Linnunlaulun raikastamaa huomenta täältä puutarhalta.
Eipä juuri ihanampaa voi olla, kun aamulla herää ja avaa ikkunan, niin sieltä suorastaan tulvii muuttolintujen saapumisesta kertova konsertti. Töyhtöhyypät, kottaraiset ja kiuru erottui heti, samoin kuin aamukonserttiaan jo pidempään jatkaneet varpuset ja tiaiset. Joutsenet kuuluivat töräyttelevän tuolla kauempana pellolla ja sepelkyyhkyjen ensimmäiset etujoukot lehahti etsimään peltojen ensimmäisiltä sulapaikoista aamupalaa.
Jos ei ole vuodet veljeksiä, niin ei ole kyllä viikotkaan. Viimeviikolla oli vielä pakkasta ja lunta tuli kuin talvella konsanaan. Nyt muutamassa päivässä lumet ovat sulaneet huimasti ja ilma lämmennyt niin, että eilen illallakin oli 10 astetta lämmintä. Kevät tulee nyt rytinällä ja helposti ennättää ottaa itsensä kiinni. Onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa, kun vanhan kansan mukaan uskalsi kesäkukat ulos istuttaa.
Suvi-päivä 14.4.
Vanha kansa piti tuota päivää sellaisena rajana, jonka jälkeen ilmat muuttuivat kesäiseen suuntaan. Joten kaikenlainen esikasvatus on nyt ajankohtaista ja se ihanuus saa jatkua vielä parisen kuukautta. Toki kasvihuoneisiin pääsee jo ihan kohta ja pienellä lisälämmittimellä voi mennä jo nyt. Luonnonvalo riittää hyvin ja pakkaset ei ole enää kovia. Toki säätietoja kannattaa seurata ja toimia muutenkin sillä terveellä puutarhurin järjellä sekä tunteella.
LEIKKAUSHOMMIA, OSA 2, KUU JA KELIT KOHDILLAAN
Viimeviikolla oli puhetta siitä, että ensin katsellaan ja suunnitellaan sekä pohditaan asioita ennen kuin tartutaan toimeen. No nythän kelit kääntyivät kevääksi ja leikkauspuuhiin pääsee ainakin eteläisemmässä Suomessa kohta ja pohjoisemmassakin varmaan seuraavan kuun ollessa kohdillaan. Leikkaukset kannattaa kuuntiedon mukaan ajoittaa aina laskevalle kuulle, joka on siis nyt ja jatkuu aina 15 päivään asti. Seuraava laskevan kuun aika on sitten ensikuussa 1-14.5.
Viimeviikolla puhuttiin myös alasleikkauksen ja harvennuksen eroista. Tässä olisi hiukan yleisempiä kasveja ja niille suositeltavin leikkaustapa.
Alasleikkuu kasvit:
Aitaorapihlaja, Happomarjat, Mahoniat, Pihlaja-angervot, Pensasangervot, Hansaruusut, Hernepensaat, Karoliinanruusut, Keijunruusut, Kiiltoruusut, Kurtturuusut, Nukkeruusut, Sepelvarvut, Taikinamarjat, Tuoksuvatukka ja Vuohenkuusamat.
Harvennettavia: Aroniat, Atsaleat, Jasmikkeet, Kanukat, Kultasateet, Kuusamat, Herukat, Hortensiat, Marjaomenapensaat, Onnenpensaat, Pensashanhikit, Syreenit, Tuhkapensaat, Tuomipihlajat, Tyrnit ja Vihmat.
Liisa muistutti myös, että omenapuun oksat kannattaa laittaa sisälle maljakkoon. Oksaan nopeasti ilmaantuvat lehdet ja kukat tuo ihanan tuoksun keväästä.
PAKKASSUOJAT PAIKALLAAN VAI EI ?
Pakkasten loputtua tai ainakin kovimpien pakkasten väistyttyä on moni pohtinut pakkassuojien paikallaan pitoa tai ennemminkin poistoa. Minusta tässä taas pitää käyttää sitä tervettä puutarhurin järkeä ja toimia ilmojen mukaan. Ottaa pois ja laittaa takaisin,jos kelit muuttuvat. Ei tarvitse senkään asian olla ihan niin mustavalkoinen vai mitä. Tärkein asia tarkistaa siinä vaiheessa kun ottaa suojia pois, on että maa on sulanut ja juuret saavat vettä.
LISÄKASTELULLA SUOJAAT KUIVUMISTA
Haalealla vedellä kastelu olisi paikallaan nyt muillekin köynnös ja ainavihannille kasveille, joiden ympäriltä alkaa lumet hävitä. Näin mahdollinen routa sulaa ja juuret saavat vettä eikä suotta tule kuivumisia.
Leskenlehdellä on myös horoskooppi aika nyt
Leskenlehti 5.4. - 2.5.
Leskenlehti on vaatimaton ja itse asiassa varsin mitättömän näköinen kukka. Kuitenkin kaikki huomaavat sen. Samoin on leskenlehti-ihmisten laita, he säteilevät hyvää tuulta ja ilahduttavat läsnäolollaan muita. He tuntevat hyvin itsensä, hyväksyvät virheensä ja ovat siksi muiden mielestä välillä hätkähdyttävänkin avoimia kertoessaan itsestään. Leskenlehti ei pelkää olla seuran keskipisteenä ja on muutenkin mielellään esillä. Leskenlehti-ihmistä on helppo lähestyä ja hänestä saa nopeasti hyvän, luotettavan ystävän. Rönsyilevä ja utelias luonne esiintymishalun yhteydessä johtaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki pidä leskenlehdestä. Siksi leskenlehti viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa. Lyhytjänteisyys ja pintapuolisuus ovat leskenlehdelle ominaisia piirteitä ja siksi hän nauttii töistä, joista tulee nopeasti valmista ja joiden tulokset näkyvät kunnolla. Kärsivällisyys on hyve, jota leskenlehden on opeteltava koko elämänsä. Leskenlehdellä on kaksi lähes kokonaan toisistaan poikkeavaa elämää. Alkuvaiheessa (kukkiessaan) se on sirkeä ja näkyvä. Aikuistuessaan leskenlehtipersoona tekee saman kuin nimikkokasvinsakin; vaihtaa luonnetta. Leskenlehti kasvattaa valtavat tummanvihreät lehdet. Leskenlehti-ihminen saattaa aloittaa aikuisiässä uudelleen opinnot, vaihtaa ammattia, muuttaa asumaan maalle tai muuten "vetäytyä" omien suojalehtiensä varjoon. Jos leskenlehti solmii avioliiton nuorena, toimii se parhaiten toisen leskenlehti-ihmisen kanssa. Yhdessä kasvaminen ja muuttuminen lujittavat liittoa vuosien mittaan.
HUONEKASVEILLE LISÄÄ KASTELUA, MUTTA VAROVASTI VIELÄ LANNOITTAEN
Huonekasvien vedentarve lisääntyy lämpimien ja pitenevien päivien myötä joskus aika yllättäenkin. Joten sormet kannattaa työntää niiden multaan nyt hiukan tavallista useammin.
HYÖNTEISHOTELLIHAASTE, KIITOS JA VINKKEJÄ
Viimeviikolla heittämäni hyönteishotellihaaste sai ihan valtavan hienon vastaanoton ja erilaisia asuintiloja valmistuukin entistä enemmän tälle keväälle. Aika monelta sellainen jo löytyikin ja kuulemma lisää tulee. Hieno yhteinen asia, josta jokaiselle tulee hyvä mieli. Kiitos, kun heittäydyitte taas niin hienosti mukaan näihin minun tempauksiini. <3
Jos käytät järviruokoa hyönteishotellissa, niin sen suojaksi kannattaa virittää tiheäsilmäinen verkko, sillä muuten tikat keksivät nopeasti ”seisovan pöydän” ja napsii asukit sekä rikkoo samalla pesän. Kiitos Pirkko tästä hyvästä vinkistä!
Kasvupaikkojen ei tarvitsisi olla aina niin siistejä… nimittäin ainakin osa pihasta saisi olla enempi luonnon tilassa ja sieltä monet pikkupörriäiset löytäisivät pesä- ja turvapaikkoja. Se on myös hyvä syy luvalliseen laiskotteluun…;)
Torjunta-aineita maltilla ja vain tarpeeseen on hyvä ohje. Tosin minusta tuntuu, että siinä me ollaan jo melkoisen fiksuja ja edelläkävijöitä verrattuna moneen Euroopan maahan. Minusta nimittäin tuntuu, että olemme jollain lailla enempi luonnonkansaa ja oppineet pärjäämään muutenkin kuin vain myrkyttämällä ”ylimääräiset” pois. Osataan ja viitsitään kitkeä, vuorotellaan kasveja, käytetään kumppanuuskasveja ja erilaisia katteita, jne sekä siedetään myös pieniä takaiskuja. :)
Vaan nyt lähden tuonne ulos kuuntelemaan tuota lisääntyvää luonnon konserttia ja kippurahäntien kanssa tutkailemaan kuinka kevät tänään edistyy. Tiedä vaikka illalla mentäisiin vielä metsään jos vaikka kuulisi metson soidinta tahi pöllöjen kosio huhuilua. On tämä kevät kyllä niin ihanaa aikaa, niin kasvihuoneella kuin luonnossakin, ettei oikein nukkua malttaisi. :)
--------------------------------------------
Muuta ei tarvita…
kuin talon täydeltä kirjoja ja
puutarhan täydeltä kukkia!
- tuntematon