Värikkään kaunista huomenta täältä puutarhalta.

Täällä taas! Viimeviikolla tosiaan otin pienen loman ja lähdin lyhyelle ruskaretkelle nauttimaan syksyn tulosta. Kyllä olikin ihanaa seurailla luonnon siirtymistä lepoon kaikissa väreissään. Etelään muuttavien hanhiparvien määrä on ollut ja hienoa katseltavaa. Tuhansia hanhia on mennyt tästä yli ja osa jäänyt myös hetkeksi levähtämään ja ruokailemaan tuohon pelloille. Kaikille olen toivotellut hyvää matkaa ja näkemisiin taas muutaman kuukauden kuluttua.

TIESITKÖ, ETTÄ RUSKA ON MYÖS KASVIEN PUHDISTAUTUMISTA?

Ruska aika on tosiaan nyt parhaimmillaan etelä- ja keski-suomessa ja minä ainakin hurmioidun joka vuosi tuosta luonnon värikkäästä tavasta asettua ansaittuun lepoon. Ruska itsessäänhän johtuu siis siitä, että lämpö ja valo vähenevät niin paljon, että lehtien yhteyttäminen loppuu ja lehtivihreä alkaa hajota. Tällöin lehdissä olevat muut värit tulevat esiin.

Mutta tiesitkö sitä, että samalla kasvit myös puhdistuvat? Eli samalla kun lehtivihreä siirtyy runkoon, kasvit työntävät kasvukauden aikana mahdollisesti kertyneet epäpuhtaudet lehtiin ja ne tippuvat sitten lehtien myötä pois ja puhdistaa puun samalla. Kyllä luonto on sitten ihmeellinen ja viisas, eikö vain? Sitäkin mietin, että eikö meidänkin olisi hyvä aina aika-ajoin ”tiputtaa lehtemme” eli heittää turhat murheet pois mielestämme ja antaa tilaa uusille ”silmuille” elämässämme. Vaikka jo tänään! :)

 

 

RETKEILYÄ JA TESTAUSTA, NYT LÖYTYI KAKSI UUTTA SUOSIKKIA

Varmaan olet jo huomannut, että tykkään paitsi puutarhurin elämästä, niin myös luonnosta ja siellä liikkumisesta. Nehän on vähän kuin ”paita ja peppu” muutenkin. Ja sen olet varmasti myös huomannut, että olen (ehkä joskus liikaakin) innokas testailemaan ja etsimään uusia asioita. Oli sitten kyse kasveista, kasvattamiseen liittyvistä asioista, työkaluista, luonnonantimien käytöstä, hyvinvoinnista (nukkuminen on ihan minun lempiaiheeni), jne. niin myös retkeilystä ja siihen liittyvistä jutuista. Lukuista ovat ne jalkineet, lamput, asusteet, puukot, tulentekovälineet, suuntimalaitteet / sovellukset, yöpymistarvikkeet, jne, jne. mitä on tullut vuosikymmenten saatossa testattua. Ja yhä edelleen mieli tekee testailla kaikkea uutta. Etenkin sellaisissa asioissa, joista en ole vielä löytänyt ”mielitiettyäni”.

Nyt olen löytänyt ja hyviksi havainnut kaksi löytöä joista olen tykännyt heti alusta asti ja vuoden kokemuksen jälkeen yhä vain enemmän ja enemmän. Nimittäin tuo turvavärinen sadeviitta (boncho). Ja toisena suosikkina on tuo kotimaisesta puusta ja erittäin hyvin toteutetusta istuinosasta tehty kolmijalka.   

Tuo sadeviitta oli minulla koekäytössä jo viimesyksystä alkaen ja mitä enemmän sitä käytin, niin sen parempi. Lähden sitten päiväretkelle, hakemaan postia, viemään kippurahäntiä iltapissille, tms. niin tuo on ihan mahdottoman kätevä heittää päälle ja pois. Alle sopi vaikka reppu ja materiaali on paitsi kestävää, niin myös sopivan notkeaa, ettei haittaa liikkumista käytännössä ollenkaan. Ja vuoden ahkeran käytön jälkeen, se on yhä kuin uusi. Eikä tuosta oranssisesta turvaväristä ainakaan haittaa ole, päinvastoin, Liikuin sitten metsässä tai tiellä, niin kyllä näkyy muille paljon paremmin kuin se vanha harmaa jota ennen käytin.  

Ja tuo kunnon kolmijalka jakkara, se oli heti ensi istumalta täysi kymppi. Tukeva, mutta silti kevyt ja hyvin toimiva ja sopivan pitkä kantohihna, joka vetää tuolin hyvin kasaan ja on helppo heittää selkään pään yli roikkumaan. Tuoli itsessään on sopivan korkea istua, pääsee hyvin ylös eivätkä jalat puudu pitkässäkään istumisessa. Istuinosa tehty varmasti kestävästä turvavyömateriaalista, ommeltu huolellisesti ja se asettuu peppuun aina kuin mittojen mukaan olisi tehty. Ei keiku, eikä kilise epätasaisellakaan alustalla. Se myös kuivuu nopeasti (kun ei käytännössä oikein kunnolla kastukaan). Ja itse tykkään tuosta puusta muutenkin materiaalina, sillä se ei kilise ja kolise niin kuin reppujakkarat ja luonnon eläimet ei säiky sitä lainkaan. Tämän opin luontokuvaaja kaveriltani jo aikoinaan että, ”muista, metalli ei kuulu luontoon, eläimet säikkyvät sitä aina” ja totta se on. Marjapuskailla kesällä tuo oli myös ihan lyömätön, niin kiva ja helppo istua, että marjojen keruu oli yhtä juhlaa.  

 

Oman sadeviittasi saat TÄÄLTÄ (29,95)

Oman jakkari saat TÄÄLTÄ (19,90)

RETKEILIJÄN TOIVEPAKKAUS

Tingin molemmilta valmistajilta "tehdaserän" meille sopivaan hintaan eli nyt saat nämä molemmat itsellesi tai vaikka isänpäivälahjaksi kerhohintaan, niin kauan kuin tätä erää riittää.

Tässä on siis mukana tuo sadeviitta (josta saa myös laavun) ja kolmijalkajakkara. Nämä kun on mukana, niin aina pärjää, kelissä kuin kelissä. :)

TÄÄLTÄ

KASVIHUONE JA PALOVAARA

Nyt se sitten tapahtui tuolla appilassa maanantaiaamulla, se mistä olen varoitellut aina aika ajoin, eli lisälämmitin oli mennyt kasvihuoneessa oikosulkuun ja sytytti koko kasvihuoneen palamaan. Oliko lämmitin sitten saanut kosteutta vai kävikö vain huono tuuri, mutta se syttyi palamaan ja samalla poltti koko kasvihuoneen hetkessä. Tuollainen kennorakenteinen huone kun syttyy, niin se palaa kuin soihtu. Mitään ei ollut tehtävissä, vaikka heti näkivät kun vasta nurkka oli tulessa. Pari minuuttia ja koko huone oli palanut. Onneksi kenellekään ei sattunut mitään eikä muita rakennuksia palanut, ainoastaan hyvä chili ja tomaattisato meni. Eli olethan sinäkin tarkkana noiden lisälämmittimien ( myös tunnelma kynttilöiden) kanssa, että ovat asianmukaisia, ettei käy näin.

NURMIKON LEIKKUUTA

Tämä lämmin ilma saisi kyllä nurmikon vielä kasvamaan, mutta tuo valon vähyys tekee sen, että kasvua ei juuri enää tapahdu. Leikkaan siis nyt viikonlopulla tuon nurmikon jo talvilyhyyteen eli n. 3-4 cm pituiseksi. Sen verran se on pitkää ja puiden lehtiäkin on tippunut, että leikkaan sen varmaan taas kahteen kertaan. Näin leikkuutähteet silppuuntuvat hyvin. Silloin ei tule talvituhoja ja ne myös maatuu paljon paremmin. Eli leikkaus kahteen kertaan, lyhyeen sänkeen ja sitten leikkuri pesuun, huoltoon ja talviteloille. :)

PALJON LEHTIÄ? KÄTEVÄSTI POIS

Tuo iso saarnipuuni tiputti ja tiputtaa yhä sen verran paljon lehtiä, että niitä on pakko osa haravoida pois. Niitä on nimittäin tuossa lähes 200 vuotiaan puun juurella useamman sentin paksuinen matto. Minusta kätevin tapa siirtää suurimmat määrät pois on tehdä se tuon kevytpressun avulla. Se vain levälleen, haravoin lehdet sen päälle, nurkista kiinni ja kevyesti kulkee lehdet lehtikompostiin. Isompikin määrä tulee yllättävän vaivattomasti.  

KUKKAHOROSKOOPISSA ON JUHLITTU PELTOLEMMIKKIÄ JO MUUTAMAN PÄIVÄN AJAN.

Peltolemmikki 8.10. - 12.11.

Vaatimaton olemuksesi kätkee salattua suloa. Nuoruutesi nupussa saatat tuntea itsesi punastelevaksi seinäkukaksi, mutta jo varhain kukintosi kypsyy ihanaan sineensä. Et oikein osaa valita elämänuraasi, vaan hajotat itseäsi moneen suuntaan. Onnistut kuitenkin pitämään rönsyilyn hallinnassa ja lopulta monet mielenkiinnon kohteesi osoittautuvat hyvin hedelmällisiksi. Sinua pidetään hieman epävarmana ja mitättömänä, mutta ken sinuun tutustuu, hurmaantuu lempeään sineesi. Hiljaisuutesi rakentaa ympärillesi salaperäisyyden verhon. Viihdyt kuitenkin mainiosti ihmisten lähellä, vaikka et seurueen keskipisteenä. Pidät maaseudun rauhasta ja kuljeksit mielelläsi tutuilla pelloilla ja kallioilla. Yllättävä menestyksesi saattaa aiheuttaa kateutta ja sinuun liitetään tarinoita, synkkää draamaakin. Kuiskitaan, että neidolleen kukkiasi poiminut nuorukainen horjahti vuoksesi virtaan ja huusi ennen hukkumistaan: älä unohda minua. Tämä nimesi tunnetaan monilla kielillä. Lähipiirissäsi sinusta ollaan monta mieltä, riippuen siitä kuka puhuu: ikävänkukka, muistiainen, orpolapsenkukka, lemmenkukka. Itse et tunne olevasi kovinkaan kohtalokas, pidät niin onnesi kuin murheesikin omanasi. Suuripiirteisenä luonteena et piittaa puheista. Sukunäkö on teillä perinteisesti vahva piirre ja itse tiedät, että onneton tarina liittyy rannalla asuvaan serkkuusi Luhtalemmikkiin. Sinua huvittaa, että harva tietää todellisen taustasi. Sen, että tieteellinen nimesi merkitsee hiiren korvaa. Hoida itseäsi, niin säilytät kukkeutesi pitkään. Pystyt tuottamaan kukkia koko kasvukautesi ja herätät ihastusta vielä kypsälläkin iällä. Vartesi on kovin hento, pidä huoli selkäsi kunnosta.

AMARYLLIKSET MYÖS LEPOON, LEPOAJAN PITUUS ON TÄRKEÄÄ!

Niin kuin luonto, myös kesän ulkona olleet amaryllikset siirtelin lepoon. Annoin niiden kuivahtaa kunnolla, leikkasin lehdet poikki n. kaksisenttiä sipulin yläpuolelta poikki ja siirsin ne tuonne varastoon pimeään lepäilemään. Siellä on n. kymmenisen astetta lämmintä. Siellä ne saavat nyt levätä pari-kolme kuukautta ja sitten istutan ne uudelleen. Tuo lepoaika on muuten tärkeää pitää riittävän pitkänä, sillä juuri tuon levon aikana, tarkemmin sen loppupuolella, uudet kukka-aihiot muodostuvat sipuliin sisälle. Jos lepoaika jää liian lyhyeksi, niin sipuli kasvattaa vain lehdet. Lajikkeittain on melko isoja eroja, jopa useamman viikon, mutta nyrkkisääntönä on että +10 asteessa – 10 viikkoa vähintään. Ja siitä jokainen aste ylös tai alaspäin, tietää viikkoa lisää lepoaikaa.   

MINUN JOULUAMARYLLIS VALINNAT TÄLLE VUODELLE

Minun joulunodotus koskaan tunnu oikein alkavan, ennen kuin pääsen istuttamaan ensimmäiset jouluamaryllikset. Ihan vielä ei pääse, kun ovat tuolla levossa, mutta ensikuun alussa jo sitten viimeistään istutan ensimmäiset. Niiden ensimmäiset putket tosin sitten kukkii jo selvästi ennen joulua, mutta eipä se haittaa. Varsinaiset jouluksi kukkivat istuttelen sitten vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Nämä lajikkeet on sen verran nopeita, että tulevat kukkaan kolmessa-neljässä viikossa.

Minä olen valinnut tämmöisiä lajikkeita tälle joululle ja tiedän jo nyt, että kukkien määrä tulee olemaan huikea. Sen verran on avattu sipuleita ja tarkastettu kukka-aihioiden määrää jo nyt. :)

 

 

SIPULIKUKKIA RUUKKUUN, KUN EI OIKEIN MALTA VIELÄ ULOS LAITTAA

sen verran tosiaan tuo ilma on lämmintä, että sipulikukkia ulos en vielä hirveästi ole laittanut. Narsisseja ja pikkusipuleita toki, mutta tulppaanit odottavat vielä kiltisti tuolla istuttamista ja ilmojen viilentymistä.

Mutta kun kovasti mieli tekee istutella, niin kellariin vietäviin ruukkuihin niitä jo istutan. Ne on ihan mahdottoman kivoja sitten tuoda jo keväällä aikaisin, kevätauringon alkaessa lämmittämään, tuohon terassille ja rapun pieleen tuomaan kevättä.

Kokeile sinäkin, tämä on helppoa. Näin se kaikessa yksinkertaisuudessaan menee. 

 

  1. Valitsen sopivan kokoisen, mielellään hiukan laakean ja suht syvän astian.
  2. Laitan pohjalle ruukunpaloja tai kevytsoraa salaojaksi.
  3. Käytän hiekansekaista multaa. Laitan sitä n 2/3 ruukun korkeudesta ja tiivistän kevyesti.
  4. Toisin kuin maahan istuttaessa laitan sipulit ihan vieri viereen tai jopa useampaan kerrokseen. Isot sipulit syvempään ja pienet pinnempaan. Näin niistä tulee upeita ja pitkään kukkivia astelmia.
  5. Lopuksi peittelen sipulit joko samalla mullalla tai hiekalla. Muutama sentin kasteluvara on hyvä jättää.
  6. Lopuksi vielä kastelen istutukset kevyesti. Märkyys – sehän se oli se sipulikukkien pahin vihollinen.
  7. Sitten vain vien ruukut viileään (n. 4-10 asteiseen) ja pimeään paikkaan talveksi.
Keväällä, usein jo helmikuulla nostelen niitä sitten sisälle ja lämpiminä päivinä ulos tervehtimään kevään tuloa

Varoitus! Näitä kun kerran tekee, niin näihin jää ”koukkuun”, joka syksy ”pitää” tehdä, on nämä niin ihania kevään tuojia. :)

Kukkasipulit, niin maahan kuin ruukkuistutuksiin alkaa huveta, mutta vielä löytyy hyvä valikoima TÄÄLTÄ

 

SYYSISTUTETTAVIEN PERENNOJEN LOPPUKIRI, KERHOTARJOUS - 50 % NIIN KAUAN KUIN RIITTÄÄ.

Monivuotisten istutusaika jatkuu vielä hyvänä, mutta innostus on ollut niin suuri että kohta on kaikki ylösnostetut jo saanut uuden kodin. Vielä toki on jäljellä, mutta suosittelen nyt viimeistään varaamaan, kohta loppuu. Ja vaikkei sinulla olisi nyt paikkaa/ aikaa istuttaa, niin nämä voit istuttaa vaikka valeeseen ja istuttaa sitten keväällä lopullisille paikoille. Tai hiukan multaa ruukkuun/ astioihin ja viedä kellariin/ varastoon talveksi ja istuttaa keväällä.

Nämä on nyt niin halpoja, että kannattaa hankkia vaikkei tarvisikaan.;)

Koko valikoimani näet TÄÄLTÄ ja kerhotarjouksena kaikki nyt – 50 % alennuksella, niin kauan kuin riittää. Parin viikon päästä aloitan sitten itse istutukset ja tarjous loppuu viimeistään silloin.

Vaan nyt lähden nauttimaan ihanasta ilmasta tuonne puutarhanpuolelle ja laittelemaan perennoja lähtökuntoon. Raitista ilmaa, mukavaa puuhaa ja ylitselentävien hanhiparvien ihailua, voiko päivältä muuta toivoa.

Ps. Jos menet metsään sieniretkelle, niin laitathan jotain värikästä päällesi, sillä hirvijahti alkaa huomenna ja metsässä on hyvä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Samoin liikenteessä kannattaa olla tarkkana, sillä hirvet liikkuvat nyt tavallistakin enempi ja jopa keskellä päivää.

    --------------------------------------------

    Kukaan ei voi palata menneeseen ja tehdä uutta alkua,

    mutta kuka tahansa voi aloittaa tänään ja tehdä loppumatkan haluamansa kaltaiseksi.

    • Stephen Covey


    --------------------------------------

    Ihanan syksyistä ja värikästä viikonloppua Sinulle hyvä ystäväni

    Toivotteleepi,

    Puutarhurisi

    Juha