Puutarhurin Perjantaipostia 17.11.2017

Puutarhurin Perjantaipostia 17.11.2017

Amarylliksen tuoksuista huomenta täältä puutarhalta.

Tai no, oikeastaan ennemminkin amarylliksen sipulien tuoksuista, jos tarkkoja ollaan. Tosin se on tuoksu, joka saa tunteet pintaan ja iloinen kasvunseuranta saa alkaa taas. Se on aina yhtä kiehtovaa katsoa kuinka tanakat varret työntyvät esiin hurjalla vauhdilla ja se hetki kun kukkanuppu tulee esiin ja alkaa aueta, on kuin joulupakettien avaaminen lapsena, yhtä jännittävää ja kiehtovaa. Puhumattakaan sitten siitä, kun kukat aukenevat ja tuo lämmön ja loiston pimeyden keskelle. Niitä katsellessa ei voi kun tulla hyvälle mielelle, ja vaikka ulkona olisi millainen keli, niin nuo tekee auringonpaisteen sieluun aina. <3

Tämän ”Suomi 100” vaha-amarylliksen laitoin kokeeksi tuohon maljakkoon kasvamaan (siis ilman vettä tietenkin) ja ihan kivan näköinen se siinä on, eikö vain. Itsenäisyyspäivänä sen nostan sitten ruokapöytään ja illalla olohuoneen pöydälle, kun linnanjuhlia seurataan.

Nämä vaha-amaryllikset ovat kyllä niin ihanan helppoja, kun niitä voi nostella minne vain, eikä tarvitse miettiä että tuleeko vettä tai multaa läpi ruukun. Voi nostaa vaikka telkkarin päälle kasvamaan. Toki minulla on niitä myös ruukkuhin istutettuna ja maljakossakin kasvamassa, mutta nämä vahamalliset on niin käteviä ja helppoja, että melkein hävettää kasvattaa niitä, kun ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään muuta kuin nostaa pois paketista.

MARTIN NEUVOT TERÄVIIN VEITSIIN

Viimeviikolla oli puhetta veitsistä, niiden pesusta ja hiukan myös teroituksesta. Martti lähetti viestiä, siitä kuinka hän on pitänyt veitset terävinä ja kotikokin tyytyväisenä. :)

Martti kirjoitti:

Olen havainnut saman ongelman kuin Sinäkin, että käytössä veitset tylsyvät. En tosin ole yrittänytkään pestä niitä astianpesukoneessa, koska meillä ei sellaista ole, on sellaista mainitsemaasi “ multitasting” – tyylistä käsin tapahtuvaa astioiden pesemistä.- Mutta siitä keittiöveitsien teroittamisesta: Hanki rautakaupasta vesihiontapaperia, karkeus n. 200 – 400 mesh. Kiinnitä se kosteutta kestävälle pohjakkeelle; muovi tai vaneri, kova pahvikin kelpaa. Vesihiontapaperin voi myös liimata kosteutta kestävällä liimalla pohjakkeelle hiontapinta tietenkin ylöspäin. Ei sitten muuta kuin spraypullolla vettä paperille ja veitseä liipataan tehtaan teroituskulman mukaisesti hamarapuoli edellä veitsen molemmilta puolilta kunnes valoa vasten tarkasteltuna veitsen “terän suu” ei kiillä kuten tylsässä veitsessä.- Aloittaa voi karkeammalla vesihiontapaperilla ja viimeistellä hienommalla. Ja jos halutaan alkuperäisen tapainen kiilto hionta-alueelle, voi sitä hioa vielä esim. n. 1000 mesh karkeudella tai vieläkin hienommalla vesihiontapaperilla ja kiilloittaa vaikkapa tinatuhkalla tai teräksen kiilloitukseen tarkoitetulla kiilloitusaineella esim. vanhan nahkavyön karkeammalla puolella terän suuta liipaten tietenkin veitsen hamarapuoli edellä, ettei vyö katkea liipattaessa. Taitavat tätä liippausmenetelmää vieläkin käyttää vanhat asiansa osaavat parturit. Senkin olen nähnyt, että he laittoivat liippauksen tehostamiseksi vedellä kostutettua sikaarintuhkaa vyön liippauspinnalle, että se samalla kiilloitti hiontajäljen, näin saatiin partaveitset pystyviksi.

Tällaista kotitekoista ja edullista hiontamenetelmää olen käyttänyt, eikä erityisempää huomautettavaa ole keittiön puolelta kuulunut. Huomauttaisin tässä vielä, että tylsät työvälineet ovat vaarallisempia sormille kuin terävät

Tervehtien täältä Suomemme puolivälin horisontista!

Martti Turunen

Kiitos Martille neuvosta ja näillä ohjeilla saa varmasti terävät veitset tehtyä. Pitänee varmaan itsekkin kokeilla tätä keinoa. Tosin itse olen sen verran laiska (ja monia teroittimia kokeillut), että minulla on pari kätevää luotto teroitinta, joilla saan veitset pyyhkäistyä teräviksi niin keittiössä kuin luonto-oloissakin, mutta pääasia on että veitset on teräviä, niillä on ilo työskennellä ja ihan niin kuin Martti sanoi, niin sormet säästyvät paremmin terävillä veitsillä, kuin tylsillä. :)

UPS, UNOHDIN VIIMEVIIKOLLA JULKAISTA KUKKAHOROSKOOPIN, NYT ON SIIS SIANKÄRSÄMÖN VUORO JUHLIA.

Tunnistaakohan moni ”siankärsämön aikaan syntynyt” itsensä tästä? Tiedä vaikka… ;)

Siankärsämö 13.11. - 8.12.

Siankärsämö kulkee elämänsä ryhdikkäänä ja pystypäisenä, mutta ei itsepäisenä. Yllättävänkin joustavan luonteensa ansiosta se sopeutuu helposti muutoksiin ja uusiin tilanteisiin. Epäoikeudenmukaisuuksia siankärsämö kavahtaa, siksi se on aina valmis puolustamaan vääryyttä kärsineitä. Vastoinkäymiset eivät sitä pelota. Pikemminkin ne ovat vain haasteita, jotka on voitettava. Siankärsämö ei koreile ulkonäöllään, mutta hengeltään suurena se ei huku muiden joukkoon. Sen iloinen elämänmyönteisyys säteilee ympäristöön eikä sen tarvitse koskaan olla yksin. Hyvänä kuuntelijana siankärsämö paneutuu joskus liikaa muitten ongelmiin ja unohtaa, että myös itselle olisi annettava aikaa. Opettelemalla tervettä itsekkyyttä se voi torjua silloin tällöin uhkaavaa uupumusta. Siankärsämössä on taipumusta syvällisyyteen ja elämän tarkoituksen pohdiskeluun. Liikuntamuodoista jooga sopii sille parhaiten, mutta sen tulisi vahvistaa myös lihaksiaan, niin että pitkä ja usein solakka varsi ei vanhemmiten menetä ryhdikkyyttään. Tuittupäisyydellään siankärsämö joskus hämmentää ympäristöään ja tämän luonteenpiirteen hiominen vaatii vielä paljon työtä.

PELARGONIT EIVÄT VAIVU LEPOON KASVUVALOJEN ALLA, MUISTETAAN KASTELLA.

Pelargonit ja muutkin kasvit toki, jotka saavat nauttia oikean kasvulampun alla olemisesta ei siis vaivu lepoon, joten kastelua ei saisi unohtaa. Itse annan niille ainakin kerran viikossa vettä, joskus jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Ja aina välillä hiukan lannoitettakin, niin pärjäävät vielä paremmin ja kun kevät sitten koittaa, niin ne ovat valmiina kahta komeampaan kukkaloistoon ja heti.

Tämä koskee siis niitä kasveja jotka ovat oikeasti kasvulampun alla, ei niitä jotka saavat vain korvaavaa ”valohoitoa”.

KYNTTILÄLYHDYT KASVIHUONEISSA ON HIENOJA, MUTTA…

Monesti näkyy kuvia, joissa kynttilälyhty on laitettu kasvihuoneen sisälle ja kyllä ne ovat ihan tavattoman tunnelmallisia ja kauniita, mutta itse en laita. En nimittäin halua ottaa riskiä, että käykin vahinko ja kasvihuone palaa sen seurauksena. Olen ennemmin tylsä ja laitan paloturvalliset ledit sinne ja ihan kivan näköinen se kasvihuone talvella on niissäkin valoissa. Ja voin olla varma, että huone on keväällä valmiina ottamaan uudet asukit taas vastaan ehjänä ja kunnossa.

Jos laitat siis kynttilän palamaan kasvihuoneeseen, niin muistathan katsoa paloturvalliset alustat, kaatumasuunnat, ym. ettei suotta käy vahinkoa.

KALENTERI VALMISTUU TÄNÄÄN, MAANANTAINA ALKAA TOIMITUKSET. KUUASIAA JA VINKKI.

Tämä minun ”Puutarhurin seinäkalenteri” 2018 on siis nyt ihan h-hetkeä vailla valmis. Painokoneet on tehneet työnsä ja lopputulos on jopa upeampi kuin osasin toivoakkaan.

 

TYYNYTEHTAALTA TERVEISET, ENSIVIIKOLLA URAKKA VALMIS JA TYYNYT MATKAAN

Tyynytehtaalta tuli myös iloisia terveisiä, että ensi tiistaina saavat tyynyt ommeltua ja toimitettua meille tänne. Minä pistän ne sitten heti matkaan, joten kivat yöt ja kivuttomat aamut on jo hyvin lähellä. 

VOIKO VAHA-AMARYLLIKSIÄ KASVATTAA SITTEN UUDELLEEN? KYLLÄ VOI.

Noista vaha-amaryllisten uudelleen kasvatuksesta on ollut ja hiukan epäselvyyttä, että voiko niitä sitten lainkaan kasvattaa uudelleen, vai ovatko ne ihan kertakäyttöisiä sitten? Kyllä voi ja helposti.

Eli itse ainakin tein näin, että kun kukinta alkoi olla lopuillaan tai jo ohi:

  • poistin kukkineet kukat, mutta en lehtiä enkä vartta
  • rapsutin vahan pois juurien luota ja vähän sipulin ympäriltäkin.
  • liotin juuria yön yli vesilasissa
  • Istutin normaaliin tapaan ja annoin sen viihtyä kevään ikkunalaudalla ja kesän ulkona
  • Sitten normaali kuivatus+lepo ja uudelleen istutus – ihan niin kuin näillä ”ei vahatuillakin”. Vahan idea on vain suojata sipulia haihtumiselta nyt ja olla kaunis. Mikä sekin on tärkeää. <3

 

”SIIS MIKÄ KUKKII NYT MILLÄKIN KUKALLA” JA ”VOI PUUTARHURI MITEN SEKAVAA”

Hiukan sain ”pyyhkeitä” viimeviikon vaha-amaryllisesittelystä. Tuli vain laitettua kuvat, mutta en sitten ajatellut sen paremmin kertoa, että mikä kukkii valkoisin ja mikä punaisin kukin ja millainen se pakkaus sitten on. Oli taas kerran itselle niin selvää, että tuli oltua vähän hölmö. Pahoittelen siis ja korjasin (taitavat tytöt siis korjasi;) )asian. Ja tässä nämä nyt hiukan paremmin esiteltyinä. :)

JOULUKAKTUS 3VÄRINEN – EI OLE MAHDOLLISTA, VAAN ONPA SITTENKIN, EIKÄ SIINÄ OLE EDES MITÄÄN TAIKAA. KOMEUTTA SENKIN EDESTÄ.

Taisin tästä jo aiemmin kertoa, mutta kerron vielä, kun on tullut epäilyjä tämän suhteen. Tuo kolmivärisys ei ole siis mikään temppu vaan tuohon ruukkuun on istutettu 3 eriväristä, mutta saman kasvutavan lajiketta. Näin siitä kasvaa hauskan värikäs kokonaisuus ja muutaman vuoden päästä se vasta upea on kun on kasvanut oikein isoksi. 1 purkki sisältää siis oikeasti 3 taimea. :)

Nämä joulukaktus ”ihmeet” kukkivat siis jo nyt jouluna ensimmäisen kerran ja jatkossa sitten aina vuosittain ja komeampana vuosi vuoden perään. :)

 

SUMUPULLON SUOSIO RÄJÄHTI, MUTTA LISÄÄ TULEE

Tämä sumutinpullo olikin näköjään jo monen haikailema ja haluama. Meinasi nimittäin jo loppua kesken, mutta sain tehtaalta toisen satsin ensiviikolle, joten kyllä näitä nyt saan itsellesi tai pukinkonttiin taas ensiviikosta alkaen.

 

1 kpl-> 6,90 € -> TÄÄLTÄ

3 kpl -> 19,90 €( 6,64 €) -> TÄÄLTÄ

Vaan nyt lähden tuonne amaryllisten pariin harrastamaan omaa ”mindfulnesia” ja nauttimaan siitä tunteesta ja tuoksusta täysin siemauksin. Kyllä tämä lähestyvä joulu ja nämä kukat on kuin toinen kevät. Ei haittaa sateet eikä synkät ilmat yhtään. Mieli on iloinen ja hyvien ajatusten täyttämä. Mullalla on ihmeellinen vaikutus, eikö vain? <3

---------------------------------------

Suurin hyvä, minkä voit tehdä toiselle, ei suinkaan ole rikkauksien jakaminen hänen kanssaan.

Se on hänen omien rikkauksien paljastaminen hänelle itselleen.

  • Benjamin Disraeli

-------------------------------------------

 

Mahdottoman hyvää ja mukavaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.

 

Toivotteleepi, so happy

 

Puutarhurisi

 

Juha