Leikkausjuttuja, terveisiä kasvihuoneelta, suuri ruokasipuli katsaus ym. 7.4.2023

Leikkausjuttuja, terveisiä kasvihuoneelta, suuri ruokasipuli katsaus ym. 7.4.2023

Perjantaipostin aiheita tänään mm:

  • Kevät tuli rytinällä
  • Leikkauksiin – NYT
  • Mitä leikataan, miksi, ja miten?
  • Ahavasuojat vielä paikoillaan – vettä juurille
  • Terveisiä kasvihuoneelta - uudet petuniat mullistaa helppoudellaan ja kukka runsaudellaan
  • Kukkahoroskoopissa juhlivat Leskenlehdet (5.4. - 2.5.)
  • Suuri ruokasipuli katsaus - mitä ja miten kasvatetaan / käytetään
  • Kevään kasvit, kasvatustarvikkeet, lannoitteet ym. ryhmittäin
  • ”Nelikko” toivottaa koirakavereille hyvää pääsiäistä ( viides on niin vauhdikas vanhus, ettei siitä jäänyt hännän päätäkään kuvaan…😂)

 

Upean aurinkoista pitkäperjantaita täältä Puutarhalta

Jos tuossa muutama viikko meni hiukan takatalvisissa tunnelmissa, niin nyt pistää kyllä luonto parastaan – kevät tulee suorastaan rytinällä. Aamulla kun tulin pirtistä ulos, niin vastassa oli niin leppoisa auringon lämpö, että se antoi kyllä hyvin vahvan lupauksen lämpöisen upeasta päivästä. Lumet sulavat nyt silmissä ja muuttolintu ystäviemme määrä lisääntyy päivä päivältä. On kuulemma ensimmäiset sitruunaperhosetkin jo havaittu.

Ja heti kun lumet hiukankin sulivat penkistä, niin johan sieltä pilkistää lupaus keväästä ja onnistuneista ”talviunista”. 😍

 

VIIKO VÄLIÄ - ONHAN ERO

 

Tämän kuvan takapihalta laitoin sinulle viimeviikolla.

Ja tämän kävin ottamassa nyt.

 

Onhan melkoinen ero, eikö vain!

 

LEIKKAUKSIIN – NYT

Nyt kun nuo ilmat lämpenevät tähän tahtiin, myös pitkän ennusteen mukaan näyttää sille, että päivälämpötilat pysyy korkealla, aurinko paistaa ja yöpakkasetkin loppuvat ensiviikolla, joten kyllä nuo ulkokasvien leikkaukset ja niiden suunnittelu olisi nyt ajankohtaista.

Ja mistä aloitetaan?

Tähän pätee minusta parhaiten se vanha puusepän ohje, että ”mittaa kahdesti ja sahaa kerran”. Eli ei otettakaan niitä sahoja ja saksia heti mukaan, vaan katsellaan vaikka toisenkin kerran, että ensinnäkin onko tarvetta leikata ja toisekseen, että jos on, niin mitä leikkauksella halutaan saavuttaa? Ja jos on kyseessä isomman leikkauksen tarvitseva puu, niin on hyvä ajatella, että lopullinen tavoite saavutetaan kahden- kolmen vuoden päästä. Kun liian rajuja leikkauksia ei pitäisi tehdä, pitkään leikkaamattomille puille. Koska jokainen, joka on liian rajusti leikatun omenapuun vesiversoja repinyt seuraavat vuodet tietävät kyllä mitä tarkoitan...🤦‍♂️

Ja sitten jos on tosiaan päädytty siihen, että leikataan, niin sitten pohditaan hiukan vielä sitä, että mitä sillä leikkauksella tosiaan haetaan. Ettei nyt vaan mennä sen takia leikkaamaan, kun naapurikin leikkaa…😉

Halutaanko siis:

  • Antaa kasville lisää valoa ja parantaa näin koko kasvin hyvinvointia ja satoisuutta. -> Leikataan niin, että ikään kuin itse asetuttaisi auringon sijaan ja mietitään, että kuinka auringonvalo kasville tulee ja leikataan ikään kuin ”sateenvarjon” muotoon.
  • pitää kasvu kurissa; tilan, muodon tai muun suhteen. -> leikataan kasvikohtaisesti eli tutustutaan ensin kasvin tapaan reagoida leikkaamiseen.
  • Nuorentaa -> kasvikohtaisesti, leikataan joko alas tai harvennetaan
  • Jokin muu syy -> ja sitten leikataan sen mukaan.

Eipä se tuon vaikeampaa ole, ihan maalaisjärjellä pärjää hyvin ja tosiaan, kun ei kerralla leikata liikaa, niin on helpompi katsoa mitä tapahtuu ja jatkaa sen mukaan seuraavalla kerralla. Toisinpäin se onkin sitten jo aika paljon hankalampaa...

 

HARVENNUS- HOITO- VAI ALASLEIKKAUS – EROT JA KASVIT

Näistä on ollutkin jo puhetta aiemmin, mutta kerrataanko vielä varoiksi.

Alasleikkaus -> tarkoittaa nimensä mukaan sitä, että koko pensas leikataan poikki samaan aikaan ja läheltä maanpintaa.

Alas leikkuuta kestäviä kasveja on mm:

Aitaorapihlaja, Happomarjat, Mahoniat, Pihlaja-angervot, Pensasangervot, Hansaruusut, Hernepensaat, Karoliinanruusut, Keijunruusut, Kiiltoruusut, Kurtturuusut, Nukkeruusut, Sepelvarvut, Taikinamarjat, Tuoksuvatukka ja Vuohenkuusamat.

Harvennus / Hoitoleikkaus -> Ensin poistetaan heikot, huonot, vioittuneet versot ja sitten vielä tarpeen mukaan liiat versot pois.

Näitä leikkauksia, kun tehdään, niin varotaan sitä liian rajua leikkausta taas. Etenkin jos kasvi on ollut useamman vuoden leikkaamatta, niin on hyvä olla varovainen ja aiottu leikkaustarve jakaa vaikka kolmelle vuodelle.

Harvennettavia kasveja on mm: Aroniat, Atsaleat, Jasmikkeet, Kanukat, Kultasateet, Kuusamat, Herukat, Hortensiat, Marjaomenapensaat, Onnenpensaat, Pensashanhikit, Syreenit, Tuhkapensaat, Tuomipihlajat, Tyrnit ja Vihmat.

Ja jos erilaisia esimerkkejä tai ideoita leikkaamiseen haluat katsoa niin taitaa tuo YouTube olla siihen aika kätevä paikka. Tosin ihan yhtä ja ensimmäistä oppivideota minusta siellä ei kannata pelkästään kastoa, vaan hiukan useampi.  Joskus olen nimittäin  siellä törmännyt, miten sen sanoisi, aika ”jänniä” leikkaustapoja ja metodeita esitettynä.🤔🧐

Kotimaiset ohjevideot ovat minusta olleet pääosin hyviä. Esimerkkisi tämä hyvän ystäväni Lotan tekemä muutaman minuutin video leikkaamisen perusteista on erinomisen hyvä, näet sen tuosta alapuolelta klikkaamalla.

TÄTÄ KLIKKAAMALLA PÄÄSET VIDEOON

 

SUOJAT VIELÄ PAIKOILLAAN – VETTÄ JUURILLE

Etenkin nyt kun nuo yöpakkaset jatkuvat vielä ainakin muutaman yön, jopa suht reippainaankin, niin maa ei kyllä sula tuonne juurille asti nyt. Kannattaa siis pitää nuo ahavalta suojaavat suojaverkot vielä paikoillaan. Sitten kun maata alkaa näkyä, niin haalealla vedellä on hyvä kastella maata, niin alkaa juurien vedenhuolto kasvustoon päin toimia taas ja suojat voidaan poistaa.  Myös esim. köynnöksiä on ja hyvä kastella, nekin heräilevät näin lämpimässä pian.

Täällä Willow vahtii yhä, että suojat ovat ja pysyy vielä toistaiseksi paikoillaan.

 

TERVEISIÄ KASVIHUONEELTA

Pitikin tässä välillä käydä kasvihuoneilla kastelemassa. Ennen kuin tuo iltapäivän aurinko oikein aloittaa paahtamisen ja kasvustokin kerkeää mukavasti kuivahtaa ennen yötä.

Katsopa muuten miten ihanasti nämä uudet Petuniat - ’Cosmic pinkit kukkivat ja ihan kuin juttelisivat toisilleen. Mahtava kasvu ja kukintakin jo alkaa, vaikka ovat vasta pari viikkoa olleet tuossa kasvamassa. On nämä uudet lajikkeet kyllä hienoja ja helppoja, kun näitä ei tarvitse nyppiä ja kasvutapakin on tiivis, eikä venähdä kesälläkään. Eikä hassummat ole väritkään, vai mitä?

Petuniat muuten saattaa kokea näiden lajikkeiden kautta vielä ihan uuden tulemisen, kun monien ”vihaamaa” nyppimistä ei tarvitse tehdä, kasvusto on terve, tiivis ja kukinta erittäin runsas ja pitkäikäinen. Eikä nuo väritkään ihan huonoja ole, vai mitä?

KUKKAHOROSKOOPISSA JUHLIVAT NYT LESKENLEHDET.

Käväisin hiukan nauttimassa tuosta auringosta ulkona ja samalla katsomassa, josko ensimmäiset leskenlehdet olisi jo nousseet, mutta ihan vielä ei ollut. Eiköhän ensiviikolla jo ole.  Mutta kukkahoroskoopissahan se ei leskenlehtien juhlia estä. 😊

Leskenlehti 5.4. - 2.5.

Leskenlehti on vaatimaton ja itse asiassa varsin mitättömän näköinen kukka. Kuitenkin kaikki huomaavat sen. Samoin on leskenlehti-ihmisten laita, he säteilevät hyvää tuulta ja ilahduttavat läsnäolollaan muita. He tuntevat hyvin itsensä, hyväksyvät virheensä ja ovat siksi muiden mielestä välillä hätkähdyttävänkin avoimia kertoessaan itsestään. Leskenlehti ei pelkää olla seuran keskipisteenä ja on muutenkin mielellään esillä. Leskenlehti-ihmistä on helppo lähestyä ja hänestä saa nopeasti hyvän, luotettavan ystävän. Rönsyilevä ja utelias luonne esiintymishalun yhteydessä johtaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki pidä leskenlehdestä. Siksi leskenlehti viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa. Lyhytjänteisyys ja pintapuolisuus ovat leskenlehdelle ominaisia piirteitä ja siksi hän nauttii töistä, joista tulee nopeasti valmista ja joiden tulokset näkyvät kunnolla. Kärsivällisyys on hyve, jota leskenlehden on opeteltava koko elämänsä. Leskenlehdellä on kaksi lähes kokonaan toisistaan poikkeavaa elämää. Alkuvaiheessa (kukkiessaan) se on sirkeä ja näkyvä. Aikuistuessaan leskenlehtipersoona tekee saman kuin nimikkokasvinsakin; vaihtaa luonnetta. Leskenlehti kasvattaa valtavat tummanvihreät lehdet. Leskenlehti-ihminen saattaa aloittaa aikuisiässä uudelleen opinnot, vaihtaa ammattia, muuttaa asumaan maalle tai muuten "vetäytyä" omien suojalehtiensä varjoon. Jos leskenlehti solmii avioliiton nuorena, toimii se parhaiten toisen leskenlehti-ihmisen kanssa. Yhdessä kasvaminen ja muuttuminen lujittaa liittoa vuosien mittaan.

 

RUOKASIPULIT, NIIDEN EROT JA KASVATUS

Viimeviikolla kun oli puhetta tomaateista ja niiden hinnasta, niin se kirvoitti paljon keskustelua ruuan hinnasta ja siitä, että kyllä kaikenlainen kotitarveviljely on paitsi hauskaa ja terveellistä, niin etenkin nykyisin myös taloudellisesti järkevää.

Yksi helpoimpia kiitollisimpia kasvatettavia ovat tietysti ruokasipulit.  Kerrataanko taas näiden erot ja kasvatusniksit.

Yleistä / Historiaa: ( aina on hyvä tietää myös hiukan ”knoppitietoa”, eikö vain😉)

SIPULI (Allium)

Sipuleiden (Allium) suku on valtaisa ja siihen kuuluukin sekä koriste- että hyötykäyttöön tarkoitettuja sipuleita.

Ruokasipuleita on viljelty vuosituhansien ajan, ensimmäiset dokumentoidut tiedot löytyvät kaukaa vuosituhansien takaa egyptiläisten toimesta. Sipulin viljelyn arvellaan alkaneen Länsi-Aasian vuoristoalueelta. Keski- Eurooppaan sipulit rantautuivat keskiajan alussa.

Nykypäivänä sipulit ovat suosituimpia viljelyskasveja ympäri maailman. Myös Suomessa sipulit ovat yksi viljellyimmistä ja syödyimmistä vihanneksista, siitäkin huolimatta, että sipuli jakaa kovastikin mielipiteitä voimakkaalla maullaan.

Sipulit ovat mitä mainioin ruokien mauste, lisuke ja pääraaka-aine, mutta sen lisäksi ne ovat myös terveellisiä ja ennen kaikkea hyviä flavonoidien ja C-vitamiinien lähteitä.

Sipuleille ominainen piirre on sen voimakas maku ja tuoksu, jotka aiheutuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Tämä samainen yhdistelmä saa myös aikaan sen, että sipuli saa niin kovin herkästi itkemään. Keitettäessä tai paistettaessa sipulin maku kuitenkin pehmenee.

Monipuolisia sipuleita on ruoanlaitoin lisäksi käytetty mm. lankojen, kankaiden ja pääsiäismunienkin värjäämiseen.

Yleisimpiä sipuleita:

Kelta- eli kepasipuli (ruokasipuli) on sipuleistamme yleisin. Niitä on pyöreitä ja littanoita. Keltasipuli on erinomainen raaka-aine keittiössä; se sopii mainiosti mausteeksi, lisukkeeksi sekä pääruoka-aineeksi. Kypsyessään keltasipulin maku muuttuu makeahkoksi.

Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos. Se on keltasipulia jonkin verran voimakkaamman makuinen. Punasipuli sopii mainiosti niin salaatteihin, kuin lämpimiinkin ruokiin. Marinoituna punasipulista saa loistavan, kauniin värisen lisukkeen. Itse tykkään ihan yli kaiken pikkelöidä punasipulit sillä 1-2-3 ohjeella. Hirmu hyvää ja värikin jää kauniiksi.

Ryvässipuli on keltasipulia hivenen maukkaamman makuinen. Ryvässipuli kasvaa nimensä mukaisesti ryppäinä. Kooltaan ryvässipuli on keltasipulia hivenen pienempi.

Salottisipulia pidetään sipuleista hienostuneimman makuisena ja se onkin ranskalaisen keittiön perusraaka-aine. Sipuli on muodoltaan hivenen epämääräinen ja se lisääntyy sivusipulein. Pitkulaisia salottisipuleita kutsutaan banaanisalottisipuleiksi. Salottisipuli sopii mainiosti esim. pataruokiin ja on myös erinomainen grillattuna. Yksi sipuli jakautuu 5-8 uudeksi sipuliksi.

Hillosipuli on keltasipulin kääpiömuoto, jota käytetään usein säilönnässä. Hillosipuleita näkee usein myös salaateissa ja ne sopivat hyvin myös pataruokiin.

Jättisipuli on keltasipulin jättikokoinen muunnos, joka voi painaa jopa kilon, ylitsekin. Keltasipuliin verrattuna maku on miedompi ja se sopiikin hyvin esim. salaatteihin ohuina siivuina tai vaikka sellaisenaan voileivän päälle.

Hopeasipuli on kepasipulin valkoinen muunnos. Maultaan kepasipulia miedompi hopeasipuli sopii loistavasti esim. salaatteihin.

Purjosipuli on ulkoasultaan muihin sipuleihin verraten poikkeava. Se ei kasvata sipulia vaan sillä on pitkän huiskeat lehdet ja tuppimainen vartalo. Sipuleihin verrattuna purjolla on mieto maku ja se sopiikin niin kylmänä kuin kuumanakin ruokapöytään. Purjon voi käyttää kokonaisuudessaan, niin lehdet kuin tuppimaisen vartalon. Ennen käyttöä purjo on kuitenkin hyvä halkaista ja huuhtoa, sillä lehdet ja ”vartalo” keräävät herkästi multaa uumeniinsa.

Valkosipuli  Keltasipulin lisäksi ehkä tunnetuin ja käytetyin sipuli. Valkosipuli muodostuu kynsistä, joita ympäröi silkkipaperin ohut kuori. Valkosipulit ovat voimakastuoksuisia ja aromaattisia. Valkosipulia käytetään lähinnä maustamiseen, mutta toki sitä voi käyttää pääraaka-aineenakin. Miten maukasta onkaan sametin pehmeä valkosipulikeitto paahdetuista valkosipulinkynsistä, marinoidut valkosipulin kynnet tai kokonaisina grillatut valkosipulit. Valkosipulia käytetään myös lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Ruohosipuli poikkeaa purjon tavoin muista sipuleista. Ruohosipulit ovat nimensä mukaisesti ruohon kaltaisia pillikkeitä, joita voidaan kerätä jo varhaisesta keväästä lähtien. Ruohosipulin maku on mieto ja usein niitä lisätäänkin silppuna esim. salaatteihin. Kiinanruohosipuli poikkeaa tavan ruohosipulista litteällä lehden muodollaan ja miedolla valkosipulin maullaan.

Ilmasipuli on monivuotinen sipuli, joka viihtyy samalla kasvupaikalla vuosia. Ilmasipulista voidaan käyttää niin mehevät varret, varsien päähän muodostuvat pikkusipulit, kuin maassa kasvavat jakosipulitkin. Miedon makuiset varret sopivat hyvin esim. salaatteihin, voimakkaan makuisia pikkusipuleita käytetään normaalin sipulin tapaan.

Ilmasipulia lisätään joko jakamalla maanalaiset jakosipulit tai pikkusipuleista syksyllä tai keväällä. Pikkusipulit istutetaan noin 30 cm välein muutaman sentin syvyyteen.  Kasvusto jaetaan yleensä noin viiden vuoden välein. Ilmasipulin voi istuttaa myös perennapenkkiin.

Sipulien kasvatus

Sipulin kasvatus on helppoa. Sipulia voi kasvattaa periaatteessa myös siemenistä, mutta käytännössä se tapahtuu aina istukkaista eli pikkusipuleista.

Sipulit viihtyvät parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa maassa lämpimällä kasvupaikalla. Sipulit voidaan istuttaa jo toukokuulla. Poikkeuksena tosin ovat valkosipulit, jotka laitetaan maahan jo syksyllä. Ennen istutusta sipuleita voi halutessaan liottaa kotvasen aikaan vedessä, tämän sanotaan estävän naattihometta. Sipulit istutetaan maahan siten, että sipulin suippo kärki jää hivenen maan pinnan yläpuolelle. Istutuksen jälkeen sipuleita kastellaan säännöllisesti, liian kuiva maa toki haittaa kasvua, mutta voi myös vaikuttaa tulevan sadon makuun. Loppukesästä kastelua vähennetään, jotta lehdet pääsevät ajoissa tuleentumaan.

Sadonkorjuu suoritetaan yleensä elokuulla, siinä vaiheessa, kun naatit ovat alkaneet lakoontua. Nostetut sipulit laitetaan ensin muutamaksi päiväksi kuivahtamaan sateelta suojaisaan paikkaan, tämän jälkeen putsataan sipulit ja viedään ne lämpimään kuivamaan. Kun sipulin kaulakin on kuivahtanut, kierretään naatit irti sipulista. Säilytä sipulit kuivassa ja viileässä paikassa esim. verkkopussissa. Sipulit selviävät myös huoneenlämmössä.

Minulla on valikoimissa taas perinteisesti nämä kolme eri istukassipulia, sekä niiden mix.

Vinkki: Nämä kannattaa varailla ajoissa, kysyntä on kova ja nyt jo kahtena keväänä nämä on loppuneet kesken kovan kysynnän takia. Olen toki varannut näitä reilusti, mutta siltikin…

Ja vinkki 2 -> Älä säilytä näitä kotona kylmässä ennen istutusta, mutten nämä rupeavat kukkimaan, eikä kasvata satoa.

Täällähän nämä kasvavat kohisten. 🌱☀😍  Ja näetkö, on siinä pari ”apulaistakin” hiukan kuvassa mukana. Toiselta näkyy kuono ja toiselta hännänpää. 😉

Vaan nyt minä lähden jatkamaan iltapuuhia tuonne kasvihuoneille ja nauttimaan kiihtyvän kevään äänistä samalla. On nimittäin kuin pieni paratiisi olla tuolla kukkien keskellä ja samalla kuunnella, kun muuttolintujen kasvava lajikirjo ilmoittelee iloisesti tulleensa onnistuneesti matkalta takaisin. Elämää paratiisissa parhaimmillaan! 🌱🥰

*******************************

Mikään ei voita kevään ensimmäisiä kuumia päiviä,

jolloin puutarhuri ei enää mieti,

onko liian aikaista istuttaa daalioita,

vaan alkaa miettiä, onko jo liian myöhäistä. 😊

- Henry Mitchell

*******************************

Ihanaa pitkäperjantai-iltaa ja aurinkoisen kaunista pääsiäistä sinulle! 🐰☀

Toivottaa

 Puutarhurisi

Juha

ps. Onhan muuten ollut ihan mielettömän upeat lenkki-illat nyt. Kuu on niin iso ja valaisee melkein kuin päivällä. Sain toissailtana kerrankin tämän ”nelikon” edes hetkeksi paikoilleen ja poseeraamaan kuuta vasten. Viides eli ”Eka” ei kuvaan sopinut, sen verran on vanhus vielä vilkas, ettei hännän päätäkään jäänyt kuvaan… 😂

Tässä siis vasemmalta oikealle ”Mortti”, ”Reiska” , ”Willow” ja lauman Prinsessa ”Soma”. 🥰 Toivottaa kaikille koirakavereille oikein makoisaa ja mukavaa pääsiäistä🐰