit, marketat, pasuunankukat ja dahliat. Ja toki muitakin – kokeilla ainakin kannattaa. Voit yllättyä iloisesti ja se tämän harrastuksen suola juuri onkin.  Mielenkiintoisin itselläni on nyt tuo kesällä amppeliin istuttamani kärhö, jonka ensikevättä odotan suurella mielenkiinnolla. Se on nyt kasvanut hienosti koko kesän ja veikkaan että on melkoisen upea kukkarunsaus luvassa talvihuilin jälkeen.

2. Kellari on yleensä ihanteellisin paikka. Siellä on suurin vaara liian korkea ilmankosteus yhdessä liian tiiviskasvuisen kasvin kanssa, jolloin kasvi voi homehtua. Eli sakset reippaasti käteen ennen kellariin vientiä. 

Koneelliset kylmäkellarit soveltuvat myös yleensä hyvin. Niissä kannattaa kasvit suojata vedolta esim. laittamalla ne avonaisiin pahvilaatikoihin.

Autotallit ja lasiverannat ovat hyviä, etenkin jos niiden lämpötila voidaan pitää + 5- 10 asteen välillä.

Pelargoniat ja verenpisarat voit kellarin sijasta pitää myös sisällä jos käytössäsi on viileä huone.

Marketta taas kestää parhaiten valoisassa tilassa valvonnan alla, sillä sen silmut kuivuvat melko herkästi.

4. Hoito talvella on melko niukkaa. Lähinnä varovaista kastelua (liian märäksi ei saa mennä) ja mahdollisesti homehtuvien lehtien poistoa. Yleensä kerran kuussa vilkaisu riittää, etenkin kellarissa oleville. 

5. Keväällä, yleensä jo helmi-maaliskuulla, aloittelen näiden herättelyn tuomalla ne valoon ja lämpöön. Eli loppujen lopuksi tuo talvilepo kestää vain n. nelisen kuukautta.

Ja muutamia lajikekohtaisia tarkennuksia:

Jalohortensia

  • parhaiten 4-8 asteisessa lämpötilassa
  • tiputtaa yleensä kaikki lehdet talvella -> ei tarvitse huolestua
  • kastellaan niukasti
  • EI leikata -> kukkii edellisen vuoden kärkisilmuilla.( kuolleet toki leikataan)

Verenpisara ja Pelargonia

  • parhaiten 5-10 asteisessa lämpötilassa
  • harvennetaan ennen talvetusta, että ilma kiertää. Vahvimmat runkoversot jätetään vähintään 10 cm pitkisi.
  • Onnistuu myös sisällä, kunhan on kunnon kasvuvalo apuna. esim. TÄMÄ

Runkoruusut

  • 0-5 asteinen paikka paras. Jaloste ei yleensä kestä pakkasta
  • niukka kastelu, jos ollenkaan (kannattaa tarkkailla multaa)
  • leikataan reilummin vasta keväällä

Pasuunankukat

  • 5-10 asteinen ja pimeä paikka
  • tiputtavat lehdet melko nopeasti -> ei tarvitse huolestua -> niukka kastelu
  • rungot kannattaa leikata vasta keväällä sisälle noston jälkeen n. 30 cm

Marketat

  • 5-10 astetta, miellän valoisa paikka
  • Kunnollisella kasvuvalolla onnistuu myös lämpimämmässä paikassa.
  • Lehdet tippuvat yleensä kaikki talvella -> ei tarvitse huolestua
  • Leikataan kuolleet ja muotoonsa vasta keväällä, mullan vaihdon jälkeen, kun kasvi on herännyt.

Daaliat

  • Nostetaan ylös penkistä viimeistään kun ensimmäiset hallat nipistää.
  • leikataan varret n 3-5 cm
  • peitellään ne hiekansekaisella turpeella ja viedään kellariin.
  • katso ettei turve ole yhtään märkää. Se saa olla sellainen nihkeä, mutta ei märkä, muuten juurakot mätänevät talvella. 

Eucalyptus ( kolme eri tapaa)

  1. Yksi on, että leikataan ne alas n. 10 cm korkeudelta ja viedään kellariin / viileään, pakkasettomaan paikkaan. Helmi- maaliskuulla sitten otetaan ruukku valoon, vaihdetaan mullat ja annetaan uuden, entistä upeamman kasvun tulla.
  2. Toinen vaihtoehto on kasvattaa niitä viherkasvin tavoin sisällä. Tämä vaatii sitten onnistuakseen ehdottomasti kunnollisen kasvilampun.
  3. Kolmas tapa on sijoittaa kasvi viileään + 10-15 asteiseen ja valoisaan paikkaan, jolloin ikkunasta tuleva valo riittää sille

Kahdessa viimemainitussa kasvia ei leikata alas, mutta oksia/lehtiä voit silti leikata ja käyttää halusi mukaan. :)

SYYSKASVIT KASVAA MYÖS – ISTUTETAAN KUNNOLLA JA TARVITTAESSA KASTELLAAN MYÖS

Tosiaan tämä tuli mieleeni, kun saan nuo ruukut tyhjennettyä ja pestyä, niin osaan istutan syyskasveja kasvamaan (kanervaa  ( erica ja calluna) marjoilla ja / tai ilman, heiniä, maksaruohoja,  ym). ja koristeeksi hiukan jäkälää, sammalta, oksia, puolukanvarpuja, jne. Ihan siis tuttuja juttuja meille molemmille eikö vain. Se mitä näen surullisen usein on, että kasvit otetaan vain pois myyntiruukuista ja laitetaan piharuukkuihin sellaisenaan ilman istuttamista. Jos ei istuttaminen ole mahdollista, niin sitten kannattaisi jättää ne kasvatusruukut edes paikoilleen, nekin suojaavat juuria paremmin kuivumiselta. Nuo kaikki on kumminkin eläviä kasveja ja kärsivät, jos juuret jää paljaalleen ilmaan. Ja vettäkin ne tarvitsevat, jos tulee sateettomia kausia ja ilma pysyy lämpimänä

Tiedän, että sinä ymmärrät tämän hyvin ja toimitkin näin, mutta jos satut näkemään näitä ”valeeksi” istutettuja asetelmia jossain tutulla, niin opastatko nätisti asiasta. Näin niistä on iloa paljon pidempään omistajilleen ja kasvitkin kiittää. <3

HIIRIPOPULAATIOT ENNÄTYS ISOJA –

SYY MIKSI EN KÄYTÄ MYRKKYJÄ

Hiiripopulaatiot ovat tosiaan tänä syksynä isoja, johtuen niille erittäin suosiollisesta kesästä. Ja niin kuin viime viikolla kerroin, niin viikate heiluu tontin reunoilla tänä syksynä tavallista enemmän ja harkitsen jopa osan perennapenkkien raivaamista kasvustosta ja peittämällä ne lisämullalla jo nyt. Näin pikkujyrsijöille ei jää pesäpaikkoja talveksi kasvustoon. Ja keväällä yllätys voi olla aika ikävä, sillä syödä niidenkin pitää talvella ja mitäpä ne muuta sitten talven aikaan syö kuin noita kasveja / sipuleita kukkapenkistä. 

Miksi en käytä myrkkyjä? Tätä aina silloin tällöin kysytään ja syy on kyllä ihan se, että en pidä yhtään ajatuksesta, että myrkkyä saaneet hiiret hoippuvat ulos ja silloin saaliseläimet nappaa ne ravinnokseen ja samalla myrkyttäen itsensä. Minusta nuo myrkyt ei vain kuulu ravintoketjuun, kun muutenkin asian voi hoitaa. Siksi itse olen siirtynyt käyttämään jo vuosia sitten elektronisia hiirikarkottimia ( patteri- sekä verkkovirtamalli) ja tarvittaessa alkusyksyn ( kun hiiret oikein liikkuu ja hakeutuu sisätiloihin) hiirilossia. Lossat vain on aika työläitä tarkistaa päivittäin, etenkin rakennuksista jotka on etäällä tai pitää erikseen hakea tikkaat ja kiivetä (mm. talon vintti), mutta kyllä se aina myrkkyvaihtoehdon kumminkin voittaa. Pitkässä juoksussa nuo karkottimet on myös edullisempia ja helpompia käyttää, kun myrkkyjen ja/tai lossien kanssa pelaaminen. Eli tästä syystä en myrkkyjä käytä.

RUNKOSUOJIA VOI LAITTAA JO PAIKALLEEN –

HYVIN MAAHAN KIINNI

Jos sinulla on ajatus laittaa runkosuojia, niin minusta ne voi kyllä laittaa jo nyt paikalleen. En usko, että ne hautoo runkoa enää. Tärkeää minusta on, noiden laittamisessa, että ne tulevat kunnolla maanrajasta kiinni maahan. Tarvittaessa vaikka pikku koukuilla tiukaan ne maahan kiinni, näin ne ei jätä tilaa hiirien päästä runkoon kiinni.

PARI SANAA TALVIVALKOSIPULEISTA

Näiden istutus on nyt ajankohtaista ja parhaat istutusviikot on nyt alkamassa. Aina ei ole kaikille ihan selvää, että kaikki valkosipulit eivät ole talvivalkosipuleita. Mikä siis on talvivalkosipuli? No yksinkertaisesti sanottuna se on sellainen valkosipulilajike, joka voidaan (ja kannattaakin) istuttaa näin syksyllä talveksi maahan. Lajikkeita on useita ( itse suosin nykyään Ziemiaita ja Ljubashaa, ennen näitä pidin Aleksandrasta, mutta se on jäänyt nyt kokonaan pois, lähinnä heikomman talvehtimiskykynsä takia.  Käytännössä esim. ruokakaupoissa myytävät ( usein myös luonnottoman valkoiset) sipulit eivät ole tähän käyttöön soveltuvia. Ne on usein käsitelty jopa niin rajusti, että ne eivät kasva edes keväällä tai sisälle istutettuina. Kysyin tuota asiaa kerran eräältä ruokakauppiaalta ja sain vastauksen, että ”Itävä valkosipuli ei ole kaupassa myyvä ja käsittelemättömien sipulien myyntiaika jää hyvin lyhyeksi ja siksi ne on ”tapettu” itämättömiksi”. Eli vain syötäväksi, ei kasvatukseen.

Miksi istutetaan vasta myöhään? Koska kynsien on tarkoitus vain juurtua maahan. Liian lämpimään maahan istutettuna versominen alkaa ja ne tuhoutuvat helposti talvella. Eli istutus vasta kun maa on jäähtynyt alle viiden asteen. Jota se alkaa minusta nyt olla. Turvallisinta on toki odottaa vielä muutama viikko, ainakin sää ennusteiden mukaan talvi ei ole vielä tulossa etelä- ja keskisuomeen lähiviikkoina. 

 

Lyhyt kertaus istuttamiseen:

istutetaan n. 5-7 cm syvyyteen - Jos istutat syvempään, niin ”lanaa” maa keväällä niin, että kynnen päälle jää vain muutama sentti maata. Liian syvään istutetut kynnet tuottaa pieniä sipuleita, liian pintaan voi talvella paleltua.

- kantapuoli alaspäin

- istutus 10 – 15 cm välein, riviväli 40-50 cm (kunnon riviväli helpottaa hoitamista kesällä)

syvävään muokattu, palaneella hevosenlantakompostilla vahvistettu koho penkki on paras. Vesi ei saa jäädä makaamaan kynsien luo.

Jos oikein viimeisen päälle haluat tehdä, niin levitä juuri ennen talventuloa penkin päälle 10 cm koivunlehtiä tai olkia. Tästä on hyötyä etenkin silloin jos on vähäluminen talvi. Haittaa siitä ei koskaan ole. Minä joskus levitän, joskus en, riippuu vähän että ehtiikö talvi yllättämään minut vai minä sen. ;)

Tässä lyhykäisyydessään tuo mitä syksyllä näille tarvii tehdä ja ottaa huomioon.

Kerron sitten taas keväällä ja kesällä mitä juttuja silloin tehdään ja koska on oikea aika nostaa sato ylös ja ruveta herkuttelemaan.

Niin ja hankit sipulit sitten mistä vain, mutta hyvään sipuliin / lajikkeeseen kannattaa ihan oikeasti satsata, niistä on moninkertainen ilo – mausta puhumattakaan.

Näistä kahdesta lajikkeesta ainakin kasvaa uskomattoman aromikkaita ja täyteliäitä sipuleita joita on sitten ilo ensi kesällä nostaa ja käyttää koko seuraava talvi.

Ja näillä muuten pysyy poissa sitten niin flunssat, vampyyrit kuin liian innokkaat pusuttelijatkin… ;)

 

TYYNYISTÄ KYSELYJÄ – SELVITTELYN ALLA

Niistä yhteishankintana hankittavista akanatyynyistä tuli useampikin tiedustelu, että voitaisiinko hankkia niitä taas yhteistilauksena? Tein tehtaalle kyselyn ja alustavasti se pitäisi onnistua. Ilmoittelen tästä sitten kun on 100 % varmaa. Varmaan ensiviikolla saan vahvistuksen. Ja saattaapi olla, että toinenkin hyvän yön turvaaja saadaan myös, mutta siitä sitten lisää kun se varmistuu.. ;)

JOULUKUKKIA VOI JA KANNATTAAKIN JO VARATA

Ihan vain vinkkinä, että niin amarylliksiä, jouluruusuja kuin tasettejakin kannattaa jo varata. Marraskuun alkupuolella aloittelen näiden toimitukset, mutta aina varmemmin saat haluamasi kun varaat ajoissa. :)

Vaan nyt lähden jatkamaan tuota kesäkukka ruukkujen tyhjentelyjä ja ruukkujen pesua. Samalla huikkailen hyvää matkaa ylitselentäville hanhiparville ja jälleennäkemisen riemua taas ensikeväänä. Tosin sitä ennen ”pitää” varmaan istuttaa jo muutama amaryllis ja pari ruukullista tasetteja tuohon kasvamaan. Vaikka ne sitten kukkiikin jo reilusti ennen joulua, niin ei sitä vaan malta olla jo istuttamatta. Sormet niin syyhyää, tiedät kyllä mitä tarkoitan… ;)

Niin ja niitä suppilovahveroita, niitä on nyt hyvin metsässä. Etenkin kosteammissa kuusikkometsissä ihan kasapäin. Joten eiköhän viikonlopulla taas muutama korillinen tule kerättyä.

Ja vielä knoppitietoa (oli myös Jussin aamiaisessa tänään).

Mistä sana ”akatemia” on peräisin?
Se on peräisin Ateenassa sijaitsevasta puutarhasta, jossa Platon opetti oppilaitaan.

-----------------------------------
Elämässä on viisi asiaa, joita ei voi saada takaisin:
Kivi… joka on jo heitetty.
Sana… joka on jo sanottu.
Aika… kun se on kulunut.
Henkilö… kuoleman jälkeen.
Mahdollisuus… jota ei käytetty.
Tuntematon
--------------------------------------
Syksyisen raikasta viikonloppua sinulle hyvä puutarha ystäväni.  
Toivottaa
Puutarhurisi - täältä omasta akatemiastaan :)
Juha