Kevät saapuu nyt, Testipöydän kertomaa, Sipuli on helppo ja ravintorikas kasvatettava, ym. 8.4.2022

Kevät saapuu nyt, Testipöydän kertomaa, Sipuli on helppo ja ravintorikas kasvatettava, ym. 8.4.2022

Perjantaipostini aiheita tänään mm:

  • Kevät saapuu nyt
  • Testipöydän kertomaa – valolla valtava merkitys – kasvilampulla parhaat
  • Linkkivinkki – Kasvata ruokaa viljelylaatikossa / martat
  • Sipuli on helppo ja ravintorikas kasvatettava – esittelyssä kaikki
  • Kukkahoroskoopissa juhlivat leskenlehdet
  • Kevätmessuilla mm. Leenan luentoja kts. aikataulut
  • Rairuohojen pikakasvatusvinkki
  • ”ämpäriperunat” nousee jo – mullataan kohta

Keväisiä terveisiä täältä Puutarhalta

”No nyt alkoi sitten lumet sulamaan ja purot virrata”, huomasin aamulla ajattelevani, kun loikin pikkupurojen yli tänne puutarhalle. Sadettakin tuli sen verran reippaasti, että ihan mieluusti hilppasin tänne puutarhalle sateen- ja tuulensuojaan.   

Tiistaisen lumimyräkän jälkeen alkoi jo tuntua sille, että näinköhän tämä lumentulo loppuu koskaan. No kuitenkin nyt  sääennuste näyttää, että lumet alkavat sittenkin huveta ja kevät saa vihdoin vallan. Katselin viikolla kuvia edellisiltä vuosilta tähän samaan aikaan ja ei ole vuodet tosiaankaan veljeksiä. Välillä on jo västäräkit ja krookukset ilahduttaneet, välillä taas on ollut ihan täysi talvi, niin kuin nytkin. Vaan aina on kevät ja kesä tullut ja niin tulee nytkin. Mutta yhtään en kiellä, ettenkö jo kaipaisi paljasta maata ja lumen alta vapautuvaa kukkaloistoa.

Kaikkiaan valo lisääntyy nyt huimaa vauhtia ja vaikutus on jopa näin pilvisellä säällä taimille hyvä. Kasvihuoneen taimiosastolla onkin jo kova kasvu päällä.

TESTIPÖYDÄN KERTOMAA -AURINGONVALON MERKITYS – MYÖS KASVILAMPPU TESTI

Ajattelin että näytän sinulle, miten helmikuussa kylvetyt ja maaliskuun alussa koulittujen chilien valotesti etenee nyt.  Katsotaanko kuvat  auringon vaikutuksen alla olevista kuin vastaavat tuolla kasvilampun alla olleista.

Auringosta
Nämä on siis olleet  huoneenlämmössä nyt reilun kuukauden ja niin, että vain etummaiset taimet ovat saaneet suoraan aurinkoa. Ero oli silloin pariviikkoa sitten iso, mutta nyt se on jo huikea. Pidemmät alkaa olemaan jo niin hentoja varreltaan, että ne pitänee ruukuttaa isompiin ruukkuihin ja syvemmälle jo ensiviikolla. Pienemmät pitänee saattaa enemmän valon pariin, joko lampun alle tai kasvihuoneelle.

Kasvilampun alle siirretyt
Nämä taas olivat ensin auringon valossa, mutta nyt ovat olleet kasvilampun alla 2 viikkoa.  Tässä se suurin ero on, että auringon valoa enempi saaneet taimien varret ovat napakoituneet paljon. Ja noiden ”varjossa” kasvaneiden kasvu on kiihtynyt, mutta ei venyen vaan niistäkin on tullut napakoita ja jo kahden viikon jälkeen ero on huomattava.

 

Yhteenvetona tässä kohtaa.

Yhteenvetona tässä kohtaa on helppoa nähdä paitsi tuon auringonvalon merkitys taimien kasvuun, niin etenkin tuo kuinka napakoita taimia oikeasti hyvän kasvilampun alla tulee.  Helppoja istuttaa, eikä ole niin kiirekään, kun eivät veny honteloiksi.

 Kasvilampuista tuli nyt viimeinen erä ja seuraavasta erästä ei valmistajan mukaan ole varmaa tietoa. Voi olla, että menee pitkälle syksyyn / talveen. Hinnoissakin on kuulemma suurta nousupainetta. Joten jos olet ajatellut, niin suosittelen piipahtamaan hankkimaan omasi nyt TÄÄLTÄ joko johdolla tai ilman, vanhaan hintaan tietysti!

SILKKITASSU JA RUSOKKI NE YHTEEN SOPII

Ihan on pakko näyttää sinullekin tämä Kiia-Marin lähettämä kuva viime kesänä kasvatetuista silkkitassujen ( 2 kpl)  ja rusokin ( 2 kpl ) yhdistelmästä.

Eikö ole kerrassaan hieno ja kestävä yhdistelmä.

Jos haluat samanlaisen itsellesi kasvattaa, niin molempia taimia löytyy vielä.

Silkkitassu ’Joey’ 4 kpl / 9,95 € ( ovh 12,95) -> TÄÄLTÄ ( ps. täällä on muutama muukin lisäkuva silkkitassun istutusideoista)

Rusokki ’Bee Happy Red’ 5 kpl / 9,95 € -> TÄÄLTÄ

Ja jos sinullakin on kivoja kasviyhdistelmä- kuvia edellisitä kesiltä, niin laitatko minullekin ihailtavaksi.

Kun yksi parhaita asioita puutarhahoidossa on suunnitella ja ideoida mitä kasvattaa tulevana kesänä. Ja toisten kuvista ja istutuksista saa aina parhaiten uudet ideat itsellekin, eikö vain?

WhatsAppilla on muuten kätevä myös lähettää eli 044 099 7096

LINKKIVINKKI - KASVATA RUOKAA VILJELYLAATIKOSSA – MARTAT

Lavakaulus / kohopenkki / kasvilava – rakkaalla lapsella on  monta nimeä, mutta samasta asiasta eli viljelystä viljelylaatikossa kumminkin puhutaan ja siihen liittyen haluan vinkata sinulle vallan mainiosti ja hyvin tehdystä Marttojen sivustosta.  Marttojen ”Kasvata ruokaa viljelylaatikossa” sivulla on todella hyvät perusohjeet niin perustamisesta, hoidosta kuin kasvikohtaisia vinkkejä ja ohjeita sekä istutusmalleja.  

Kannattaa ehdottomasti piipahtaa, paljon hyviä vinkkejä ja kuvia sekä tuo opaskin.

Kasvata ruokaa viljelylaatikossa sivuille pääset -> TÄSTÄ

ja suora linkki oppaaseen -> TÄSSÄ

SIPULIT – MAUKKAAT – TERVEELLISET JA HELPOT

Tuli tuosta laatikkoviljelyjutusta mieleeni, että kyllä on kiva taas katsoa lumen sulaessa montako päivää menee, kun ensimmäiset talvivalkosipulien versot nousevat. Ai että, oikein herahtaa jo vesi kielelle, kun ajatteleekin niitä. Ensimmäiset skeipit pääsee pannulle jo kesällä ja itse sipulit sitten korjuuseen ja käyttöön heinä/elokuulla.

Valkosipuleiden lisäksi tulee  kasvatettua erilaisia  ruokasipuleita istukkaista. Ne ovat myös niin helppoja, edullisia ja varmoja, että ei juuri paremmalle ”tilille” pääse kun niitä kasvattamalla.

Ajattelin, että katsotaanko nämä eri sipulien ominaisuudet taas läpi.  Sitten taas on se kuuluisia ”valinnan vaikeus” siitä,  mitä kaikkea näistä laittaa kasvamaan. 😉

SIPULI (Allium) -YLEISTÄ

Sipuleiden (Allium) suku on valtaisa ja siihen kuuluukin sekä koriste- että hyötykäyttöön tarkoitettuja sipuleita. Tässä nyt kumminkin kirjoitan vain ruokasipuleista, ettei mene ihan mahdottoman laajaksi.

Hiukan historiaa ensin

Ruokasipuleita on viljelty vuosituhansien ajan, ensimmäiset dokumentoidut tiedot löytyvät kaukaa vuosituhansien takaa egyptiläisten toimesta. Sipulin viljelyn arvellaan alkaneen Länsi-Aasian vuoristoalueelta. Keski- Eurooppaan sipulit rantautuivat keskiajan alussa.

Nykypäivänä sipulit ovat suosituimpia viljelyskasveja ympäri maailman. Myös Suomessa sipulit ovat yksi viljellyimmistä ja syödyimmistä vihanneksista, siitäkin huolimatta, että sipuli jakaa kovastikin mielipiteitä voimakkaalla maullaan.

Ja ominaisuuksia

Sipulit ovat mitä mainioin ruokien mauste, lisuke ja pääraaka-aine, mutta sen lisäksi ne ovat myös terveellisiä ja ennen kaikkea hyviä flavonoidien ja C-vitamiinien lähteitä. Purjo mm. sisältää runsaasti C- ja A-vitamiinia.

Sipuleille ominainen piirre on sen voimakas maku ja tuoksu, jotka aiheutuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Tämä samainen yhdistelmä saa myös aikaan sen, että sipuli saa niin kovin herkästi itkemään. Keitettäessä tai paistettaessa sipulin maku kuitenkin pehmenee.

Monipuolisia sipuleita on ruoanlaitoin lisäksi käytetty mm. lankojen, kankaiden ja pääsiäismunienkin värjäämiseen.

Yleisimpiä sipuleita:

Kelta- eli kepasipuli (ruokasipuli) on sipuleistamme yleisin. Niitä on pyöreitä ja littanoita. Keltasipuli on erinomainen raaka-aine keittiössä; se sopii mainiosti mausteeksi, lisukkeeksi sekä pääruoka-aineeksi. Kypsyessään keltasipulin maku muuttuu makeahkoksi.

Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos. Se on keltasipulia jonkin verran voimakkaamman makuinen. Punasipuli sopii mainiosti niin salaatteihin, kuin lämpimiinkin ruokiin. Marinoituna punasipulista saa loistavan, kauniin värisen lisukkeen.

Ryvässipuli on keltasipulia hivenen maukkaamman makuinen. Ryvässipuli kasvaa nimensä mukaisesti ryppäinä. Kooltaan ryvässipuli on keltasipulia hivenen pienempi.

Salottisipulia pidetään sipuleista hienostuneimman makuisena ja se onkin ranskalaisen keittiön perusraaka-aine. Sipuli on muodoltaan hivenen epämääräinen ja se lisääntyy sivusipulein. Pitkulaisia salottisipuleita kutsutaan banaanisalottisipuleiksi. Salottisipuli sopii mainiosti esim. pataruokiin.

Hillosipuli on keltasipulin kääpiömuoto, jota käytetään usein säilönnässä. Hillosipuleita näkee usein myös salaateissa ja ne sopivat hyvin myös pataruokiin.

Jättisipuli on keltasipulin jättikokoinen muunnos, joka voi painaa jopa kilon, ylitsekin. Keltasipuliin verrattuna maku on miedompi ja se sopiikin hyvin esim. salaatteihin ohuina siivuina tai vaikka sellaisenaan voileivän päälle.

Hopeasipuli on kepasipulin valkoinen muunnos. Maultaan kepasipulia miedompi hopeasipuli sopii loistavasti esim. salaatteihin.

Purjosipuli on ulkoasultaan muihin sipuleihin verraten poikkeava. Se ei kasvata sipulia vaan sillä on pitkän huiskeat lehdet ja tuppimainen vartalo. Sipuleihin verrattuna purjolla on mieto maku ja se sopiikin niin kylmänä kuin kuumanakin ruokapöytään. Purjon voi käyttää kokonaisuudessaan, niin lehdet kuin tuppimaisen vartalon. Ennen käyttöä purjo on kuitenkin hyvä halkaista ja huuhtoa, sillä lehdet ja vartalo keräävät herkästi multaa uumeniinsa.

Valkosipuli  Keltasipulin lisäksi ehkä tunnetuin ja käytetyin sipuli. Valkosipuli muodostuu kynsistä, joita ympäröi silkkipaperin ohut kuori. Valkosipulit ovat voimakastuoksuisia ja aromaattisia. Valkosipulia käytetään lähinnä maustamiseen, mutta toki sitä voi käyttää pääraaka-aineenakin. Miten maukasta onkaan sametin pehmeä valkosipulikeitto paahdetuista valkosipulinkynsistä, marinoidut valkosipulin kynnet tai kokonaisina grillatut valkosipulit. Valkosipulia käytetään myös lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Ruohosipuli poikkeaa purjon tavoin muista sipuleista. Ruohosipulit ovat nimensä mukaisesti ruohon kaltaisia pillikkeitä, joita voidaan kerätä jo varhaisesta keväästä lähtien. Ruohosipulin maku on mieto ja usein niitä lisätäänkin silppuna esim. salaatteihin. Kiinanruohosipuli poikkeaa tavan ruohosipulista litteällä lehden muodollaan ja miedolla valkosipulin maullaan.

Ilmasipuli on monivuotinen sipuli, joka viihtyy samalla kasvupaikalla vuosia. Ilmasipulista voidaan käyttää niin mehevät varret, varsien päähän muodostuvat pikkusipulit, kuin maassa kasvavat jakosipulitkin. Miedon makuiset varret sopivat hyvin esim. salaatteihin, voimakkaan makuisia pikkusipuleita käytetään normaalin sipulin tapaan.

Ilmasipulia lisätään joko jakamalla maanalaiset jakosipulit tai pikkusipuleista syksyllä tai keväällä. Pikkusipulit istutetaan noin 30cm välein muutaman sentin syvyyteen.  Kasvusto jaetaan yleensä noin viiden vuoden välein. Ilmasipulin voi istuttaa myös perennapenkkiin.

Sipulien kasvatus

Sipulin kasvatus on helppoa. Sipulia voi kasvattaa valkosipuleita lukuun ottamatta siemenistä, mutta yleensä sipulit kuitenkin istutetaan istukkaista eli pikkusipuleista.

Sipulit viihtyvät parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa maassa lämpimällä kasvupaikalla. Sipulit voidaan istuttaa jo toukokuulla. Poikkeuksena ovat valkosipulit, jotka laitetaan maahan jo syksyllä. Ennen istutusta sipuleita voi halutessaan liottaa kotvasen aikaan vedessä, tämän sanotaan estävän naattihometta. Sipulit istutetaan maahan siten, että sipulin suippo kärki jää hivenen maan pinnan yläpuolelle. Istutuksen jälkeen sipuleita kastellaan säännöllisesti, liian kuiva maa toki haittaa kasvua, mutta voi myös vaikuttaa tulevan sadon makuun. Loppukesästä kastelua vähennetään, jotta lehdet pääsevät ajoissa tuleentumaan.

Sadonkorjuu suoritetaan yleensä elokuulla, siinä vaiheessa, kun naatit ovat alkaneet lakoontua. Laitan nostetut sipulit ensin päiväksi muutamaksi kuivahtamaan sateelta suojaisaan paikkaan, tämän jälkeen putsaan sipulit ja vien ne lämpimään kuivamaan. Kun sipulin kaulakin on kuivahtanut, voi naatit kiertää irti. Säilytä sipulit kuivassa ja viileässä paikassa esim. verkkopussissa. Sipulit selviävät myös huoneenlämmössä.

Minulla on valikoimissa kolme eri istukassipulia tälle keväälle:

keltasipuli                             punasipuli                       salottisipuli

Kelta-, puna-, ja salottisipulin istukkaita löydät TÄÄLTÄ.

Ja nuo muut minun suosimani ja suosittelemat kasvatettavat kurkut, tomaatit, chilit, herneet, porkkanat, punajuurikkaat, pavut, jne. löytyi siis -> TÄÄLTÄ

Kukkahoroskoopissa juhlii nyt kevättä enteilevästi leskenlehdet

Leskenlehti 5.4. - 2.5.

Leskenlehti on vaatimaton ja itse asiassa varsin mitättömän näköinen kukka. Kuitenkin kaikki huomaavat sen. Samoin on leskenlehti-ihmisten laita, he säteilevät hyvää tuulta ja ilahduttavat läsnäolollaan muita. He tuntevat hyvin itsensä, hyväksyvät virheensä ja ovat siksi muiden mielestä välillä hätkähdyttävänkin avoimia kertoessaan itsestään. Leskenlehti ei pelkää olla seuran keskipisteenä ja on muutenkin mielellään esillä. Leskenlehti-ihmistä on helppo lähestyä ja hänestä saa nopeasti hyvän, luotettavan ystävän. Rönsyilevä ja utelias luonne esiintymishalun yhteydessä johtaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki pidä leskenlehdestä. Siksi leskenlehti viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa. Lyhytjänteisyys ja pintapuolisuus ovat leskenlehdelle ominaisia piirteitä ja siksi hän nauttii töistä, joista tulee nopeasti valmista ja joiden tulokset näkyvät kunnolla. Kärsivällisyys on hyve, jota leskenlehden on opeteltava koko elämänsä. Leskenlehdellä on kaksi lähes kokonaan toisistaan poikkeavaa elämää. Alkuvaiheessa (kukkiessaan) se on sirkeä ja näkyvä. Aikuistuessaan leskenlehtipersoona tekee saman kuin nimikkokasvinsakin; vaihtaa luonnetta. Leskenlehti kasvattaa valtavat tummanvihreät lehdet. Leskenlehti-ihminen saattaa aloittaa aikuisiässä uudelleen opinnot, vaihtaa ammattia, muuttaa asumaan maalle tai muuten "vetäytyä" omien suojalehtiensä varjoon. Jos leskenlehti solmii avioliiton nuorena, toimii se parhaiten toisen leskenlehti-ihmisen kanssa. Yhdessä kasvaminen ja muuttuminen lujittaa liittoa vuosien mittaan

KEVÄTMESSUT – LEENA LUENNOI

Kevätpuutarhamessut järjestetään nyt Messukeskuksessa Helsingissä. Jos olet menossa, niin käy ihmeessä moikkaamassa Leenaa ja kuuntelemassa Leenan mielenkiintoiset luennot.

Leena Luoto  / Fiskarslava - > Luonnonmukainen puutarhanhoito ja kumppanuuskasvien käyttö tuholaisten torjunnassa

9.4.2022 12:30 - 13:00

10.4.2022 13:30 - 14:00

Itselläni saattaa jäädä messut välistä, kun on tuolla kasvihuoneella aika hektistä ( ja mukavaa)😊

Niin ja sen verran tietoa, että messuilla on suositeltavaa käyttää maskia.

RAIRUOHOJEN PIKAKASVATUSTA

Ensi perjantaina onkin sitten jo pitkäperjantai ja jos rairuohojen kylvö on jäänyt unohduksiin, niin ei hätää, vielä ehdit, etenkin jos teet tämmöisen ”pikaidätysmallisen”

Eli:

1.Kostutat talouspaperi ja se laakealle alustalle
2. Kylvät siemenet
3. Laitat toisen talouspaperin kylvöksen päälle ja kostutat sekin.
4. Lopuksi laitat tuorekelmu kylvöksen päälle ja astia ikkunalaudalle itämään.
5. Kun idut ovat noin sentinmittaisia, niin otat kelmun pois ja pidät alustan  tasaisen kosteana. Näin ne ehtivät vielä hyvin vihertyä pääsiäiseksi. 👍

ENSIMMÄISET ”ÄMPÄRIPERUNAT” NOUSEE

Katsopa, ensimmäiset ämpäriperunat, jotka siis laitoin tuollaiseen laastipaljuun kasvamaan, alkoivat esitellä varsiaan jo. Tuosta kun ne kasvavat vielä vähän lisää, niin sitten lisään taas multaa niin, että muutama sentti jää varsia näkyviin. Näistä saan jo parhaimmillaan kesän alussa ensimmäiset uudet perunat. Varsinaiset juhannusperunat tuohon perunaruukkuun istutan ensiviikolla.

Vaan nyt minä lähden  kasvihuoneelle takaisin puuhastelemaan ja odottamaan, josko jo kohta kuulisin kiurun liverrystä. Se on minulle aina yksi kevään kohokohdista, kun sen kuulee!

 Tukien ja uskoen !  

*******************************
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syöksy kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla.
 
Eino Leino
*******************************
Kevään makuista viikonloppua sinulle hyvä ystäväni.
Toivotteleepi
Puutarhurisi
Juha