Juhannuspostin aiheita tänään mm:
- Kummituspuita – pitääkö olla huolissaan? Ei tarvitse.
- Lupiinista - ajateltavaa ja faktoja
- Juhannuskimppu lupiineista – kaunista ja hyödyllistä samalla
- Puijoja ei kitketä ihan vielä
- Tuijan terveiset ja tärkeä kysymys – autatko kartoittamaan pörriäis tilannetta – Kiitos
- Skeipit vasta tulossa – hiukan vielä odotetaan ennen kuin kerätään ja herkutellaan
- Pieniä ja janoisia piiperoisia liikkeellä, suojataan ja tarjoillaan. Niksi kastelukannun suojaksi.
- Juhannusvihdat päivittäin – talvivihdat ensiviikolla. Paras tapa ja aika.
- Hyvää Juhannusta ja Fonzielta tärkeä viesti!
Juhannusterveisiä täältä Puutarhalta
Onhan leppoisan oloinen ilma. Eilinen vesisade ( huimat 5 mm ) ei kastellut muuta kuin hiukan maan pintaa, mutta mukavasti puhdisti ja raikasti ilmaa. Aamu menikin siis kasteluhommissa, mutta nyt on kaikki kasteltu ja ajattelin tässä välikahvin aikaan, muutaman rivin kirjoitella kuulumisia ja ajatuksia täältä puutarhalta.
Ilma on tosiaan kuin tehty juhannuksen viettoon, kaunis ja sopivan lämmin. Juhannusruusun kukkien ja tuoksu sen vielä täydentäen.
PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN? EI TARVITSE
Näitä kummituspuita on nyt ehkä hiukan tavallista enemmän, ainakin täällä meilläpäin. Tiedän, että sinä tiedät, ettei näistä tuomenkehrääjäkoiden valtaamien puiden kohtaloista tarvitse olla huolissaan, eikä tehdä asialle mitään, mutta yhä on paljon ihmisiä, jotka luulevat tuon olevan puille kuolemaksi ja / tai leviävän ihan joka paikaan. Jotkut ovat jopa vaatineet ihan julkisesti, että tuollaiset puut pitäisi kiireesti kaataa ja polttaa, ennen kuin tauti leviää joka puolelle. No, näinhän se ei tietenkään ole ja rauhoittele sinä ja sellaisia henkilöitä, jotka näin luulevat, että ei mitään hätää, puut toipuvat kyllä ja syksyyn mennessä niissä on jo uudet lehdet. Ja sen minkä me myös tiedämme ja on minusta mielenkiintoista sekä kerrassaan kiehtovaa, on tuo tapa, jolla puut alkavat reagoida. Ne tuomet joihin nämä tuomenkehrääjäkoit ovat iskeneet, alkavat tuottamaan vastamyrkkyä, joka saa niiden lehdet maistumaan pahalle ja ilmeisesti jopa hiukan myrkyllisellekin, jolloin koit etsivät itselleen seuraavana vuonna uuden kohteen ja puu saa kasvaa rauhassa. Siksi ei ole ollenkaan tavatonta nähdä, että samalla kasvupaikalla osa puista on seittien peitossa ja osa ei. Näin se luonto toimii, suojaa ja tarjoaa silti lisääntymisolosuhteet. Niin ja onhan noista toukista valtavasti apua pikkulintujen poikasten ruokahuollossa nyt. Monta pientä ammottavaa suuta saa noista ravitsevaa ja hyvää ruokaa helpolla.
LUPIINEISTA VIELÄ
Viimeviikolla oli puhetta lupiineista ja se aiheutti vilkasta keskustelua, niin puolesta kuin vastaankin. Se, että miksi se on haitallinen vieraslaji ja onko siitä nyt sen suurempaa haitta, kysyttiin paljon. Minusta tuo on asia, jonka meistä jokainen voi kysyä itseltään ja toimia omalla tontillaan sen mukaan, mutta faktat olisi hyvä tietää omien päätösten tueksi aina.
Faktoja lupiinista:
- lupiinien siitepölyä hyödyntävien pölyttäjien ( kimalaiset, mehiläiset, kukkakärpäset, jne) osuus on hyvin pieni
- lupiinin siitepölyn sisältämä alkaloidi, lupaniini, on myrkyllistä ja haittaa mm. kimalaisten lisääntymistä ja suunnistuskykyä
- koska se ei ole sovelias ravintokasvi ( =myrkyllinen) niin se vähentää myös perhosten, kovakuoriaisten, kaksisiipisten, muurahaisten ym. määrää alueella.
- sen luonnonkasveilta valtaamilta alueilta on muidenkin pölyttäjien vaikeaa saada ravintoa ( koska ravintokasveja ei ole tai niitä on vähän) jolloin niiden määrä on vähäinen, pahimmillaan jopa tyhjiö.
- pölyttäjille olisi myös elintärkeää, että niillä olisi ravintokasveja keväästä syksyyn ja näinhän niitä ei lupiinien valtaamilla alueilla tietenkään ole.
- lupiinien kukat eivät myöskään sisällä mettä, joten kukkien arvo on myös nolla hunajantuotannossa, eikä pelkästään ravinnonlähteenä.
Valitettavasti niin kauniita kuin nuo olisivatkin, niin minä en sitä oikein millään näe niitä säästämisen arvoisena Suomen luonnossa, vaan päinvastoin. Minä ainakin tykkään, että minun pihapiirissäni viihtyy ja voi hyvin niin perhoset, kuin muutkin pölyttäjä pörriäiset. Siksi poistan lupiinit.
Joten vähintään sen minkä teen lähiympäristössä on, että leikkaan nuo kukkavarret nyt poikki, ennen kuin siemenet kypsyvät ja levittäytyy maahan, kuivatan ne ja poltan myöhemmin. Kompostiinkaan noita ei pidä laittaa.
Juhannuskimppu ja hyvä teko yhdistyy.
Yksi hyvä idea voisi olla, että kerätään nyt juhannukseksi niin isoja lupiinikimppuja kuin vain saadaan ja nautitaan niiden kukista maljakoissa ja juhannuksen / kukinnan jälkeen tuhotaan ne!
Säästyy luonnon kukat ja samalla tulee tehtyä hyvä teko. 🦋🐞🐛🐝 Kiittää !
PUJOJA EN KITKE VIELÄ
Pujo nyt ei ole samalla tavalla vaarallinen kuin lupiini, mutta eipä siitä iloakaan ole, allergikoille iso palvelus, jos niitä on mahdollisimman vähän. Joten kyllä nekin ovat minun poisto listalla. Niiden hävittäminen kitkemällä / niittämällä, on tehokkainta silloin kun niissä on siementenmuodostus käynnissä. Silloin niiden energia on vähimmillään juuristossa ja parhaimmillaan jopa kerta kitkennällä niistä pääsee eroon. Täällä meillä se aika ei ole vielä, veikkaan että parin-kolmen viikon päästä. Nyt, niin kuin kuvakin näyttää, niin kukintoja ei juurikaan vielä ole. Ja näissäkin, jos tuntuu liian kovalle urakalle kiskoa ne juurineen ylös, niin niitto / leikkaus, ihan maata myöden on myös tehokasta. Ja kun myöhemmin kesällä ilmestyy uutta lehteä, niin ne ja pois, näin juuristo ei ainakaan vahvistu, saattaa jopa menehtyä jo yhden kesän aikana.
TUIJAN TERVEISET JA OMAKIN UTELIAISUUTENI HERÄSI – AUTATKO JA KLIKKAAT OMAN SEUTUSI TILANTEEN
Tuija lähestyi minua havainnollaan ja kysymyksellä, joka sai minunkin uteliaisuuteni heräämään.
**********************
Tuija kirjoitti:
Hei,
Minulla on maaseudulla Rauman ja Porin välissä länsirannikolla puolivilli ja osin ihan täysvilli piha, paljon ryteikköjä ja puskia, pitkää heinää ja koiranputkiniittyä jne. Nyt olen pari päivää seurannut pihan pörriäistilannetta ja se on todella huolestuttava, vain pari kimalaista ja muutama kukkakärpänen. Mitään myrkkyjä en pihalla käytä.
Toivoisin että perjantaipostissasi ottaisit asian esille, onko tämä kato jo maanlaajuista?? Tätä samaa kertoivat minulle tuttavat täällä päin, ei pörriäisiä kuin todella vähän. Minusta tämä on niin tärkeä asia, ettei mikään ole tärkeämpää paitsi ehkä veden loppuminen.
Terveisin perjantaipostin monivuotinen lukija
PS tämä pörriäisasia on kyllä ollut kiitettävästi esillä posteissa, mutta lähes täyskato huolestuttaa, vaikka olosuhteet ovat pörriäisille lähes täydelliset.
*****************************
Minulla kun on täällä kiitettävän hyvin pörriäisiä, niin uteliaisuus ( ja vähän kyllä huolikin) heräsi tuon Tuijan viestin myötä, että millainen tilanne missäkin päin on ja mihin suuntaan on menty.
Klikkaatko tuosta alhaalta sen vaihtoehdon mikä kuvaa parhaiten sinun pihapiirisi tilannetta. Katsotaan sitten yhdessä ensiviikolla, että mille näyttää.
Kiitos jo nyt avustasi!
*Äänestys tehtiin vain sähköpostin saaneille, tulokset näkyvät 30.6.2023 olevassa perjantaipostissa*
SKEIPIT VASTA TULOSSA – HETKI VIELÄ JA SITTEN HERKUTELLAAN
Ljubashat on kasvaneet kyllä taas kerran hienosti ja ihan kohta alkaa skeipitkin tulla esiin. Itse tykkään antaa niiden kasvaa sen lähes täyden ympyrän ja vaikka ylikin ja sitten vasta napsin ne poikki. Näin saan enemmän tuota mainiota herkkua talteen, ja samalla se tekee hyvää tuon itse sipulin valmistumiselle. Jos vaikka ensiviikolla sitten pääsisi näiden kimppuun . 😊
PIENIÄ PIIPEROISIA LIIKKEELLÄ – SUOJATAAN KASTELUASTIAT JA KANNUT
Pieniä piiperoisia on nyt paljon liikkeellä ja muistetaanhan suojata kastelukannut ja astiat niin, ettei ne vahingossa tai vettä etsiessään huku niihin. Laitetaan kannet tai muut suojat aina kastelun jälkeen paikalleen ja laitetaan ennemmin laakeisiin ja mataliin astioihin vettä, josta pikkuystävämme saa juodakseen. Ainakaan täällä meillä ei ole luonnossa vettä kuin isommissa ojissa, eli vettä on hyvä tarjoilla nyt muuten.
Näppärä keino muuten kastelukannun suojaksi on laittaa ihan tavallinen muoviruukku siihen. Tuollainen normaalikokoinen 10,5 cm ruukku istuu kuin nakutettu tuohon.
Virallinen kasteluvalvoja Willowkin totesi tuon olevan hyvä keino! 😉😊
VIHDAN TEKOON – JUHANNUSVIHDAT PÄIVITTÄIN – TALVIVIHDAT ENSIVIIKOLLA
Viime viikolla olikin jo puhetta, että paras talvivihtojen tekoaika alkoi ja jatkuu aina 3.7 asti. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin nyt juhannuksen aikaan kannattaa tehdä vain sen päivän kylpömisvihta ja vasta ensi viikolla tehdään talvivihdat. Sitten pysyy lehdet ja armoitkin, on parhaimmillaan.
Miksi pakastat talvivihdat? Onko jokin erityinen syy, verrattuna kuivattamiseen? – Jorma kysyi tätä ja ei minulla siihen oikeastaan ole muuta syytä kuin, että minusta se jotenkin pitää tuoksut, aromit ja lehdet kiinni paremmin kun pakastaa ne. Mutta vallan hyvin toimii, vaikka kuivattaakin ne kun tämä tekoaika vain on oikea. Eli ensiviikolla!
Vaan nyt on välikahveet juotuna ja minä lähden hiljalleen valmistautumaan juhannuksen viettoon. Lippua salkoon illalla ja sitä ennen vihdan tekoon ja juhannusruokien valmistelua.
Oli muuten iloinen yllätys, kun viikolla alkoi ruislintu ”rääkyä” taas tuossa pellolla. Jotenkin se vain niin kuuluu näihin kesäöihin ja tunnelmaan, tuo erikoinen ”raastinlaulu”. 😍
*******************************
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Eino Leino
*******************************
Leppoisan mukavaa juhannusta hyvä puutarhaystäväni ! ☀🥂
Toivottaa,
Juhannuslapsi ja Puutarhurisi
Juha
ps. Ollaan sitten vesillä turvallisesti ja Fonzien esimerkin mukaan, vain puettu pelastusliivi auttaa. 👍🥰
