Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Marja-aroniat – vasta pakkanen puree ne valmiiksi
- Tomaattien kypsyttämisen perusasiat – ei tarvita poppakonsteja – helpot ohjeet
- Amaryllikset lepoon – nämä huomioon
- Kukkahoroskoopissa juhlivat nyt Suopursut
- Vuoden 2023 positiivisin suomalainen ehdokkaat – tutustu ja voit vaikuttaa hyvää tehden.
- Toimitukset käyntiin ensiviikolla – uudetkin tilaukset viikossa perille. Lue vuoden ”myyntipuhe” 🤦♂️🤣
Aurinkoisia ja reippaita terveisiä täältä Puutarhalta !
Aamulla, kun tulin pirtistä ulos ja lähdin tänne puutarhalle kävelemään ajattelin, ettei edes aamut ole veljeksiä näin syksyllä. Eilen aamulla oli puolikuuden aikaan vain + 2 astetta lämmintä ja alavilla paikoilla jo maa huurussa. Tänään oli samaan aikaan jo toistakymmentä astetta. Päivällä aurinko lämmitti niin, että oli ihan shortsikelit. Selvästi kuitenkin alkaa olla syksyä ilmassa.Iillalla vielä ennen nukkumaan menoa kannattaa käydä haukkaamassa happea ja hiukan ”haistella” ilmaa. Jos yhtään tulee tunnetta, että yöstä voi tulla kylmä, niin harsot tai muut suojat vaan kasvien päälle tai sisälle suojaan. Itse ainakin jo kaivelin harsot esille, ettei sitten taas tule sitä ”missä ne nyt on” kiirettä yötä vasten. Joskus on nimittäin tullut ja kyllä on ärsyttänyt etsiä harsoja varastosta otsalampun kanssa kiireellä.
Vaan kyllähän tulee marjoja marja-aroniaan. Oksat sen kuin notkuvat.
Marja-aroniahan on ihan uskomattoman maukas, monikäyttöinen sekä huipputerveellinen marja. Suurin ”moka” näiden suhteen on yleensä se, että marjat kerätään liian aikaisin. Silloin ne maistuvat kirpeiltä, eikä mehustakaan tule hyvää. Pikku pakkanen kun on sitä puraissut, niin johan muuttuu marja makoisaksi. Lokakuu ( joskus jopa marraskuu) on yleensä paras kuukausi kerätä parhaat marjat talteen.
TOMAATTIEN KYPSYTTELYÄ – HYVIN YKSINKERTAISTA
Ilmat on vielä olleet niin lämpimiä, että tomaatit kypsyvät ihan kohtuu hyvin vielä jopa ulkonakin. Toki kypsyminen hidastuu. Mutta toki kohta ollaan siinä ajassa, että kypsymättömät kannattaa kerätä sisälle kypsymään ja heittää loppukasvusto kompostiin. Vuosien saatossa olen kokeillut ja kuullut hyvin monia ohjeita ja mitä ihmeellisempiä temppuja niiden suhteen, mutta ei se loppujen lopuksi ole kovinkaan vaikeaa.
- lämpötila on ratkaiseva tekijä –> + 20 – + 25 astetta on hyvä lämpötila. + 15 ja siitä alle hidastaa kypsymistä ratkaisevan paljon.
- valolla ei ole merkitystä, se on enempi uskon asia. Muistan ,kun kaksi pitkän linjan puutarhuria ja ammatti tomaatin viljelijää keskustelivat tästä aiheesta joskus yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin, kun valottamattomien kausikasvihuoneiden viimeiset tomaatit kypsytettiin syksyllä sisätiloissa. Toinen oli ehdottomasti pimeän kannattaja ja toinen valon. Ja molemmilla kypsyi hyvin, että taisi olla periaate kysymys heilläkin. Periaatteistahan on joskus hyvä pitää kiinni, vaikka ihan periaatteesta. 😉 Lopputulos kun on kumminkin hyvä.🤭
- vanha ohje laittaa omena tomaattien viereen etyleeniä tuottamaan ja sitä kautta nopeuttamaan kypsymistä on ihan turha. Omenat kannattaa ennemmin syödä itse.
- kosteuden ei tarvitsisi haihtua, joten esim. muovipussi kevyesti päällä on ihan hyvä keino.
- kypsymään tuotavat terttutomaatit kannattaa kerätä ja kypsyttää terttuineen päivineen.
- kypsyttämistä voi jatkaa hyvin useamman viikon
- kaikki eivät aina ehdi kypsyä, mutta ei se haittaa, niin se vain menee. Iloitaan ennemmin niistä, jotka ehtivät, kuin niistä, jotka ei, eikö vain. 🍅😊
AMARYLLIKSET LEPOON
Nyt alkaisi olla pikkuhiljaa hyvä aika siirrellä ulkona ”kesälaitumella” viihtyneet amaryllikset lepoon pimeään, jotta kukkivat sitten talvella.
Tämähän on tuttu ja helppo juttu, mutta kerrataanko silti perusjutut:
- Nostetaan amaryllikset sisälle ruukkuineen päivineen ja lopetetaan kastelu.
- Kun multa on kunnolla kuivunut ja lehdet alkavat nahistua, niin leikataan lehdet poikki n. 3-5 cm sipulin yläpuolelta.
- Siirretään sipulit ruukkuinen päivineen n. +10 asteiseen ( ei kuitenkaan alle + 5 eikä yli + 15) ja pimeään paikkaan noin kolmeksi kuukaudeksi.
- Lajikkeissa on isoja eroja, mutta lepoajan nyrkkisääntönä on helppo muistaa, että + 10 astetta ja 10 viikkoa. Jokainen aste tuosta ylös- tai alaspäin lisää lepoaikaa viikolla. Jos siis lämpötila on + 8 tai +12, niin lepoaika on 10+2 = 12 viikkoa.
- Tärkeää lepoajassa on sen pituus ja sen merkitys. Eli sipuli muodostaa kukka-aiheet sisälleen vasta kun lepoaika on ollut riittävän pitkä ( = lepoajan lopussa). Jos lepoaika jää liian lyhyeksi, niin tuloksena on, että sipuli kasvattaa vain lehtiä, ei kukkavanaa. Pidempi lepoaikaa ei haittaa, tulee varmemmin 2–3 kukka vanaa.
Katsotaanko vielä, että miten sitten lepoajan jälkeen toimittiin:
- Nostetaan sipuli pois ruukusta ja pestään juuret ja sipulin tyvi hyvin lämpimällä vedellä.
- Poistetaan samalla kuolleet vanhat juuret mitkä sovinnolla lähtevät. Sipulihan kasvattaa uudet eli vanhoja ei tarvita.
- Laitetaan vanha multa kiertoon ja pestään ruukku hyvin.
- Liotetaan sipulin juuria yön yli haaleassa vedessä.
- Istutetaan normaaliin tapaan ja hiekan sekaiseen multaan.
- Laitetaan ruukku valoisaan ja lämpimään paikkaan kasvamaan.
Katsotaan lämpötiloja, valoja, ym. niksejä sitten vielä tarkemmin loppusyksystä, kun näiden istuttamisen aika on ajankohtainen.
Ps. Jouluksi kukitettavat amaryllissipulit esittelen sinulle ensikuussa. Siellä on nyt pari niin mehevää uutuutta, että oikein jo ennakkoon kihelmöittää esitellä ne. Ja sinulle ne esittelen tietenkin ensimmäisenä, niin pääset nappaamaan parhaat päältä pois. 😉
Kukkahoroskoopissa on suopursut jo aloittaneet juhlat:
Suopursu 5.9. - 7.10.
Suopursua ei voi olla huomaamatta. Hänen läsnäolonsa vaistoaa jo kaukaa ja hänen persoonansa on yhtä aikaa kiehtova ja uhkaava. Hän kukoistaa haasteellisella kasvupaikallaan ja kohoaa pian sen kiistattomaksi kuninkaalliseksi. Vanhastaan suopursukasvia on käytetty karkottamaan täitä, koita ja rottia. Myös pursuihminen on elementissään taisteltaessa pahaa vastaan. Hän kiiruhtaa hätäavuksi kriisialueille, taistelee eläinoikeuksien puolesta tai pelastaa perjantai-iltaan sammuneita nuoria. Hän myös odottaa runsasta kiitosta vaivoistaan, vaikka kuittaakin sen vähättelyllä. Mukava elämä maljakossa kuihduttaa suopursun nopeasti ja on epämiellyttävää myös ympäristölle. Pieneen tilaan vangittu pursu levittää ympärilleen helvetillisen katkun, joka särkee päätä ja silmiä. Perheessä suopursu määrää tavat. Hän joko nalkuttaa tai antaa ymmärtää, kummin vain, mutta molemmissa lajeissa hän on erittäin lahjakas. Vastalahjaksi hän antaa läheisilleen tinkimättömän tuen ulkomaailmaa vastaan. Perheen on kuitenkin vahdittava, ettei heidän pursunsa vedä itseään liian tiukoille: puuvarsi voi joskus katketa yhtäkkiä ja äänekkäästi.
KUKA ON VUODEN POSITIIVISIN – TÄSSÄ EHDOKKAAT
Minun yksi vuoteni kohokohdista ja miellyttävimmistä asioista on olla mukana valitsemassa vuoden Positiivisinta suomalaista ja / tai ehdokkaita. Sain kunnian, idean isältä Positiivareiden Jussilta, päästä raadin mukaan vuonna 2000 eli nyt oli jo 23 kerta tässä upeassa porukassa. No se siitä. Tärkeintä ja hienointa valinnoissa on aina ollut se, että se on aina sopivan vaikeaa. Hyviä tyyppejä ja ehdokkaita on aina ollut useita ja minusta se on erittäin hyvä asia. Kun katsoo taaksepäin valittuja, niin kyllä heistä kaikista näkee, että positiivinen, parempaan uskova, periksiantamaton ja persoonallinen tyyli on kantanut elämässä muutoinkin. Jokainen omalla tavallaan, mutta ei katkerana tai kateellisena muille, vaan auttaen ja omaan tekemiseen uskoen. Eihän se positiiviisuus siis oikeasti ole mitään ”naivia uskoa, leveä hymy naamalla”. Se on aitoa uskoa ihmisiin ja elämään, periksiantamattomuutta, sisua ja sydämellisyyttä yhdessä muiden hyvien elämän arvojen kera.
Ja minun kokemukseni mukaan, jos haettaisiin positiivisinta harrastajajoukkoa, niin sanoisin, että me puutarhaharrastajat oltaisiin kyllä melko varmoja ykkösiä. Meillä riittää periksiantamattomuutta, uskoa, välittämistä, huolenpitoa ja epäitsekkyyttä. Sopivasti ylpeyttä omista onnistumisista. Epäonnistumiset eivät ole meille maailmanloppuja ja luovuttamisen tekosyitä. Ne ovat arvokkaita elämän oppitunteja ja kokemuksia, jotka pitävät sopivan nöyrinä oppimaan uusia asioita eikä pitämään mitään itsestään selvyyksinä. Nöyrinä, mutta nöyristelemättä. Uskaltaisin sanoa, että näitä ominaisuuksia löytyy meistä kaikista puutarhaharrastajista. Joten kyllä me puutarhaharrastajat olemme positiivinen ja mukava porukka, eikö vain. ❤
Mutta sitten asiaan eli tämän vuoden positiivisemmat ehdokkaat ovat nyt julki ja voit tutustua heihin kaikkiin TÄÄLLÄ
TOIMITUKSET KÄYNTIIN ENSIVIIKOLLA
Kasvit ovat sitä vaille valmiita ja kukkasipulitkin lajiteltu ja isoimmat pakattu lähetyksiin mukaan. Tämähän siis tarkoittaa sitä, että ensiviikosta alkaen alkavat syysistutusten toimitukset.😃
Ensin pakataan varatut tilaukset ja sitten sitä mukaan.
Joitain kasveja on jo valitettavasti varattu loppuun, mutta vielä on valikoimaa runsaasti. 👍
”Katso, valitse ja klikkaa koriin ja noin viikossa ne ovat sinulla!! Oliko hyvä ”myyntipuhe”, no ei ollut. 🤣, mutta tarkoitus oli siis sanoa, että viikossa saan nuo sinulle. Jopa nopeamminkin, kun saadaan varaukset alkuviikosta pakattua matkaan.
Koko syysistutettavien valikoima löytyy siis TÄÄLTÄ
Kasviryhmittäin, jos tykkäät katsella niin TÄNNE olen ne koonnut.
Sen verran pitää vielä kertoa kuulumisia, että kyllä on taas hyvä mieli, kun sain eilen ensitalven puuronpäällis vitamiinit rasioihin ja pakkaseen. Minä katsos laitan tyrnejä joka aamu puuron päälle ja ilman niitä aamupuuro tuntuu jotenkin ”vajaalle”. Toki muitakin marjoja laitan vaihtelevasti, mutta tyrnit pysyvät. 🙏
Katsopa, kun oli hauska ilmiö tänä vuonna tyrnin marjoissa. Yhtä lajiketta (Tytti), mutta marjoissa isoja sävyeroja. En tiedä mistä johtuu, mutta hauskan näköisiä rasioita tuli. 😊
Vaan nyt minä lähden jatkamaan esivalmisteluja kasvihuoneelle, että saadaan kaikki hyvin matkaan alkuviikosta.
*******************************
Se joka istuttaa puun,
vaikka tietää,
ettei koskaan näe sen kukkivan,
ei ole hölmö,
ei itsekäs.
Hän saa nautintonsa siitä,
että joku muu tulee joskus iloitsemaan ja nauttimaan sen kukinnasta.
Hän elää sanamukaisesti kahdessa ajassa:
Hänelle ei kesä lopu syksyllä.
Tommy Tabermann
*******************************
Upeaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni!
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha