AMARYLLIS – RITARINKUKKA(HIPPEASTRUM)

Lyhyesti:

  • pitää valosta, lämmöstä ja niukasta kastelusta
  • voidaan kukittaa myös seuraavina vuosina
  • helppo kasvattaa sipulista itse 

Tarinaa - tosi rakkaudesta ja puutarhan ihmeestä

Kreikan mythologiassa Amaryllis oli palvelija, joka oli syvästi rakastunut komeaan, mutta kylmäsydämiseen Alteoon. Epätoivoisesti yrittäen voittaa Alteon rakkautta, Amaryllis lävisti sydämensä kultaisella nuolella ja vieraili joka päivä Alteon talolla, tiputellen verenpisaroita matkan aikana. Kolmantenatoista päivänä, tulenpunaiset, kauniit kukat, kukkivat pitkin Amarylliksen kulkemaa polkua. Alteo ihastui näkymäänsä, Amarylliksen sydän parantui ja meidän lempi joulukukkamme sai nimensä. 

Ritarinkukka-nimen taas kerrotaan tulleen siitä, että kasvitieteilijä Linné oli näkevinään amarylliksen kukkavarsissa ja kahdessa ylälehdessä hevosenpään kaltaisen muodon. Amarylliksen latinankielinen nimi tarkoittaakin vapaasti suomennettuna hevosmiehen tähteä.

Historiaa - Ritarinkukka vai Amaryllis?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja Ritarinkukka on myös sellainen. Sille on ns. ottolapsen nimenä meille vakiintunut nimeksi Amaryllis. 

Amaryllis, Aitoamaryllis  (Amaryllis belladonna) on kotoisin Etelä-Afrikasta ja Ritarinkukka taas kuuluu amarylliskasvien Hippeastrum sukuun ja on kotoisin Etelä-Amerikasta. 

Käytännössä tänä päivänä kaikki jouluna myytävät amaryllikset ovat siis virallisesti ritarinkukkia eli Hippeastrumeita, niiden risteytyksiä ja niistä jalostettuja hybridejä. Värinä punainen on suosituin, mutta valkoiset ja kirjavat värit kasvattavat suosiotaan vuosittain. 

Ruotsissa Ritarinkukka on Amaryllis, ja tästä todennäköisesti johtuu myös se, että meillä Suomessa Ritarinkukka on saanut käyttökieleen nimekseen Amaryllis. 

Ritarinkukat saapuivat Eurooppaan 1700-luvulla ja oikeastaan vasta niinkin myöhään kuin 1970-luvulla Suomeen saapui lajikkeita, joiden viljely jouluksi alkoi onnistua ja 1980 luvulla se alkoi olla jo kaupallisesti merkittävää. Tänä päivänä niiden suosio, näyttävinä ja helppohoitoisina joulukukkina, on suuri ja ne ovat yhdessä Joulutähtienja Hyasinttien kanssa suosituimpia joulukukkiamme.

Suurin osa jouluksi myytävistä kukista on Suomessa hyödettyjä ja sipulit tulevat pääosin Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Hollannista.

Myös kasvatus kotona sipulista näyttäväksi joulukukaksi on kasvanut vuosittain, niiden helppouden ja sipulien edullisuuden takia.

Istutus:
Ennen istutusta amarylliksen sipulia pidetään n. 12 tuntia pystyasennossa astiassa, jossa on haaleaa vettä. Ainoastaan sipulin juuret ja alaosan saavat kastua. Amarylliksen voi istuttaa millaiseen ruukkuun tahansa, kunhan siinä on pohjassa reikä ylimääräisen veden poistumista varten eikä ruukku ole liian suuri. Hyvä ruukun koko on 1-2 senttiä suurempi kuin sipulin halkaisija. Istutusmullan tulisi olla hyvin vettä läpäisevää, esim. kaktusmultaa tai hiekalla kevennettyä kukkamultaa.

Sipulin pinnassa mahdollisesti esiintyvän homeen voi pestä pois haalealla vedellä. Home on vaaratonta varastohometta eikä siitä ole haittaa kasville. Myöskään sipulin ulkokuoressa joskus esiintyvät pehmytkohdat eivät ole haitaksi kasvin kasvulle ja korjaantuvat itsestään sipulin kasvun yhteydessä. Kyse on normaalista sipulin kasvutapahtumasta.

Amaryllistä istutettaessa ruukku täytetään siten, että sipulin kärki ja hartiat jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Liian syvään istutettu sipuli saattaa mädäntyä. Sipuli painetaan tiukasti multaan niin, ettei juurien sekaan jää tyhjää tilaa. Istutuksen jälkeen multa kastellaan hyvin ja sipulia painetaan vielä tiiviisti multaan. 

Hoito:
Kasvu alkaa välittömästi kun amaryllis laitetaan valoisaan ja lämpimään paikkaan (vähintään +22°C, mieluiten +25 - 28°C). Pohjan, esim. lattialämmityksen, takan päällisen tai patterin, kautta tuleva lämpö on paras. Kun kukka aukeaa, on viileämpi paikka eduksi. Tällöin kukinta kestää pidempään. 

Ensimmäisen kastelun jälkeen kasvia kastellaan hyvin niukasti. Amaryllistä kastellaan aina haalean lämpimällä vedellä. Liiallinen kastelu aiheuttaa kukkavarren venymistä, joten ylimääräinen vesi tulee poistaa aluslautaselta. Vettä ei saa koskaan mennä kukkavarsien kasvukohdasta sisään. Kukkanuppujen ilmestyessä kastelua lisätään varovasti.

Mikäli kukinta näyttää ajoittuvan väärin, voidaan nuppujen aukeamista nopeuttaa siirtämällä istutettu amaryllis vieläkin lämpöisempään paikkaan (max. +30°C) tai hidastaa viileässä (n. +8-10°C). Tällaiset poikkeuskäsittelyt eivät saa kestää 4 viikkoa pidempiä aikoja. Kukinta alkaa normaalisti 3 - 5 viikon kuluttua istutuksesta.

Huom! Joissakin lajikkeissa nupun suojalehti saattaa olla liian ahdas, jolloin kukka ei avaudu normaalisti. Tämä ilmenee nupun kehityksen pysähtymisenä. Tällöin suojalehteä voi avata varovasti käsin, jotta nuppu pääsee vaivatta avautumaan.  

Jos amarylliksen kukkavarret venyvät pitkiksi, ne voi joko tukea kepillä tai leikata maljakkoon leikkokukaksi. Leikkoamaryllisten tyvelle laitetaan kuminauha estämään varren kuroutuminen. kts. kuva alla

leikkokukkien tyvelle laitetaan kuminauha estämään varren kuroutuminen. 

Kasvatus lasimaljassa:
Alussa mainitun liottamisen jälkeen sipulista poistetaan huonot/kuolleet juuret. Varsinkin juuret kannattaa pestä huolellisesti, jotta maljakon vesi pysyy puhtaana. Parin ensimmäisen päivän aikana vesi värjäytyy vielä, joten vesi kannattaa vaihtaa päivittäin. Lopulta lian irtoaminen lakkaa, vesi pysyy kirkkaana ja lopputulos on häkellyttävän hieno. Aseta sipuli lasiin niin, että vain juuret ulottuvat veteen. Sipuli ei saa seistä vedessä. Lasiviljelyssä onnistuvat parhaiten lajikkeet, joilla on vahvat juuret. 

Jatkohoito:
Amaryllis ei ole kertakäyttökasvi. Kukinnan jälkeen kuihtuneet kukat ja kukkavanat poistetaan. Lehdet jätetään paikoilleen keräämään uutta energiaa sipuliin. Kasvia tulee kastella ja lannoittaa säännöllisesti kukinnan jälkeen elokuulle saakka. Lannoitukseen voidaan käyttää esim. huonekasveille tarkoitettua lannoitetta.
Kesällä amaryllis ruukkuineen voidaan siirtää ulos ja säilyttää sitä puolivarjoisessa, sateelta suojatussa paikassa. Elo-syyskuussa lannoitus lopetetaan ja kastelua vähennetään, jolloin lehdet alkavat kellastua ja kuihtua itsestään. Lokakuun aikana kastelu lopetetaan kokonaan ja ruukku siirretään sisälle hyvissä ajoin ennen yöpakkasia. 

Kuihtuneet lehdet leikataan n. 1 – 2 cm:n päästä sipulista ja kastelu lopetetaan kokonaan. Sipuli siirtyy näin lepotilaan ja valmistautuu seuraavaan kukintaan. Kukka-aiheet muodostuvat viileän (n.+10°C) lepokauden aikana, jonka tulisi kestää vähintään kolme kuukautta. Jos lepoaika jää liian lyhyeksi voi seurauksena olla pelkkien lehtien kasvua. Lepokauden jälkeen sipulit siistitään kuivuneista lehdistä ja juurista ja istutetaan uudelleen edellä olevien ohjeiden mukaisesti.

VAHA-AMARYLLIKSET

  • Kasvu alkaa välittömästi, kun amaryllis laitetaan valoisaan ja lämpimään paikkaan (vähintään +22°C, mieluiten +25 - + 28°C). Esim. lattialämmitys tai takanpäällinen on oiva paikka alkukasvatukseen.
  • Kun kukka aukeaa, on viileämpi paikka eduksi. Tällöin kukinta kestää pidempään.
  • Nyt et tarvitse multaa eikä vettä.
  • Sipulin päällä oleva vaha saattaa halkeilla kukinnan aikana.
  • Kun kukinta on ohi kuori sipulin päällä oleva vaha ja poista metallijalusta.
  • Istuta sipuli multaan tavallisen amarylliksen jatkohoito-ohjeita noudattaen.

Lisää hoito-ohjeita löydät TÄÄLTÄ

Ohjevideomme löytyy TÄÄLTÄ

Juhan viikoittaiset puutarhavinkit suoraan sähköpostiisi saat TÄÄLTÄ


Tilaa puutarhurin perjantaiposti