Hiljalleen heräilevää perjantaita täältä Puutarhalta!
Tosiaan tänä aamuna olisi uni maistunut tavallista paremmin eikä tuon (äly)peiton alta meinannut millään raaskia nousta ylös. Osasyy siihen tosin saattoi olla se, että illalla meni hiukan tavallista myöhempää tuon pirtin lämmittämisessä. Meni täällä puutarhalla ilta hiukan tavallista pidemmäksi ( taimikuvaston valmistelua parhaimmillaan, eikä malta millään lopettaa…) ja ennen kuin sai kaikki pieltit kiinni ja pääsin nukkumaan oli kello jo lähempänä puoltayötä. No toisaalta myös ajattein, että uni on paitsi maistuvaa ja tärkeää, niin tiedän, että kunhan muutama viikko mennään eteenpäin, niin sitten en enää malta nukkua vaikka voisi. Puutarhan lumo ja kasvattamisen ihanuus vie kyllä voiton aamu ( sekä ilta)unista. ;) Ja olen myös sen luontoinen, että kun valo lisääntyy, niin unen tarve vähenee ja toisinpäin. Onkohan minussa hiukan karhun luonnetta? Voisin nimittäin hyvinkin kuvitella viettäväni kesät luonnossa käyskennellen ja marjoja syöden ja sitten syksyllä kellahtaa pesään nukkumaan ja heräillä kun kevätaurinko alkaa lämmittämään. :)
Toisaalta sitten näitä ihania ja upeita talviaamuja ja talven raikkautta ei tulisi koettua. Nämä on kuitenkin aivan vertaansa vailla olevia aamuja nämä talviaamutkin.
KIITOS KUVASTO PALAUTTEISTA
Kyllä täällä on taas puutarhurin sydän oikein läikkynyt kaikista niistä kiitoksista, ja mukavista viesteistä, joita on kuvaston tiimoilta tullut. Tämä on joka kerta yhtä jännää ja ihanaa, kun saan valmistella ja etsiä kaikkia kivoja uutuuksia ja sitten odottaa mitä niistä pidät.
ja kyllähän tämä ’Midnight Gold’ oli jo arvattavissa, että tästä tullaan innostumaan kaikki. Ja vaikka tämä on erikoisenhieno väritykseltään, niin myös se kasvuominaisuudet ovat ihan huippuluokkaa. Eipä tämä muuten Fleuro star finaalin parhaimmistoon olisi muuten pääsytkään. Onnittelut jalostajalle on todella ansaittuja.
Tutustumaan (ja toki taimia varaamaankin) pääset suoraan TÄSTÄ
HARSOSÄÄSKISTÄ – TIETOA JA KEINOJA
Muutama viikko sitten puhuttiin tuosta kylvömullan puhtaudesta ja kuinka se voitiin käsitellä, sillä ”kuuma+kylmä+kuuma” käsittelyllä harsosääsken munista vapaaksi. Jos se meni ohi ( tai haluat kerrata), niin se posti löytyy myös TÄÄLTÄ.
Siitä ei siis sen enempää, mutta katsotaanko ja kerrataanko millä voidaan ehkäistä tai ennakoida niiden esiintymistä ja tuhoja, jos niitä jostain kumminkin ilmestyy.
Harsosääskestä:
- tärkeää olisi tunnistaa nämä oikein, ettei tule sekoitettu esim. liejukärpäsiin. Ihan lajeittain näitä ei tarvitse tunnistaa, sillä niitä on yli 200 erilaista, mutta keinot ja konstit on samat kaikilla.
- tunnistusapua löydät esim. TÄÄLTÄ Leenan ja Heikin sivuilta
- Aikuisten tarkkailuun sekä torjuntaan helpoin keino on pitää näitä kelta-ansoja kasvien lähellä.
- aikuiset naaraat munivat munat ( n 100-150 kpl viikon aikana, jonka ne elää) kosteaan mullanpintaan, josta toukat kuorituvat ihan päivissä ja uusi sukupolvi kehittyy n. kuukaudessa.
- Aikuiset ei ole käytännössä kasveille vaarallisia, mutta toki kertovat niitä olevan ja onhan ne suoraan sanottuna melkoisen ällöttäviä.
- Toukat sen sijaan on se pahin asia. Ne syövät taimien hiusjuuria sekä solukkoa ja tappavat taimia.
- munat ja toukat viihtyvät parhaiten kosteassa mullassa, joten liika märkyys paitsi tapaa taimia, niin myös harsosääksien munat ja toukat viihtyvä siinä. Siksi taimikasvatuksessa on erittäin tärkeää varoa liika kastelua ja mullan pinta ei saisi jäädä märäksi pitkäksi aikaa – kastelu mielellään alakautta jos vain mahdollista.
- sisätiloissa harsosääskiä voi esiintyä ympärivuoden
TORJUNTA JA ENNALTAEHKÄISY( + peruna niksi)
- Mullanpinnan kuivahtaminen ja kasvijätteiden siivoaminen on hyvä keino heikentää toukkien ja munien elinmahdollisuuksia.
- Aikuisten yksilöiden havainnointiin ja torjuntaan soveltuu parhaiten nämä kelta-ansat.
- Aikuisia voi yrittää torjua myös pyreteenipohjaisilla torjunta-aineilla, mutta se ei ole oikein tuloksellista eikä helppoa. Kelta-ansat toimii paremmin. Aikuiset ei tosiaan ole niin vaarallisia kasveille, mutta toki nehän ne munat sitten munii.
-Toukkien biologinen torjunta on tehokasta. Siihen käytetään sukkulamatoja tai harsosääskenpetopunkkeja. Näitä saat tilattua esim. biotukselta TÄÄLTÄ
- myös kasvin uudelleen istutus ( muista puhdistaa vahat mullat hyvin pois) uuteen ja puhtaaseen ( = puhdistettuun) multaan on toimiva keino.
Ja sitten tämä perunakonsti, joka toimii paitsi torjunnassa, niin myös tarkkailussa mahdottoman hyvin.
- leikataan 3 cm pitkiä ja 1 cm paksuisia paloja perunasta
- työnnetään viipaleet multaan
- annetaan viipaleiden olla 2 vrk mullassa ja tarkistetaan tilanne. Huom ! 1 vrk on yleensä liian vähän
- tässä ajassa n. 50 % mullassa olevista toukista on siirtynyt viipaleisiin, josta ne on helppo havaita ja hävittää.
- muitakin juureksia on kokeiltu, mutta peruna on ollut aivan ylivoimainen houkutin
Mutta kaikista eniten itse suosin näiden Kelta-ansojen pitämistä kasvien lähellä. Siihen nuo aikuiset menevät helposti ja kun ajattelee että jokainen pyydystetty aikuinen tietää n. 100-150 kpl munimattomia munia, niin kyllä kannattaa- :)
Yksi luiska kestää käyttää useamman kuukauden ja avaamattomien luiskien säilytysaika on helposti vuosia.
HOMETTA KYLVÖSMULLASSA – ATAMON AUTTAA
En ole tainnut tässä viime posteissani muistaa mainita tuota Atamon keinoa. Eli jos kylvömullan pintaan alkaa ilmestyä hometta, niin tuolla Atamonilla vain sumutus ja homeongelma on pois. Homehan saattaa olla hyvin pienissäkin määrin haitallinen itäville taimille, joten mullan puhtauden kanssa kannattaa olla tarkkana. Ja tuon Atamonin avulla se ainakin on helppoa.
Valmistus ja käyttö:
- suhde on 1 tl atamonia 1 litraan vettä.
- sumus heti kylvön jälkeen mullan pintaan
- käsittely estää homeiden ja sienten kasvun ja turvaa täten taimien kasvun
Jos käytät esim. tiivispakattua Kookosmultaa tai muuten varmasti puhdasta kylvömultaa, niin tätä Atamon käsittelyä ei tarvitse suotta tehdä!
Niin ja tuota atamonia saat käytännössä ihan kaikista ruokakaupoista eikä montaa euroa maksa.
VIELÄ HIUKAN VALOASIAA – VALOASIANTUNTIJAN & VALMISTAJAN VASTAUS JA SEMINAARISSA KUULTUA
Minun on ihan pakko vielä pikkuisen palata tuohon kasvivalo asiaan ja nimenomaan tämän meidän Philpisin kasvilampun osalta.
Tästä lampusta on toki kaikki tykänneet ja lisää halunneet, mutta kysymyksiäkin on tullut. Lähinnä aallonpituuksista, lumeneista, wateista ja siitä, että mikä kasvivalossa oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä?
Ja koska yleensä paras selvyys tulee, kun kysyy suoraan valmistajalta, eikö vain? Ja niin teinkin ja näin he kirjoittivat meille:
*************
Nämä viljelypuolen valoasiat eivät ole ihan yksinkertaisia ja varsinkin ledien tullessa markkinoille se on mennyt vieläkin monimutkaisemmaksi.
Lumenit ja kelvinit liittyvät yleisvalaistukseen ja toimivat sillä puolella hyvin. Niitä ei kuitenkaan pidä sotkea kasvien kasvatukseen. Kasvilampuissa ilmoitettava valointensiteetti on mikromooli/s. Philipsin ammattiviljelijöille suunnatuissa LED-tuotteissa on lähtökohtana kasvien kasvu ja spektri on optimoitu sen mukaisesti eikä niitä ole tarkoitettu yleisvalaistukseen. Ongelmana tässä on se, että kuluttajat (ja jopa iso osa ammattiviljelijöistä) eivät tunne mikromoolien ja hyötysuhteen merkitystä kasvien kasvatuksessa.
Kasveilla on erilainen valoherkkyys kuin ihmisillä. Ihmiset ovat herkimpiä vihreälle valolle, kasveilla taas on laajempi herkkyys fotosynteesille, erityisesti siniselle ja punaiselle valolle (kuvat alla).
Siksi ihmissilmän havaitsema valo (lumen) ei ole järkevää ilmoittaa kasvilampuista puhuttaessa. Se mitä yleensä ilmoitetaan, on valointensiteetti ja teho (teidän lampussa 25 µmol/s ja 13W). Ensi vuonna on tulossa uudistettu kukintalamppu, jossa teho on vain 10W, mutta valointensiteetti pysyy samana. Eli pienemmällä sähkönkulutuksella saadaan yhtä paljon valoa. Tämän takia pelkän wattimäärän katsominen ei myöskään ole hyvä juttu. Hyötysuhde on tärkempi.
Kannattaa siis ennemmin kyseenalaistaa sellaiset toimijat, jotka ilmoittavat lumenit kasvilamppujen yhteydessä.
Webinaarissa kuultua – Led valon ihmeellinen voima hämmästyttää
Tuon lisäksi kerron vielä lisää hyviä uuutisia ja tutkimustuloksia. Osallistuin nimittäin eilen Kekkilän ja Schteligin järjestämään webinaariin, jossa toki pääpaino oli erilaisissa kasvualustoissa ja niiden uusissa tuulissa sekä niiden testituloksissa. En paneudu niihin tässä nyt vielä sen enempää. Kerron niistä sinulle sitten myöhemmin keväällä lisää, kun ne ovat enempi ajankohtaisia Esim. sammal on hyvin mielenkiintoinen, mutta ei ihan täysin yksioikoinen asia, joten pikkuisen minun pitää vielä asioita tarkistaa ja selventää, ennen kuin kerron näistä sinulle tarkemmin.
Mutta tosiaan tässä samassa webinaarissa sivuttiin myös muita kasvuasioita ja etenkin tämä LED-valojen merkitys ryhmäkasvien kasvatuksessa on yllättänyt nyt monet ammattipuutarhurit ja tutkijat. Paitsi taimista, niin myös itse kasveista, jotka on saaneet tätä Led-valoa, tulee huomattavan paljon laadukkaampia ja parempia. Ja nimenomaan tämä LED-valo on sen tehnyt. Samaan aikaan annettu perinteinen HPS valo ei siihen ole pystynyt.
Katso miten nämä minun perinne pelargonitkin taas kukkii tuon lampun alla. Ihan mahdottomia. Leikkasin nimittäin reilu kaksiviikkoa sitten kaikki nuput pois ja nyt näyttää tälle. Ja mitään muuta valoa nuo ei saa kuin 16 h tätä led-valoa. Mitenköhän komeita noista taas tuleekaan sitten kun vaihdan mullat ja annan muutenkin lisää puhtia. ;)
Eli entistäkin lämpimämmin voin suositella sinulle tätä ammattilamppua kotiin. Se on yksi parhaita asioita mitä kasveille olla voi olla. Niin kuin Leena kerran sanoi, että ”tällä lampulla kasvattaa viidakon vaikka komeron perällä”. :)
kaikkiaan olen kyllä niin iloinen, että sain sovittua aikanaan tämän lamppumallin myynnin myös koteihin Philipsin kanssa.
Ja ne viimeviikolla läpikäydyt jutut mm eri aallonpituuksien vaikutuksista ym. löydät myös TÄÄLTÄ
Eiköhän nyt olla käyty valoasiat tähän hetkeen taas melko perusteellisesti läpi ja siirrytään seuraaviin aiheisiin. :)
KYLMÄKÄSITTELYÄ SIEMENILLE
Niin kuin tiedetään, niin osa siemenistä tarvitsee itääkseen ns. kylmäkäsittelyn. Eli käytännössä voidaan puhua, että siemen virittyy kasvuun vasta kun se on ollut riittävän kauan alle + 5 asteen.
Eli jos olet kerännyt syksyllä siemeniä ja pitänyt niitä sisällä, niin itämisen varmistamiseksi tuo kylmäkäsittely olisi hyvä tehdä ja aloittaa ihan näitä aikoja. Myös ostosiemenissä ( etenkin perennojen) saattaa olla tarve tehdä kylmäkäsittely, mutta siemenkauppias kyllä tietää kertoa sen, jos niin on.
Kylmäkäsittelyaika vaihtelee ja on 4 viikosta jopa 12 viikkoon, joten joidenkin osalta alkaa olla kohta kiire.
Minä suosin kahta eri tapaa, hiukan riippuen tilanteesta, mutta molemmat toimivat.
JÄÄKAAPISSA
- Sekoitan siemenet suht kosteaan kylvömultaan ja laitan ne pussiin ja jätän huoneenlämpöön pariksiviikkoa. Ja pussiinhan me tehtiin vielä lisäksi se pieni ilmareikä- tiedät kyllä miksi. :).
- Laitan pussin jääkaappiin tarvittavaksi ajaksi. Jos en ole varma ajasta, niin pidän pusseja vähintään kaksi- jopa kolme-kuukautta jääkaapissa.
- Kun pussissa alkaa näkyä itämisen merkkejä, nostan pussit valoisaan paikkaan ja huoneenlämpöön. Led-valo on tässäkin ihan ykkönen. :)
- Koulin normaalisti kylvö/taimi tai kookos seokseen.
- Mikäli mitään eloa ei pussissa ala näkymään, niin ei luovuteta, vaan levitetään pussin sisältö laakeaan astiaan ja peitellään kevyesti vermikuliitilla ja usein itämisen ihme toteutuu sittenkin. :)
ULKONA
- Tee alkutoimet samoin kuin jääkaappiversiossa, mutta levitän seoksen suoraan kylvöastiaan ( muistetaan katsoa, että pohjassa on riittävät reiät mahdollisen vesisateen tai sulamisveden pois pääsemisen varmistamiseksi eikä astiasta tule kylpyammetta – nämä siemenet, kun hiukan huonosti osaa uida. ;) )
- Sisälläoloajan jälkeen siirrän astiat ulos ja hautaan ne kokonaan lumen sisään.
- Katson sitten koko kevään ajan, että astia on koko ajan lumen alla. Sekä ettei leutoina ajanjaksoina vesi pääse hukuttamaan niitä (siksi siis ne kunnon reiät siellä kylvölaatikon pohjalla oli tärkeitä)
- ja sitten jatkan tuosta jääkaappiversion kohdasta 3 eteenpäin samalla tavalla.
Ja muistetaan laittaa ne kunnolliset nimilaput heti, ettei tarvitse suotta keväällä arpoa, että mikä mitäkin oli, vaikka kivaahan se voisi olla sekin… ;)
Jaa-a, nyt minä taidan kyllä lähteä kantamaan puita pirttiin jo hiukan lämpiämään. Palaa sitten taas tulet iloisesti illalla niin takassa kuin leivinuunissakin. Ja jos sitä ehtisi vielä käydä pikku lenkillä noiden liukulumikenkien kanssa. Tuolla metsässä kun hiihtelee, niin voi löytyä vaikka tämmöisiä ”makuupaikkoja”. Tunnistatko? Tässä on ollut useampi Teeri ns. kiepissä.
Viikonlopulla ajattelin viettää hiukan enempi aikaa tuolla polttopuita kaadellen ja mukavista talvipäivistä nautiskellen. Kohta on kumminkin täällä puutarhalla kiirusta aamusta iltaan, niin parempi kaadella nuo polttopuut jo nyt. On sitten halkomista vaille valmiina, kun kevät illat sopivasti lämmittävät.
Kaatohommiin en uskalla Reiskaa ottaa mukaan, mutta halkomisessa siitä on varmasti iso apu. Siihen tahtiin se kantaa noita takkapuita sisällä, että jos saisin sen opetettua viemään niitä pinoon asti, niin minun ei tarvitse tehdä muuta kuin halkoa. Tosin veikkaan, että siinä meillä ei ihan ajatukset kohtaa vielä tänä keväänä… ;) No pääasia on, että on reipasta ja mukavaa yhdessä tekemistä.
Norman Vincent Peale