Lämpöisen aurinkoisia juhannusaatto terveisiä täältä Puutarhalta
” Kylläpä muuttui Suomen suvi äkkiä lämpöiseksi ja koreaksi.” – huomasin aamulla toteavani ihan ääneen, samalla kun käytiin pienellä aamukävelyllä kippurahäntien kanssa tuossa niittypellolla. Ja toden totta, viime perjantaina piti oikein laittaa takkia päälle ja nyt tuntuu, että paitakin on liikaa jo heti aamusta. Ja sääennusteen mukaan tulossa on paitsi helteisen kuumia päiviä, niin myös trooppisen lämpöisiä öitä. ( Trooppinen yö = kun kello 21–09 lämpötila ei laske alle +20 celsiusasteen), koko viikonlopuksi ja ainakin ensiviikon alkuun asti. Nyt kyllä kaikki kasvaa ja kukkii kiihkeästi ja nopeasti.
Juhannusruusukin tuntui helähtävän kerrasta kukkaan ja onhan tuon äärellä aivan lumoavan kaunista. Etenkin sen satojen kukkien tuoksun leijaillessa kesäyössä, siinä on jotain aivan kertakaikkisen ainutlaatuista ja juhannukseen kuuluvaa.
PARI SANAA KASTELUSTA HELTEIDEN AIKAAN
Ajattelin tosiaan tulla vain toivottamaan sinulle hyvää juhannusta, mutta kun juuri kastelemasta tulin ja mieleeni tuli taas muutama asia, joita pitää ottaa huomioon nyt kun nuo ilmat muuttuvat helteiseksi. Tuttuja juttuja, mutta kerrataanko yhdessä näitä helleajan kastelujuttuja kumminkin hiukan, ihan vaikka juhannuksen kunniaksi. 😊.
Miksi eri tavalla?
Monet meillä kasvavat kasvit kyllä pitävät lämmöstä, mutta vähemmin helteestä, koska eivät ole siihen tottuneet. Etenkin jos helteet tulevat näin yhtäkkiä, niin kasveilla kestää myös hetki sopeutua siihenkin, joten jelpitään niitä hiukan. Myös polttavan kuuma aurinko ja lämpö voi olla kohtalokas ruukkukasveille ( etenkin tummissa / mustissa ruukuissa oleville) ja myös kasteluveden ominaisuus muuttuu.
Näitä asioita minä muutan / otan huomioon näin hellejaksoilla:
- Kastelen maltillisemmin ja tarkemmin. Tämä voi tuntua oudolle, mutta helteillä moni kasvi kuluttaakin yllättäen vähemmän vettä kuin normaalisti. Ja jos kastellaan ( etenkin auringossa olevia ruukkuja / amppeleita) niin kuin normaalisti, eli kerralla kunnolla ja sitten odotetaan seuraavaa kertaan, kunnes multa kuivahtaa, niin on vaarana että juuret ”hukkuvat” monta päivää kestävään jatkuvaan märkyyteen. Lisäksi veden happipitoisuus kääntyy laskuun, kun sen lämpötila nousee yli + 25 asteen. Tämä tapahtuu myös sen ollessa ruukussa. Niin ja yksi asia minkä teen aina, on että lasken kasteluletkussa olevan veden aina jonnekin muualle kuin kasvin juurelle. Etenkin auringossa olleen letkun vesi on joskus jopa polttavan kuumaa, ei siinä ainakaan yhtään hyvää happipitoista vettä ole. Emme mekään halua juoda helteellä kuumaa ja seisahtunutta vettä, vaan raikasta ja viileää, eikö vain? 😉
- Etenkin tummat / mustat ruukut suojaan paahteiselta auringolta tai siirrän ne jopa varjon puolelle helteiden ajaksi. Tämä on aika loogista, sillä ei tarvitse kuin kädellä kokeilla miten kuuma tumma ruukku on auringonpaahteessa, niin hyvin helppoa on ymmärtää miksi juuret kärsii, kun ruukku / multa on kuuma kuin paistinpannu.
- Suihkuttelen kasveja muutaman kerran päivässä. Ja ihan kylmällä, happiraikkaalla vedellä. Se tekee niille ihan yhtä hyvää kuin meillekin helteellä suihkussa tai uimassa käyminen.
- Kasteluveden lämpö. Niin kuin on ollut usein puhetta, niin kasteluveden happipitoisuus alkaa laskea, kun veden lämpötila alkaa nousta yli +25 asteen. Ja happi on erittäin tärkeä osa hyvän kasteluveden ominaisuutta. Normaalisti mitään ongelmaa ei ole, mutta jos sinulla on vesisaavi kasvihuoneessa, niin silloin sen lämpötilaa kannattaa kokeilla ihan kädellä, ennen kuin kastelee. Ja jos on liian kuumaa, niin sitten vain kylmää vettä sekaan, niin että on hyvä.
- Kastellaan illalla myöhään. Kesäyöt kun on muutenkin mukavia viettää puutarhassa ja pihalla käyskennellen ja fiilistellen, niin myös parasta-aikaa kastelulle. Haihtuminen on vähäisempää ja vesi ehtii yön aikana imeytyä hyvin maahan.
- Kukkapenkit, pensaat, puut, jne. ne taas voidaan ja kannattaakin kastella kunnolla ja harvemmin. Ruukkujen kanssa ollaan siis varovaisemmalla ja tarkkailevalla linjalla. Penkeissä tuota liika kuumenemisen vaara kun ei ole. Jopa päinvastoin, on tärkeää, että vettä menee reilusti sinne kasvien juurille asti, eikä jää pintaan rikkaruohojen iloksi.
Tuttuja juttuja ja nämähän me toki jo sinun kanssasi tiedettiinkin, kunhan nyt vain kirjoitelin sinulle kirjoittamisen ilosta. 😊
Vaan nyt minä lähden valmistautumaan juhannuksen viettoon. Minun juhannukseni koostuu tutuista jutuista eli vihdan tekoa, uusien perunoiden nostamista, mansikkakakulla herkuttelua. Illalla sitten lippu salkoon, saunomista ja kiireetöntä kesäyöstä nauttimista. Ja ennen kaikkea taas rentoutumisesta kiireisen ( mutta mukavan) kevään ja pikkukesän touhujen jälkeen.
*******************************
Muumipeikon juhannusruno:
Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailma tää minkä nyt mä nään.
Tove Jansson
*******************************
Ihanaa juhannusta sinulle hyvä ystäväni.
Toivotteleepi, juhannuksen viettoon hiljalleen siirtyvä
Juhannuslapsi ja Puutarhurisi
Juha
Niin ja pitäähän se toki tämä perinteinen juhannuskimppu luonnonkukista käydä myös tekemässä. 😍
