Aurinkoisen lämmintä ja ihanasti vihertävää huomenta täältä puutarhalta.
”Olenkohan nukkunut Ruususen unet” tuumin tuossa aamulla, kun tuntuu että ihan kuin kevät olisi jäänyt välistä. Sellaisella vauhdilla ilmat lämpeni ja luonto heräsi, että hypättiinkö tässä nyt suoraan kesään? No ei vaan, ihanaahan tämä lämmin on ja mikäs tämän mukavampaa kuin kesäinen keli. Tekee hyvää alkavalle kasvukaudelle. Ensiviikolla sitten ilmeisesti ilmat hiukan jäähtyy normaaliksi ja sateita tulee, mutta se jos mikä on aivan ihanteellista meille puutarhureille. Lämmin maa saa vettä ja vähän viileyttä, niin ei paremmin olla voi.
Ja ihanat valkovuokot kukkii <3 <3 <3
LÄMMINTÄ, MUTTA MALTILLA VIELÄ
Nämä lämpimät innostaa itse kutakin katselemaan ja kapsuttelemaan noita penkkejä ulkona, mutta maltetaan nyt vielä. Erityisesti sisällä kasvettujen kesäkukkien, tomaattien, kurkkujen, ym. kanssa. Niiden ulos viemisen kanssa ei kannata hätäillä. Tämä keli on niille hyvin petollinen ja riskialtis. Päivät ovat kuumia ja tuulisia ja yöt kylmiä. Tällöin lehtien palaminen ja kasvien kuolemisen riski on suuri. Pientä ulkoilua ja karaistumista kannattaa kyllä tehdä, mutta ihan suoraan ja kerrasta ulos laittamista en kyllä vielä suosittele. Tai jos laitat, niin harson laittaminen päälle suojaa mukavasti pahimmilta ääripäiltä, niin päivällä kuin yölläkin ja kasvit saa rauhassa tottua ulkoilmaan.
KARAISEMISESTA PARI JUTTUA
Taimien karaiseminen on tuttu juttu, mutta silti aina joka vuosi tulee nähtyä taimia, jotka on viety liian aikaisin tai liian pitkäksi aikaan ulos ja ne menetetään. Harmittaa ihan mahdottomasti katsoa, kun niin on käynyt. Eli jos tiedät aloittelevia taimikasvattajia, niin vinkkaathan heille pari huomioitavaa asiaa tuosta karaisemisesta.
- Kasvit ulos ensin vain 5-10 minuutiksi kerrallaan ja seuraavina päivinä aika aina tuplataan ja näin jatketaan, kunnes kasvi voidaan jättää kokonaan ulos. Vajaa pari viikkoa siihen menee.
- Taimet tulee laittaa ensimmäisinä kertoina suojaisaan paikkaan, johon ei käy tuuli eikä suora aurinko.
- Ensimmäisinä päivinä (tai kylmien päivien aikaan) kannattaa heittää esim. harso niiden päälle. Se suojaa ääriolosuhteilta ja antaa kasvin vahvistua suojassa.
- Ja sellainen ajatus niiden kanssa on, että ne on kuin pieniä vauvoja, joita totutellaan uusiin asioihin. Huolehditaan ja katsotaan perään, eikä jätetä oman onnen nojaan. Siitä kun ne sitten hiukan kasvavat, niin pärjäävätkin hienosti omineen.
ja huom ! Karaisussahan käy usein niin, että kasvin alkaessa totuttautua ulkoilmaan, niin sen kasvu pysähtyy hetkeksi. Tästä ei kannata olla huolissaan, vaan antaa kasville aikaa ja hoitoa normaaliin tapaan ja itselleen malttia.
KUUN KERTOMAA - MITÄ ISTUTELLAAN VASTA TIISTAIN JÄLKEEN? JA MITÄ ON HYVÄ TEHDÄ NYT?
Nyt on siis vielä laskevan kuun aika ja se jatkuu aina tiistaihin asti. Tiistaina on ns. mustankuun päivä (näkyy siinä meidän puutarhakalenterissa mustana pallukkana) ja siitä alkaa nousevan kuun aika. Eli nyt on hyvä istuttaa vain juurikasveja (esim. perunat, sipulit, lantut, jne. Niitä, joiden kasvu menee maassa alaspäin. Samoin nousevia rikkaruohoja ja muita raivauksia / leikkauksia on oikeinkin otollinen aika tehdä nyt.
Nousevan kuun vaikutus alkaa siis keskiviikkona, jonka jälkeen alkaakin hyvät ajat istutella kaikkea mikä kasvaa ylöspäin. Sitten ne lähtevät hyvään kasvuun heti.
TUHKAA SIPULEILLE
Jos istutat sipulia (kuu olisi siihen suosiollinen maanantaihin asti…), niin hyvä keino ehkäistä sipulikärpäsiä on sirotella hiukan puutuhkaa istutusvaon pohjalle.
ETANA, ETANA NÄYTÄ SARVES, OLETKO HYVIS VAI PAHIS?
Etanat ovat myös heränneet lämpenemisen myötä ja niiden näkemisestä panikoituu helposti. Etanoita elää Suomessa reilut parikymmentä lajia. Niistä valtaosa on harmittomia ja hyviä, mutta menettävät henkensä valitettavasti sen takia, että niitä luullaan ”pahiksiksi”. Osa tapetaan vain varmuuden vuoksi, kun ei tunnisteta. Mitäs, jos otetaan hetki aikaa ja lukaistaan ja opetellaan tuntemaan nuo etanat. Voidaan sitten neuvoa muitakin ja vältytään turhalta panikoinnilta. Ja toisaalta opitaan myös hävittämään / torjumaan nuo pahikset oikein.
Luodon Leenalla on etanoista erittäin hyvä sivu, jossa nämä asiat on kerrottu erinomaisen hyvin kuvin ja sanoin. Suosittelen lämpimästi ottamaan vaikka kupin kaffetta ja viettämään vartti aiheeseen perehtyen. Sen jälkeen elämä etanoiden kanssa on paljon helpompaa. :)
KOIVUTISLE VINKKEJÄ PENTILTÄ
Pentti laittoi meille hyväksi koettuja vinkkejä myyrien karkottamiseksi Ecokoivutisleen ja oasis sienen avulla.
”Tulipa mieleeni laittaa käyttövinkki tuosta Ecotisleestä. Monella puutarhurilla on ongelmia myyrien kanssa. Meillä oli tämä ongelma vuosikymmeniä sitten. Se ratkesi Ecotisleellä, joka oli silloin uutuustuote. Myyrät häipyivät.
Viime kesänä taas ilmestyi puutarhaamme kontiaisen kekoja, jotka alkoivat jatkua kekonauhana ympäri
tarhaa. Tilasin pari litraa Ecotislettä ja leikkelin VIHREÄSTÄ Oasiksesta 3 -4 cm kuutioita, jotka laitoin sopivaan muoviastiaan. Päälle kaadoin Ecoa. Sienet imaisivat sen alta aikayksikön.
Nitriilihanskat käteen ja ”piilottelin” näitä kuutioita kekojen alla oleviin käytäviin. Yhtään uutta kekoa ei enää ilmestynyt eikä vanhoja ”päivitetty”. Ensi kesänä sitten nähdään, onko häätö tällä kertaa pysyvä.
Lisäisin vinkkeihin vielä sen, että kuutioiden piilottelu kannattaa aloittaa uusimmasta keosta ja edetä siitä kekorivistön alkupäätä kohden.
Näin kontiaiselle jää poistumisreitti vapaaksi. Muistutuksena vielä, että kontiainen syö matoja, toukkia, kovakuoriaisia ym. Ei siis kasveja, kuten vesimyyrä.
Kontiainen on myös rauhoitettu. Sitä ei saa tappaa. Kontiaisella on myös hyvin herkkä ”nenä”. Siksi tuo koivutisleen todella voimakas tuoksu ärsyttää”
Kiitos Pentille hyvistä vinkeistä ja uskoisin, että jos oasis sientä ei ole käytettävissä (tätä saa kyllä ostaa ainakin kaikista kukkakaupoista)niin esim. superlonin palat toimii myös.
Ja ihan omana vinkkinäni voin kertoa (liittyen tuohon etana asiaan), että kun viljelylaatikon tai penkin reunan sivelee tuolla koivutisleellä, niin siinä kohtaa etanat tekevät u-käännöksen. ;)
NOKKOSEN KUVA
NOKKONEN NOUSEE MYÖS, NYT SITÄ SAA
Oikein hämmästyin, kun huomasin eilen nämä nokkosenversot. Ihan hetkessä olivat nousseet ja noin upeina kasvavat. Nuo, jos mitkä on niitä ”rikkaruohoja” joika ei tosiaankaan kannata jättää hyödyntämättä tai olla pahoillaan jos niitä tontilla kasvaa. Kertoo vain hyvästä maasta ja antaa monia käyttömahdollisuuksia, niin meille itselle kuin kasveillekin.
Kerrataanko hiukan, että mitä kaikkea mahdollisuuksia nokkosen käyttöön on:
Nokkosvesi:
Nokkosvedellä kastelusta hyötyy kasvit, jotka pitävät typpipitoisesta kasvualustasta. Eli etenkin tomaatit, kaalit ja kesäkurpitsat kiittävät runsaalla sadolla nokkosvedellä kastelijaa.
Perinteinen nokkosvesi valmistetaan niin, että otetaan 1 kilon verran nokkosia ja sekoitetaan ne noin 10 litraan kädenlämpöistä vettä. Annetaan valmistua pariviikkoa, välillä hiukan sekoittaen ja sitten sitä käytetään laimennettuna 1:10. Eli litra nokkosvettä 10 litraa kasteluvettä ja hyvä tulee.
Nokkoskäyte:
Nokkoskäyte valmistetaan samalla tavalla, mutta käytteen annetaan seisoa aurinkoisessa paikassa 2-3 viikkoa. Käyte on valmista, kun se on lakannut kuohumasta. Käyte alkaa haista, mutta se ei haittaa. Valmiista käytteestä siivilöidään nokkosenjäämät pois ja sitä käytetään laimennettuna. Nokkoskäytettä annostellaan lannoitteena kasvien juurelle, ei ruiskuteta lehdistölle. Runsasta lannoitusta vaativille kasveille hyvä laimennussuhde veden kanssa on 1:5. Muille kasveille suhteessa 1:10.
Nokkoskäytettä voi käyttää myös torjunta-aineena, jolloin laimennussuhde 1:50.
Nokkostee:
Nokkosteetä valmistetaan kaatamalla kuumaa vettä nokkosenlehtien päälle, annetaan hautua 10 minuuttia ja siivilöidään lehdet pois. Makeutetaan tarvittaessa esim. hunajalla. Nokkostee on elimistöä puhdistava ja vahvistava tee. Nokkosteetä suositellaan juotavaksi keväällä muutamien viikkojen ajan 2-3 kupillista päivässä vahvistavana voimajuomana. Munuaisten tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien ei tulisi käyttää nokkosteetä.
Käyttö ruoaksi:
Yleensä käytetään nuoret versot keväällä (myöhemmin kesällä versojen latvat) ryöpättyinä muhennoksiin, lättyihin, leipään, keittoihin yms. pinaatin tapaan. Lehdet voidaan myös kuivata ja saatavaa viherjauhetta voidaan käyttää melkein mihin tahansa, esim. mysliin, viilin päälle, leivonnaisiin, yrttisuolaan, teeksi jne.
Ja tiesitkö vielä tämän nokkosesta?
Nokkonen sisältää enemmän mineraalisuoloja kuin yksikään muu Suomessa kasvava kasvi.
Rautaa nokkosessa on 7 kertaa enemmän kuin pinaatissa.
Nokkosessa on myös erittäin paljon piitä, C-vitamiinia ja tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja sekä mm. flavonoideja, eteerisiä öljyjä, hivenaineita ja runsaasti klorofyllejä A ja B.
Kompostissa nokkonen parantaa kompostoitumista.
Nokkosta voidaan säilöä pakastamalla ryöpätyt versot tai em. kuivaamalla. Nokkosesta voidaan valmistaa myös esim. siirappia, simaa ja olutta.
Nokkosia ei pidä kerätä liian rehevästä maasta, eläinsuojien, kompostien tai ulkovessojen läheisyydestä, koska tällaisissa paikoissa kasvi kerää helposti itseensä haitallista nitraattia.
Nokkonen voi kaikkien muiden kasvien tavoin aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia reaktioita.
Nokkosta ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana.
VALKOSIPULIT NOUSEVAT, VETTÄ JA VOIMAA
Valkosipuleistakin alkaa näkyä versoja. Niille annan heti vettä ja kanankakkarakeita, siis toisinpäin eli ensin kanakakkarakeita ja sitten vettä päälle ;) noin 2 dl / neliö. Myös yleislannoite tai luonnonlannoite käy, mutta minusta tuo kanankakkarae on silti parasta. Ruohosilppua katteeksi heti kun sitä vain tulee ja niin saa sipulipenkit kasvaa rauhassa juhannukseen asti. Juhannuksena annetaan (tarvittaessa) toinen kasteluveden sekaan sekoitettu kanakakkalannoitus ja ruohokatetta lisätään tarpeen mukaan ja siinä se sitten on. Heinäkuussa onkin sitten taas muhevat valkosipulit valmiit nostettaviksi.
KIITOS ONNITTELUISTA, JUHLAT JATKUKOON VIELÄ VIIKONLOPUN YLI
Sydämelliset kiitokset niistä kaikista onnitteluista, runoista ja terveisistä sekä kuvista, joita sain synttäreiden johdosta viikolla. Nuo on aina niitä hetkiä, kun sydän meinaa pakahtua ajatuksesta, kuinka upeaa tämä on ollut ja tulee olemaan teidän ihanien ihmisten kanssa. Ja vielä saa touhuilla alalla, josta pitää yli kaiken. KIITOS siis vielä kerran! Olette korvaamattoman ihania kaikki <3
Vaan nyt lähden tuonne kasvihuoneelle letkun varteen ja valmistelemaan taimia ensiviikon toimituksiin. Ovat sitten juuri parhaimmillaan kun kuukin on suotuisimmillaan. Kippurahäntien kanssa mennäänkin sitten vasta illan viileydessä lenkille kuuntelemaan yön ääniä ja tuossa raikkaassa ilmassa on niidenkin kivempi kulkea, kun ei ole niin kuuma.
Ai niin, toinenkin juhlapäivä lähestyy parin viikon päästä. Perinteiset kukkapäivät eli avoimet ovet ovat 25-26.5. Ja silloin avautuu taas kasvihuoneiden ovet ja munkit paistuu. :)
Olisi kiva nähdä sinutkin täällä meidän kanssamme. :)
Luontokin osallistuu äidin juhlintaan, vuokot kukkivat ja aurinko hellii.
Sunnuntaina saadaan sitten vetää taas lippu salkoon ja juhlia sitten sitä kaikkein rakkainta päivää, äitien päivää. Tuon päivän ja kukat ovat kaikki maailman äidit ja äidinmieliset varmasti ansainneet.
--------------------------------------------
Kaunein sana ihmiskunnan huulilla on ”Äiti”,
ja kaunein sanonta on ”Minun Äitini”.
Se on täynnä toivoa ja rakkautta, hellä ja
ystävällinen sanonta, joka tulee sydämen
syvyyksistä.
Äiti on kaikki – hän on lohdutuksemme surussa,
toivomme epätoivossa ja voimamme heikkoudessa.
Hän on rakkauden, säälin, myötätunnon
ja anteeksiannon lähde.
Hän, joka menettää Äitinsä,
menettää puhtaan sielun, joka
siunaa ja suojelee häntä jatkuvasti.
- Kahlil Gibran