AURINKOISTA HUOMENTA PUUTARHALTA
"Jos teeri kukertaa jo elokuun loppupuolella tai syyskuun alussa, tulee varhainen talvi", näin kirjoitti Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. Nyt siis korvia höristelemään ja kuuntelemaan, kukerteleeko teeri vai saammeko nauttia pitkästä ja lämpimästä syksystä.
Kulunut viikko on ollut kovin tuulinen ja sateinen, paikoitellen jopa myrskyisä. Tänään, aivan kuin tulevan viikonlopun kunniaksi, aurinko paistaa ja tuulikin on tyyntynyt.
Aamulla ennen kuin lähdin ajelemaan kohti puutarhaa, ennätin hivenen kuljeskella pihalla ja katsella kukkia, jotka jaksavat edelleen kukkia ja kiertää kasvihuoneiden kautta nappaamassa muutaman tomaatin suuhuni. Samalla kurkkasin, mitä viiniköynnökselle kuuluu. Rypäleet alkavat mukavasti värittyä, mutta vielä ne eivät oikein olleet suun mukaisia, hivenen kirpsakoita edelleen. Eipä siis hätäillä, annetaan sadon kypsyä kaikessa rauhassa.
Juha vaeltelee parhaillaan metsän uumenissa, joten perjantaipostista vastaa tällä viikolla toimistopuutarhurit.
PIHLAJANMARJOJEN SYKSY
"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista". Kettu tosin ei maistanut marjoja (Aisopoksen satu), koska hän ei yltänyt niitä maistamaan ja tästä harmistuneena vain tokaisi, "Ne ovat kuitenkin happamia". Tottahan hän tokaisi, sillä nämä oranssinpunaiset supermarjat, joiden mukaan talven lumitilannettakin on ennustettu ovat hyvin happamia, etenkin ennen pakkasen puremaa.
Tänä syksynä luonnossa voi havaita runsain mitoin punamarjaisia, usein monihaaraisia puita, kun pihlajat ovat pullollaan marjoja. Nämä happamat, runsaskuituiset marjat sisältävät runsaasti mm. C-vitamiinia. Vaikka marjoja onkin usein paljon tarjolla, on niiden käyttö kovin vähäistä ja valtaosa marjoista jääkin lintujen mm. tilhien ruoaksi. Liekö happamuus, minkä takia hyödynnämme pihlajanmarjoja kovin vähän.
Samaan tapaan, kuten mustikat ja puolukat, niin myös pihlajanmarjat kuuluvat jokamiehenoikeuksien piiriin. Voimme siis kerätä marjoja vapaasti, mutta tokihan me pidämme huolen siitä, että pysyttelemme riittävän kaukana asutuksesta ja viljelyksistä, kun marjoja keräämme. Sopiva marjojenkeruuaika alkaa ihan näillä hetkillä, elokuun lopulla ja jatkuu aina lokakuulle asti. Pienen pakkasen pureman jälkeen maku ei ole enää niin kirpsakka, mutta keruuta ei kannata jättää siiheksi, kunnes pakkanen niitä on puraissut, sillä linnut syövät hyvin sukkelasti isonkin pihlajan tyhjäksi. Mikäli maku tuntuu liian happamalta, voi marjat pakastaa ennen käyttöä, näin happamuus hieman vähenee. Pihlajanmarjoista valmistuu mm. maanmainiot hillot ja hyytelöt, mutta voit säilöä ne sellaisenaan pakkaseen tai kuivattaa ne. Päivisin tarvitsee napostella vain muutama marja, niin päivän C-vitamiiniannos on jo hyvällä mallilla.
Mikäli mietit, mitä pihlajanmarjoista tehdä, niin TÄÄLTÄ löydät hyviä vinkkejä.
SYYSISTUTUKSET
Keväällä, pitkän talven jälkeen olemme virtaa täynnä ja istutamme kovalla kiireellä pensaita ja perennoita, vaikka kaikki muutkin kevättyöt painavat päälle kasvimaan tekoa myöten. Tällöin meinaamme tyystin unohtaa, että syksykin on olemassa, ajankohta, joka on mitä mainiointa aikaa istutustöille. Monesti vain ajattelemme syksyisin kukkasipuleita, unohtaen, että syksy on oivallista aikaa istuttaa myös puut, pensaat ja perennat.
Toki syksy on myös tulppaanien, narsissien ym. sipulikukkien istutusaikaa, mutta niiden aika on vasta sitten, kun lämpötila laskee pysyvästi alle +10 asteen. Puiden, pensaiden ja perennoiden istutuskausi alkaa jo elo-syyskuun vaiheessa, jatkuen aina pitkälle lokakuuhun, jopa kauemminkin, mikäli sää sen sallii.
Syysistutusten edut
Syksyllä maa on yleensä sopivan kosteaa, jotta kasvit juurtuvat hyvin ja kastelutarvekin on kevättä vähäisempää syyssateiden myötä. Aurinko ei enää porota liian kuumana, näin vastaistutetut kasvit eivät läkähdy kuumuuteen. Syksyllä istutetut kasvit ovat kevään tullen valmiita heti voimakkaaseen kasvuun ja kukinta/sato aikaistuvat. Ja tietenkin, syysistutuksilla helpotetaan kevään työtaakkaa, kun perennapenkkien mahdolliset aukot ovat paikattu jo syksyllä ja uudet istutusalueet tehty valmiiksi.
PIONIT - PUUTARHAN KUNINGATTARET
Pionit tunnetaan parhaiten puutarhan isokukkaisina ja näyttävinä perennoina, jotka rakastavat kasvurauhaa. Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista kotoisin olevat pionit yleistyivät Suomessa 1800-luvulla. Pionit viihtyvät parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, ravinteikkaassa ja syvämultaisessa kasvualustassa. Näyttäväkukkaiset pionit ovat loistavia myös leikkokukkana.
Täältä löydät pionit ja muut syysistutettavat kasvit.
JUHAN JA LEENAN PUUTARHAWIKI - Puiden ja pensaiden syysistutus
Juha lupaili viikko sitten, että tällä viikolla on taas jotakin uutta tarjolla hänen ja Leenan juttutuokion puitteissa. Tällä kertaa Juha ja Leena käyvät läpi ajankohtaisia asioita puiden sekä pensaiden syysistutuksiin liittyen. Videolla käydään tarkemmin läpi, miten istutetaan oikeaoppisesti puita sekä pensaita niin, että ne kestävät, sekä ovat suojassa talvelta ja eläimiltä.
Katsopa alta Juhan ja Leenan juttutuokio.
SAISIKO HYVIÄ NEUVOJA TÄHÄNKIN VAIVAAN...
Meille tulee paljon erilaisia kysymyksiä laidasta laitaan ja tällä viikolla Mirja esitti kysymyksen:
"Mistä sopiva kynä, jonka teksti säilyisi vuosia kasvien juurella, millään kun ei kaikkia lajikkeita tahdo muuten muistaa. Monenlaisia pakaste- ja permanent tusseja sekä maalikyniä on kokeiltu, mutta nämä meidän vuodenajat kyllä tuppaavat omalla tavallaan tekstit "kuluttamaan" vähemmän luettavaan kuntoon. Millä tarpeelliset tiedot pitäisi kirjoittaa, että kerta riittäisi?"
Kiitos Mirja kysymyksestä.
Olisiko sinulla antaa Mirjalle ja meille monelle muullekin samaa asiaa pohtivalle hyviä vinkkejä, kuinka teksti saadaan pysymään nimikyltissä.
tarvitaan auringonpaistetta, vapautta
ja pieni kukka.