Talvisen kaunista huomenta ja kasvurikasta tätä vuotta täältä puutarhalta.

Miten ihanaa onkin istahtaa tähän kaffekupposen kera kirjoittelemaan sinulle pitkästä aikaa. Kolme viikkoa meni että hurahti ja joulukukista ajatukset ja kasvatus on siirtynyt jo ihan keväisiin tunnelmiin. Aamu vierähti lumitöitä tehden taas kerran, mutta onhan se ihanaa kun on lunta. Ja kasvit ja luonto tykkää. Lumi on paras suoja niin kasveille kuin monille eläimillekin. Ja onhan tuo talvinen luonto niin ihana katsella, liikkua ja valokuvata, että ihan mieluusti sitä lunta kolailee vaikka joka päivä, kun jos kelit olisivat harmaata loskaa.

Talon vanha (n. 200 vuotta vanha) Saaripuukin sai yhtenä iltana upean lumipuvun päälleen.

Lunta ja lumitöitä on tosiaan saanut viimeajat tehdä ihan tosissaan. Kasvihuoneiden katoilta on saanut lumia pudotella jo monta kertaa ja seinänvieriä puhdistaa tämän tästä. Kausikasvihuoneiden katoilta lumien tiputus on tosin helppoa, kun pikkusen hurauttaa lämpöä sisälle, niin lumet tulevat iloisesti alas hetkessä. Sitten vaan seinänvierestä lumet pois, niin ei tule vahinkoja. Puiden ja pensaiden oksilta piti pariin kertaan ja käydä lumia tiputtelemassa, mutta nyt tuo tuuli hoiteli asian ja ilmeisesti tuuli yltyy vielä tänään ja huomenna, jopa ihan myrskylukemiin, niin eivätköhän loputkin lumet varise alas.

Sinikan toive: 

Sinikan pyynnöstä laitan jatkossa tähän ”avainsanoja” joita postissani kirjoitan. Sinikka pyysi tätä, sillä se helpottaa myöhemmin asioiden etsimistä / tarkistamista, ilman että tarvitsee avata jokainen posti erikseen. Hyvä vinkki ja mieluustihan minä teen sellaisia juttuja, joista on iloa ja hyötyä muillekin. :)

UNOHTUIKO MERKKAUSTIKUT? EI HÄTÄÄ, KÄTEVÄ KONSTI

Nyt kun täällä meillä ainakin on tullut lunta siihen tahtiin, että merkkaustikut on ollut enemmän kuin hyväksi lumiauraajille. Jos kepit unohtui laittaa syksyllä, niin auramiestä on helppo auttaa vieläkin. Otetaan vain keskikokoinen puupölli, porataan siihen reikä, viedään oikeaan paikaan ja laitetaan merkkauskeppi siihen pystyyn.  Jos käytät noita oranssisia aurauskeppejä, niin sitten voit lyödä rautatapin ( tai ison naulan) pölliin ja keppi siihen. Kyllä auramies kiittää nyt, eikä keväällä ole ikäviä yllätyksiä tiedossa. :)

JÄÄLYHTYJEN KIRKKAUS NIKSI – KUUMA VESI

Ennen joulua tehtiin jäälyhtyjä ja kirjoittelinkin siitä kuinka itse olen ne tehnyt, mutta unohdin mainita, että jos haluat kirkkaita jäälyhtyjä, niin silloin kannattaa vesi keittää tai laskea hanasta niin kuumaa vettä kun tulee ja jäädyttää se. Sitten on lyhdyn jää kirkas. Se on etenkin silloin hyvä, jos jäädytät jotain kivaa jään mukana. Kukkia tms. koristeita, niin tulevat upeasti esiin.

Ja näissä ”jäätaide” jutuissa on se hyväpuoli myös, että siinä saa antaa oman mielikuvituksen antaa lentää vapaasti. Tekee vaikka näitä ”kevättä odottavat puutarhurin kädet” teoksia, niin hauskaa on, eikä maksa kuin tekemisen vaivan. Ja keväällä viimeistään luonto hoitaa näyttelyn päättäjäiset ilman päästöjä ja sen suurempia siivouksia. :)

Joulukukkien jatkot

Ainahan kunnon juhliin jatkot kuuluvat, eikö vain?? ;) No ei vaan, lähinnä pari sanaa siitä, mitä minä teen joulukukille nyt joulun jälkeen.

Hyasinteista olen leikannut vain kukkavarret pois ja vienyt ne ruukuissa kellariin. Sipulit istutan sitten keväällä ulos ja seuraavana keväänä kukkivat komeasti muiden mukana puutarhassa.

Amarylliksistä olen poistanut ensin kuihtuneet kukat (etteivät ala tekemään siemeniä) ja myöhemmin koko kukkavarren ( sitten kun se on mennyt keltaiseksi). Muutoin se saakin kasvaa ja saada sipuliin uutta voimaa tuossa kasvilampun alla. Hiukan lannoitettakin olen antanut ja kesäksi vien sipulit sitten taas ulos kasvamaan. Mitä enemmän ne kasvattavat nyt lehtiä ja saa valoa + ravintoa, sitä upeammat on kukat ensitalvena.

Jouluruusuista osa lähti jo myös kellariin, loputkin lähtevät sitten kun viimeiset kukat on kukkinut itsensä loppuun. Keväällä sitten nämäkin istutan suojaisaan paikkaan kesäksi. Osa varmaan ruukuissa, osa saa jäädä ihan pysyvästi pensaiden alle kasvamaan ja kukkimaan. Muistithan, että jouluruusu ei siedä kuumaa ja paahteista kasvupaikkaa, vaan puoli- varjoinen ja syvämultainen paikka on sille paras.

Muut joulukukat kasvaa tuossa sisällä ja saavatkin kasvaa kun kerran viihtyvät. Led lamppuja tarvitsee tosin laittaa vielä yksi lisää, on sen verran ahdasta niiden alla nyt. Nostin jo muutaman vanhan pelargonin niiden alle ja kun kaikki muutkin haluaa olla niiden alla, niin yksi lamppu lisää ja kaikki viihtyy. Myös ensimmäiset siementen koekylvöt. :)

KOKEKYLVÖJÄ VANHOILLE SIEMENILLE – ISTUTUSLAUTTA ON OIVA PELI

Nyt kun tehdään siemenistä inventaariota ennen uusien hankkimista, niin vanhat siementen itävyys on hyvä testata.  Lähinnä niiden joiden päiväys on mennyt yli tai on syytä epäillä että säilytyksessä on ollut ongelmia. Ihan mahdottoman kätevä ja nopea konsti siihen on tuo kylvölautta. Se on niin helppo ja kätevä tehdä ja tarvikkeet löytyy siihen( tarvittaessa hiukan soveltaen) ihan keittiöstä.

Tässä  VIDEOLLA  meidän Tuuli näyttää yhden version kuinka lautta valmistuu kätevästi. Tuo taisiolla niksinurkkauksen kolmanneksi ylin video.

Toki noita muitakin niksivideoita voit katsoa ihan vapaasti, siellä on lyhyitä videoita niin istutus, kylvö, lisäys jne. Ihan oma tekemiä, joten ei ole mitään huipputuotantoa,mutta ei kyllä mainoksiakaan. ;) NIKSI VIDEOT

TESTATTUA: HUONEKASVEJA VALON ALLA JA LUONNONVALOSSA

Niiden huonekasvien kanssa joita olen pitänyt kasvulampun alla, olen päässyt taas todella helpolla koko talven ajan. Sitä vastoin niiden kanssa, jotka on ollut ilman kunnollista kasvuvaloa (samoja lajikkeita testi mielessä), onkin ollut sitten paljon haastavampaa ja osa on niin heikossa kunnossa, että saa nähdä saanko ne pysymään hengissä. Vaikka olen niitä sumutellut, pyyhkinyt pölyjä, kastellut niukasti, puhunut kauniisti jne. niin kyllä se vain valon puute on niin armoton, että kärsii ne väkisinkin. No jos ne nyt sitten selviäisi hengissä kun tuo luonnonvalokin alkaa lisääntyä.  Ja onhan tuo selvä, että kun nuo luonnonvalossa olleet alkaa kevätauringon paisteessa toipua, niin nuo kasvulampun alla olevat kasvavat jo täyttä kyytiä uutta kasvua ja ovat entistäkin hienompia.

Kasvuvaloja tai ei, niin silti huonekasveja on nyt hyvä helliä päivittäisellä sumuttelulla, varovaisella kastelulla, huonojen lehtien poistamisella ja kevät auringosta kertoilemalla.  Siitä ne pitää ja meitä ilahduttaa.

KUKKAHOROSKOOPPI, VUOROSSA

Ohdake 7.1. - 3.2.

Piikikäs ja pelottava. Viljelijöiden kiroama kasvi, johon karjakaan ei koske. Ohdakkeella on hankalan kasvin maine ja vaikean ihmisen leimaa kantavat valitettavasti usein myös ohdaketyypit. Ventovieraiden on vaikea lähestyä itseään suojelevaa, sulkeutuneelta vaikuttavaa ohdaketta ja monet karttavat häntä tinkimättömyyden, suorapuheisuuden ja "piikikkyyden" vuoksi. Ohdakkeen tuntevat tietävät hänen kuitenkin olevan ahkera, tunnollinen ja usein jopa itsetuhoisen velvollisuudentuntoinen. Ohdake sopii hyvin tehtäviin, joissa vaaditaan itsenäisiä päätöksiä ja vastuunkantamista. Hän vaatii paljon itseltään ja muilta eikä aina tule toimeen ihmisten kanssa, joiden näkemykset poikkeavat hänen omistaan. Ohdake voi kuitenkin kouluttaa itsensä hyväksi kuuntelijaksi ja yhteistyöntekijäksi. Ohdakkeen yksityiselämä on yksityistä eikä hän päästä lähelleen kaikkia, ei edes halua miellyttää kaikkia. Läheistensä ja erityisesti oman perheensä vuoksi hän on kuitenkin valmis uhrautumaan.

TAMMIKUUSTA SANOTTUA WANHAN KANSAN LUONTOTIETOUTTA

Aika hauskoja juttuja on Tammikuusta kerrottu ja ennustettu.

 -Tammi = napa, akseli, keskipuu. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joa jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia - tammikuu on siis keskellä.

- Tammikuussa kaadettu puu ei lahoa, ei homehdu, eikä halkeile.

- Syöpäläisten hävittäminen onnistuu tammikuussa, koska luteet ovat silloin tiineitä.

- Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa. Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.

- Kun ei kylmä kynttilänä (2.2.) eikä pauku Paavalina (25.1.), kylmää kynnet kyntäjältä.

- Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta.

- Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan (=tammi- ja helmikuu) aamusella, tulee nuoskat, jos iltasella tulee pakkaset.

- Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.

- Myös kaadettujen kuusten ja mäntyjen oksia ajettiin kotiin, jossa havuja levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös ’apulantaa’. Havut lisäsivät lannan ’palamista’ kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi karjatilojenkin lämpötilaa keskitalvella.

- Heikin päivänä (19.1.) karhu kääntää kylkeään ja sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.

- Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten ”Erkki (18.5.) lehmät tappaa”. Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.

- Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja.

- Jo 1700-luvulta tieto, että poroja alettiin näihin aikoihin pitää kiekerossa (poroaitauksessa), ja elätellä paksun lumen vuoksi hakkuilla. (Kaadettiin naavaisia puita).

Aika osuvia ja hauskoja Tammikuun tietoja ja ennustuksia, eikö vain? Kaikkea muita noista voisi tarkkailla ja katsoa, mutta veikkaan, että tuota ei kannata kokeilla, että menee Heikin päivänä karhulta kyselemään, onko nälkä, voisi tulla kiirus lähtö pois pesästä…. ;)

Vaan nyt lähden viemään pikkuystäville lisää ruokaa ja tekemään kippurahäntien kanssa pikkuisen happihyppelyn. Sitten jatkankin kevätjuttujen tekoa täällä puutarhalla. Kuvasto alkaa olla viimeistelyä vaille valmis ja sitä myöden myös kaikki viljelysuunnitelmatkin. Alkaa olla sellainen ”kevätkutina” että ei meinaa housuissa pysyä. Ja vartuhan kun saan muutaman viikon päästä esitellä sinulle mitä kaikkea tälle keväälle olenkaan saanut valikoimiin, niin et muuten pysy housuissasi enää sinäkään. :)

____________________
Elämä ei ole sitä, mitä sen oli määrä olla. 
Se on mitä on. 
Ratkaiseva on se tapa, jolla suhtaudut siihen.
- Virginia Satir
___________________
Mitä ihaninta viikonloppua sinulle hohtavien maisemien ja auringon säteiden siivittäminä.
Toivotteleepi
Puutarhurisi
Juha