Puutarhuri suosittelee

{"id":3966303928364,"title":"15 kpl Tulppaanilajitelma Kevätaurinko","handle":"15-kpl-tulppaanilajitelma-kevataurinko","description":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Orca’, T. ’Mondial’ \u0026amp; T. ’Monte Carlo’) Pirteä väriyhdistelmä kevään kukkapenkkiin. Lajitelma sisältää kolme kerrottua tulppaanilajiketta: oranssi ’Orca’, valkoinen ’Mondial’ ja keltainen ’Monte Carlo’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eMyös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin 90 prosenttia kysynnästä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eUseimmat tulppaanit ovat yksivuotisia, mutta on myös olemassa useita monivuotisia, sipuleita tuottavia lajikkeita, jotka kukkivat aina uudestaan. Vain uudet sipulit kukkivat, eivät edellisvuotiset.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParhaiten tulppaani sopii perenna penkkeihin, mutta niitä voi kasvattaa myös ruukussa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanille valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Puolivarjossa kukinta jatkuu pidempään. Kasvualustan tulisi olla hyvin läpäisevä, lämmin ja humuspitoinen, pidättää vettä ja ravinteita. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä seisomaan. Sipulit istutetaan syksyllä ennen maan jäätymistä. Kuitenkin sen verran ajoissa että ne ehtivät juurtua. Myöhään syksyllä istutetut sipulit kannattaa suojata lehdillä tai havuilla, näin lämpö ja kosteus ei pääse haihtumaan ja sipulit ehtivät juurtua. Sipulien istutusväli on 10-20 cm ja istutussyvyys kolme kertaa sipulin korkeus.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukkuun istutettaessa valitaan reiällinen ruukku joka kestää kylmää. Ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Sipulit istutetaan melko tiiviisti, noin sentin välein, mahdollisimman keskelle ruukkua, jotta ulompi multakerros toimii eristeenä. Siirrä ruukku ulos ja suojaa vedeltä, lumelta ja pakkaselta. Ruukun voi esimerkiksi kaivaa kompostin sisään ja peittää lehdillä. Kukkiakseen tulppaani tarvitsee kylmän kauden. Ruukun voi siirtää sisälle kun tulppaanin varsi on 5 cm korkea. Ruukku kannattaa pitää silti viileässä, niin kukinta jatkuu mahdollisimman pitkään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-60 cm. Istutusväli 10-20 cm. Istutussyvyys 8-12 cm. Kukinta touko-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:22:13+03:00","created_at":"2019-08-06T12:53:24+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["kerrottu tulppaani","pionitulppaani","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit","tulipa","tulppaani","tulppaanit"],"price":495,"price_min":495,"price_max":495,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":995,"compare_at_price_min":995,"compare_at_price_max":995,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29544598831148,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-390","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"15 kpl Tulppaanilajitelma Kevätaurinko","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":495,"weight":501,"compare_at_price":995,"inventory_quantity":947,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanilajitelma.jpg?v=1565690901","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/14_Tulppaani-Orca-_4_1221a960-ae99-4675-860f-615aa2b73469.jpg?v=1565690901","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/14_Tulppaani-Monte-Carlo_23f66f43-8b8d-4e98-94f2-5e15c28bf284.jpg?v=1565690901","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/16_tulppaani-Ice-wonder_muo_c769180e-957b-4af7-a258-d5ea319bea07.jpg?v=1565690901","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/sipulikori_8cbf666c-3a46-42d1-a27b-c66f64e4221f.jpg?v=1565690901"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanilajitelma.jpg?v=1565690901","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Orca’, T. ’Mondial’ \u0026amp; T. ’Monte Carlo’) Pirteä väriyhdistelmä kevään kukkapenkkiin. Lajitelma sisältää kolme kerrottua tulppaanilajiketta: oranssi ’Orca’, valkoinen ’Mondial’ ja keltainen ’Monte Carlo’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eMyös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin 90 prosenttia kysynnästä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eUseimmat tulppaanit ovat yksivuotisia, mutta on myös olemassa useita monivuotisia, sipuleita tuottavia lajikkeita, jotka kukkivat aina uudestaan. Vain uudet sipulit kukkivat, eivät edellisvuotiset.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParhaiten tulppaani sopii perenna penkkeihin, mutta niitä voi kasvattaa myös ruukussa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanille valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Puolivarjossa kukinta jatkuu pidempään. Kasvualustan tulisi olla hyvin läpäisevä, lämmin ja humuspitoinen, pidättää vettä ja ravinteita. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä seisomaan. Sipulit istutetaan syksyllä ennen maan jäätymistä. Kuitenkin sen verran ajoissa että ne ehtivät juurtua. Myöhään syksyllä istutetut sipulit kannattaa suojata lehdillä tai havuilla, näin lämpö ja kosteus ei pääse haihtumaan ja sipulit ehtivät juurtua. Sipulien istutusväli on 10-20 cm ja istutussyvyys kolme kertaa sipulin korkeus.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukkuun istutettaessa valitaan reiällinen ruukku joka kestää kylmää. Ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Sipulit istutetaan melko tiiviisti, noin sentin välein, mahdollisimman keskelle ruukkua, jotta ulompi multakerros toimii eristeenä. Siirrä ruukku ulos ja suojaa vedeltä, lumelta ja pakkaselta. Ruukun voi esimerkiksi kaivaa kompostin sisään ja peittää lehdillä. Kukkiakseen tulppaani tarvitsee kylmän kauden. Ruukun voi siirtää sisälle kun tulppaanin varsi on 5 cm korkea. Ruukku kannattaa pitää silti viileässä, niin kukinta jatkuu mahdollisimman pitkään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-60 cm. Istutusväli 10-20 cm. Istutussyvyys 8-12 cm. Kukinta touko-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

4.95 € ~~9.95 €~~

(Tulipa ’Orca’, T. ’Mondial’ & T. ’Monte Carlo’) Pirteä väriyhdistelmä kevään kukkapenkkiin. Lajitelma sisältää kolme kerrottua tulppaanilajiketta: oranssi ’Orca’, valkoinen ’Mondial’ ja keltainen ’Monte Carlo’. Nämä pitkäkestoiset kukat ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Sopii erinomaisesti keväällä kukkivien perennojen seuraksi. Tulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman. Myös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin...

{"id":3967236014124,"title":"10 kpl Helmililja Pink Sunrise","handle":"10-kpl-helmililja-pink-sunrise","description":"\u003cp\u003e(Muscari ’Pink Sunrise’) Ihastuttava vaaleanpunainen helmililja. Helmililjojen kukinta kestää usean viikon ajan. Helmililjat kukkivat ahkerasti vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililjoja esiintyy luonnonvaraisena Välimeren alueella ja Lounais-Aasiassa. Sen laajaan sukuun kuuluu noin 30 lajia. Varma merkki keväästä on ilmassa leijuva helmililjojen vieno tuoksu. Tuo pieni kasvi on ilo silmälle ja ensimmäisiä ravinnonlähteitä kevään hyönteisille. Helmililja sopii kukkapenkkiin tai kivikkoryhmiin, parvekelaatikkoon vaikka narsissin rinnalle tai lasimaljaan koristehiekan päälle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililja viihtyy aurinkoisella paikalla mutta sopeutuu myös puolivarjoon tai vaihtelevasti varjoiseen paikkaan. Ne tarvitsevat säännöllisesti riittävän määrän vettä, mutta eivät siedä jatkuvaa märkyyttä. Maan tuleekin olla hyvin vettäläpäisevää, muuten kukkasipulit voivat mädäntyä tai homehtua.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililjan sipulit istutetaan syksyisin ennen maan jäätymistä 8-10 cm syvyyteen 5-10 cm päähän toisistaan. Ruukkuistutukset istutetaan syksyllä ja viedään viileään. Kevättalvella ne nostetaan lämpimään. Kukkien ja lehtien lakastuttua sipulit voi istuttaa ulos. Kasvustot voi tarvittaessa jakaa syyskesällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 15-20 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 8-10 cm. Kukinta toukokuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 5-10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 6\/7\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 5-10 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:18:03+03:00","created_at":"2019-08-07T09:23:04+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["helmililja","pikkusipulit","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":1595,"price_min":1595,"price_max":1595,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29550020034604,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-457","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"10 kpl Helmililja Pink Sunrise","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1595,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":222,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/20_Helmililja-Pink-Sunrise.jpg?v=1565159050"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/20_Helmililja-Pink-Sunrise.jpg?v=1565159050","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Muscari ’Pink Sunrise’) Ihastuttava vaaleanpunainen helmililja. Helmililjojen kukinta kestää usean viikon ajan. Helmililjat kukkivat ahkerasti vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililjoja esiintyy luonnonvaraisena Välimeren alueella ja Lounais-Aasiassa. Sen laajaan sukuun kuuluu noin 30 lajia. Varma merkki keväästä on ilmassa leijuva helmililjojen vieno tuoksu. Tuo pieni kasvi on ilo silmälle ja ensimmäisiä ravinnonlähteitä kevään hyönteisille. Helmililja sopii kukkapenkkiin tai kivikkoryhmiin, parvekelaatikkoon vaikka narsissin rinnalle tai lasimaljaan koristehiekan päälle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililja viihtyy aurinkoisella paikalla mutta sopeutuu myös puolivarjoon tai vaihtelevasti varjoiseen paikkaan. Ne tarvitsevat säännöllisesti riittävän määrän vettä, mutta eivät siedä jatkuvaa märkyyttä. Maan tuleekin olla hyvin vettäläpäisevää, muuten kukkasipulit voivat mädäntyä tai homehtua.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eHelmililjan sipulit istutetaan syksyisin ennen maan jäätymistä 8-10 cm syvyyteen 5-10 cm päähän toisistaan. Ruukkuistutukset istutetaan syksyllä ja viedään viileään. Kevättalvella ne nostetaan lämpimään. Kukkien ja lehtien lakastuttua sipulit voi istuttaa ulos. Kasvustot voi tarvittaessa jakaa syyskesällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 15-20 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 8-10 cm. Kukinta toukokuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 10-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 5-10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 6\/7\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 5-10 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

10 kpl Helmililja Pink Sunrise

15.95 €

(Muscari ’Pink Sunrise’) Ihastuttava vaaleanpunainen helmililja. Helmililjojen kukinta kestää usean viikon ajan. Helmililjat kukkivat ahkerasti vuodesta toiseen. Helmililjoja esiintyy luonnonvaraisena Välimeren alueella ja Lounais-Aasiassa. Sen laajaan sukuun kuuluu noin 30 lajia. Varma merkki keväästä on ilmassa leijuva helmililjojen vieno tuoksu. Tuo pieni kasvi on ilo silmälle ja ensimmäisiä ravinnonlähteitä kevään hyönteisille. Helmililja sopii kukkapenkkiin tai kivikkoryhmiin, parvekelaatikkoon vaikka narsissin rinnalle tai lasimaljaan koristehiekan päälle. Helmililja viihtyy aurinkoisella paikalla mutta sopeutuu myös puolivarjoon tai vaihtelevasti varjoiseen paikkaan. Ne tarvitsevat säännöllisesti riittävän määrän vettä, mutta eivät siedä jatkuvaa märkyyttä. Maan tuleekin olla hyvin vettäläpäisevää, muuten kukkasipulit voivat mädäntyä tai homehtua. Helmililjan sipulit istutetaan syksyisin ennen maan jäätymistä 8-10 cm syvyyteen 5-10 cm päähän toisistaan. Ruukkuistutukset istutetaan syksyllä ja viedään viileään. Kevättalvella ne nostetaan lämpimään. Kukkien ja lehtien lakastuttua sipulit voi istuttaa ulos. Kasvustot voi tarvittaessa jakaa syyskesällä. Korkeus 15-20 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 8-10 cm. Kukinta toukokuu. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan...

{"id":3966307336236,"title":"10 kpl Tulppaanilajitelma Angelique","handle":"10-kpl-tulppaanilajitelma-angelique","description":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Apricot Angelique’ \u0026amp; T. ’Double Shirley’) Hempeä lajitelma pastellin sävyisiä kerrottuja tulppaaneja. Violetti lajike ’Double Shirley’ ja vaaleanpunainen ’Apricot Angelique’.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eMyös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin 90 prosenttia kysynnästä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eUseimmat tulppaanit ovat yksivuotisia, mutta on myös olemassa useita monivuotisia, sipuleita tuottavia lajikkeita, jotka kukkivat aina uudestaan. Vain uudet sipulit kukkivat, eivät edellisvuotiset.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParhaiten tulppaani sopii perenna penkkeihin, mutta niitä voi kasvattaa myös ruukussa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanille valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Puolivarjossa kukinta jatkuu pidempään. Kasvualustan tulisi olla hyvin läpäisevä, lämmin ja humuspitoinen, pidättää vettä ja ravinteita. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä seisomaan. Sipulit istutetaan syksyllä ennen maan jäätymistä. Kuitenkin sen verran ajoissa että ne ehtivät juurtua. Myöhään syksyllä istutetut sipulit kannattaa suojata lehdillä tai havuilla, näin lämpö ja kosteus ei pääse haihtumaan ja sipulit ehtivät juurtua. Sipulien istutusväli on 10-20 cm ja istutussyvyys kolme kertaa sipulin korkeus.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukkuun istutettaessa valitaan reiällinen ruukku joka kestää kylmää. Ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Sipulit istutetaan melko tiiviisti, noin sentin välein, mahdollisimman keskelle ruukkua, jotta ulompi multakerros toimii eristeenä. Siirrä ruukku ulos ja suojaa vedeltä, lumelta ja pakkaselta. Ruukun voi esimerkiksi kaivaa kompostin sisään ja peittää lehdillä. Kukkiakseen tulppaani tarvitsee kylmän kauden. Ruukun voi siirtää sisälle kun tulppaanin varsi on 5 cm korkea. Ruukku kannattaa pitää silti viileässä, niin kukinta jatkuu mahdollisimman pitkään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-60 cm. Istutusväli 10-20 cm. Istutussyvyys 8-12 cm. Kukinta touko-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:19:49+03:00","created_at":"2019-08-06T12:59:06+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["kerrottu tulppaani","pionitulppaani","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit","tulipa","tulppaani","tulppaanit"],"price":795,"price_min":795,"price_max":795,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29544716533804,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-392","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"10 kpl Tulppaanilajitelma Angelique","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":795,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":989,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanimix_angeligue.jpg?v=1565085605","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_angeligue.jpg?v=1565248176","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_angeligue2.jpg?v=1565248177","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_angeligue4.jpg?v=1565248178","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_angeligue5.jpg?v=1565248179","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_angeligue6.jpg?v=1565248180","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/sipulikori_257737d0-c0fb-4b41-91d8-eb8321fa2bfc.jpg?v=1565690342"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/13_Tulppaanimix_angeligue.jpg?v=1565085605","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Tulipa ’Apricot Angelique’ \u0026amp; T. ’Double Shirley’) Hempeä lajitelma pastellin sävyisiä kerrottuja tulppaaneja. Violetti lajike ’Double Shirley’ ja vaaleanpunainen ’Apricot Angelique’.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eMyös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin 90 prosenttia kysynnästä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eUseimmat tulppaanit ovat yksivuotisia, mutta on myös olemassa useita monivuotisia, sipuleita tuottavia lajikkeita, jotka kukkivat aina uudestaan. Vain uudet sipulit kukkivat, eivät edellisvuotiset.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParhaiten tulppaani sopii perenna penkkeihin, mutta niitä voi kasvattaa myös ruukussa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTulppaanille valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Puolivarjossa kukinta jatkuu pidempään. Kasvualustan tulisi olla hyvin läpäisevä, lämmin ja humuspitoinen, pidättää vettä ja ravinteita. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä seisomaan. Sipulit istutetaan syksyllä ennen maan jäätymistä. Kuitenkin sen verran ajoissa että ne ehtivät juurtua. Myöhään syksyllä istutetut sipulit kannattaa suojata lehdillä tai havuilla, näin lämpö ja kosteus ei pääse haihtumaan ja sipulit ehtivät juurtua. Sipulien istutusväli on 10-20 cm ja istutussyvyys kolme kertaa sipulin korkeus.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukkuun istutettaessa valitaan reiällinen ruukku joka kestää kylmää. Ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Sipulit istutetaan melko tiiviisti, noin sentin välein, mahdollisimman keskelle ruukkua, jotta ulompi multakerros toimii eristeenä. Siirrä ruukku ulos ja suojaa vedeltä, lumelta ja pakkaselta. Ruukun voi esimerkiksi kaivaa kompostin sisään ja peittää lehdillä. Kukkiakseen tulppaani tarvitsee kylmän kauden. Ruukun voi siirtää sisälle kun tulppaanin varsi on 5 cm korkea. Ruukku kannattaa pitää silti viileässä, niin kukinta jatkuu mahdollisimman pitkään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-60 cm. Istutusväli 10-20 cm. Istutussyvyys 8-12 cm. Kukinta touko-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 40-50 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 10 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 12\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 12-15 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

10 kpl Tulppaanilajitelma Angelique

7.95 €

(Tulipa ’Apricot Angelique’ & T. ’Double Shirley’) Hempeä lajitelma pastellin sävyisiä kerrottuja tulppaaneja. Violetti lajike ’Double Shirley’ ja vaaleanpunainen ’Apricot Angelique’. Tulppaanit ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Nykyisten tulppaanien kantamuodot ovat kotoisin Turkista Himalajalle ulottuvalta alueelta. Luonnonvaraisena kasvaa noin sata villiä tulppaanilajia Keski-Aasiassa. Kaupallinen kasvatus aloitettiin noin tuhat vuotta sitten osmanien valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Tänä päivänä tunnetuimmat ja suurimmat tulppaaniviljelmät sijaitsevat Alankomaissa, joka tuottaa suurimman osan maailman tulppaaneista. Sinne tulppaanit saapuivat Anatolian niemimaalta 1500- luvun alussa. Vuonna 1636 Alankomaissa alkoi tulppaanimania, joka johti tulppaaninsipulien myynnin valtavaan kasvuun, aiheuttaen maailman ensimmäisen talouskuplan, joka puhkesi vuonna 1637 ja aiheutti Alankomaihin laman. Myös Suomalaiset rakastavat tulppaaneja. Ensimmäisten tulppaanien kerrotaan tulleen Suomeen 1670- luvulla, kun opintomatkaltaan Alankomaista Turkuun palannut kasvitieteilijä ja lääkäri Elias Tillandz toi mukanaan tulppaanin sipuleita. Nykyään kotimainen tuotanto kattaa noin 90 prosenttia kysynnästä. Useimmat tulppaanit ovat yksivuotisia, mutta on myös olemassa useita monivuotisia, sipuleita tuottavia lajikkeita, jotka...

(Tulipa ’Apricot Angelique’ & T. ’Double Shirley’) Hempeä lajitelma pastellin sävyisiä kerrottuja tulppaaneja. Violetti lajike ’Double Shirley’ ja vaaleanpunainen ’Apricot...

{"id":3967213895724,"title":"5 kpl Narsissi Dutch Master","handle":"5-kpl-narsissi-dutch-master","description":"\u003cp\u003e(Narcissus ’Dutch Master’) Perinteinen keltainen narsissi on yksi parhaista ja kestävimmistä lajikkeista, joka kukkii vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/16\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 15-20 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:29:17+03:00","created_at":"2019-08-07T08:35:18+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["kerrotut narsissit","narsissi","narsissit","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":495,"price_min":495,"price_max":495,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29549562167340,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-434","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"5 kpl Narsissi Dutch Master","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":495,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":994,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Narsissi-keltainen.jpg?v=1565156173","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/29_daffodils-2203239_1920_85d0baea-7390-44a2-a092-12d31d030493.jpg?v=1565613738","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/29_narcissus-4111911_1920_fac467b8-17d5-4783-9b63-bc73e56b1e94.jpg?v=1565613740","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/29_narcissus-4116326_1920_7b17735e-47ab-4707-b3ea-80a9c28d2f75.jpg?v=1565613741"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Narsissi-keltainen.jpg?v=1565156173","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Narcissus ’Dutch Master’) Perinteinen keltainen narsissi on yksi parhaista ja kestävimmistä lajikkeista, joka kukkii vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 35-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/16\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 15-20 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

5 kpl Narsissi Dutch Master

4.95 €

(Narcissus ’Dutch Master’) Perinteinen keltainen narsissi on yksi parhaista ja kestävimmistä lajikkeista, joka kukkii vuodesta toiseen. Narsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi. Narsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein. Korkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€) Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi. HUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien...

(Narcissus ’Dutch Master’) Perinteinen keltainen narsissi on yksi parhaista ja kestävimmistä lajikkeista, joka kukkii vuodesta toiseen. Narsissit ovat narsissikasvien heimon...

{"id":3967367053356,"title":"3 kpl Valkosipuli Ljubasha","handle":"3-kpl-valkosipuli-ljubasha","description":"\u003cp\u003e(Allium sativum ’Ziemiai’ \u0026amp; A. ’Ljubasha’) Ziemiai ja Ljubasha-valkosipulit ovat luonnonmukaisin menetelmin viljeltyjä talvivalkosipulilajikkeita. Ehdottomasti kestävimpiä talvivalkosipulilajikkeita. Lajikkeet eroavat toisistaan kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella. ’Ljubashan’ sipulit ovat hieman kookkaampia, maku on miedompi ja se on hieman aikaisempi lajike. Istuta kynnet runsasmultaiseen paikkaan ennen maan jäätymistä ja nauti oman maan antimista ensikesänä. Yhdessä sipulissa on 5-7 kynttä. Yhdestä kynnestä kasvaa yksi sipuli. Jos kaikki kynnet eivät mahdu penkkiin, niin näistä voi osan syödä jo vaikka heti.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVALKOSIPULI (Allium sativum)\u003cbr\u003eValkosipuli eli kynsilaukka on kalvojen peittämä monilohkoinen sipuli (1.). Valkosipuli ei tuota itävää siementä vaan sitä lisätään kasvullisesti kynsistä (2.) tai itusilmuista (4.). Itusilmut muodostuvat kukkavarren (5.) päähän kehittyvään kukintoon, itusilmuryppääseen (3.). Kukkavarsi nousee vahapeitteisten lehtien (6.) keskeltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/valkosipuli_large.png?v=1565172468\" alt=\"\"\u003e\u003cbr\u003eValkosipulin kasvatus voidaan aloittaa kynnestä, itusilmusta tai itusilmusta kasvaneesta jakaantumattomasta pikkusipulista. Viljelykierrossa valkosipuli kuuluu ensimmäisen kierron kasveihin ja istutus tapahtuu alakuulla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eISTUTUS Talvivalkosipuli istutetaan syksyllä maan jäähdyttyä, yleensä syys-lokakuussa, ennen maan jäätymistä. Istutusta voidaan venyttää hyvinkin myöhään säiden niin salliessa, mutta istutettujen kynsien olisi hyvä ehtiä juurtua ennen maan routaantumista. Liian aikaisin istutetut kynnet saattavat lähteä kasvuun jo samana syksynä. Valkosipulin kynnet irrotetaan emosipulista ja istutetaan yksitellen terävä pää ylöspäin hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan aurinkoiselle paikalle. Valkosipuli viihtyy maassa, jonka pH on 6,5 – 7 joten maahan voidaan lisätä esim. puhdasta puuntuhkaa. Parasta lannoitetta valkosipulille on hyvin maatunut lantakomposti. Kynnet istutetaan noin 15 cm välein 10 cm syviin vakoihin, jotka peitetään mullalla. Jos kompostia tai sen puuttuessa uutta hyvää puutarhamultaa ei haluta sekoittaa koko penkkiin, multa voidaan lisätä pieniksi keoiksi kynsien alle vakojen pohjalle. Erillistä talvisuojausta ei tarvita.\u003cbr\u003eHOITO KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ Syksyllä istutetut valkosipulit saavat tarvittavan kylmäkäsittelyn maassa talven aikana ja uudet versot nousevat maan päälle hyvinkin aikaisin keväällä. Kevätkosteuden haihduttua sipuleita on kasteltava jos alkukesä on kuiva. Valkosipuli pärjää huonosti rikkakasveja vastaan, ja penkit voidaankin peittää ruohokatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Ruohokate myös pidättää kosteutta maassa. Valkosipulien versot ovat mm. fasaanien herkkua, joten kasvit voi olla syytä suojata esim. verkkoaidalla. Runsaasti ravinteita kaipaavalle valkosipulille annetaan keväällä peruslannoitteeksi esim. Luonnonlannoitetta, yleislannoitetta tai kanankakkarakeita noin 2 dl \/1 m2. Kesäkuun lopulla lisälannoitteeksi voidaan antaa lantavettä tai laimennettua nokkosvettä. Lannoittaminen lopetetaan viimeistään heinäkuun puolen välin jälkeen, jolloin lehdet alkavat yleensä tuleentua. Lehtien kellastuminen on merkki siitä, että valkosipulit ovat valmiita nostettavaksi. Nostoa ei kannata jättää liian myöhään sillä kasvun jatkuminen liian pitkään saa aikaiseksi sipulin kynsien irtoamisen toisistaan. Lämpiminä kesinä nostoon päästään yleensä jo heinäkuussa. Jos valkosipuleiden ei haluta tuottavan itusilmuja, kukkavarret katkaistaan kesän aikana. Itusilmujen poisto kasvattaa maanalaisen sipulin kokoa.\u003cbr\u003eSADONKORJUU JA SÄILYTYS Tuleentuneet sipulit nostetaan maasta esim. talikkoa apuna käyttäen ja enimmät mullat ravistellaan pois. Varsia ei katkaista vaan koko kasvi jätetään kuivumaan ilmavaan paikkaan muutamaksi päiväksi. Kun sipulit ovat täysin kuivia ja varret lakastuneet, naatit kierretään irti ja loput mullat ravistellaan irti juurista. Puutuneet varret leikataan irti vasta täysin kuivista sipuleista. Juuria voi lyhentää saksilla. Valkosipuli säilyy parhaiten huoneenlämmössä. Liian kosteassa paikassa sipulit alkavat helposti versoa uutta kasvua.\u003cbr\u003eJATKOKASVATUS Valkosipulisadon valmistuttua kasvatusta voidaan jatkaa omista valkosipuleista joko kynsistä, itusilmuista tai itusilmuista kasvaneista jakaantumattomista pienistä sipuleista. Kynnet istutetaan edellä mainitulla tavalla, pikkusipulit istutetaan n. 10-5 cm syvyyteen ja itusilmut muutaman senttimetrin syvyyteen mielellään riveihin. Rivit kannattaa merkitä tikuilla, koska pienet kasvavat sipulin naatit muistuttavat erehdyttävästi juolavehnää. Itusilmu kasvattaa istutusta seuraavan kesän aikana pienen pyöreän sipulin, joka voidaan käyttää ravinnoksi tai istuttaa syksyllä uudelleen hieman syvempään ja harvempaan. Itusilmu tuottaa kahdessa vuodessa saman lopputuloksen kuin kynsi yhdessä kasvukaudessa eli monilohkoisen sipulin.\u003cbr\u003eKÄYTTÖ Valkosipulista voidaan kynsien ja itusilmujen lisäksi käyttää myös tuoreita lehtiä. Lehdissä on sama valkosipulin maku, vain hieman miedompi. Lehtiä voidaan kasvattaa kynsistä sisällä ruukussa vuoden ympäri ja tuoreita versoja käyttää monella tavalla ruoanlaitossa ja salaateissa. Myös kukinnot varsineen voidaan valmistaa ruoaksi niiden ollessa vielä nuoria ja taipuisia. Kukkavarsia voi silputa salaattiin, erilaisiin säilykkeisiin tai paistaa kokonaisina pannulla.\u003cbr\u003ePieniä itusilmuja voidaan istuttaa eri puolille puutarhaa ja kasvimaata torjumaan myyriä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:27:08+03:00","created_at":"2019-08-07T13:11:45+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":995,"price_min":995,"price_max":995,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29551889416236,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-515","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"3 kpl Valkosipuli Ljubasha","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":995,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":964,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Valkosipuli_Ljubasha.jpg?v=1565179533","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Valkosipuli_Ljubasha2.jpg?v=1565179533","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Valkosipuli_Ljubasha_3.jpg?v=1565179533"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/Valkosipuli_Ljubasha.jpg?v=1565179533","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Allium sativum ’Ziemiai’ \u0026amp; A. ’Ljubasha’) Ziemiai ja Ljubasha-valkosipulit ovat luonnonmukaisin menetelmin viljeltyjä talvivalkosipulilajikkeita. Ehdottomasti kestävimpiä talvivalkosipulilajikkeita. Lajikkeet eroavat toisistaan kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella. ’Ljubashan’ sipulit ovat hieman kookkaampia, maku on miedompi ja se on hieman aikaisempi lajike. Istuta kynnet runsasmultaiseen paikkaan ennen maan jäätymistä ja nauti oman maan antimista ensikesänä. Yhdessä sipulissa on 5-7 kynttä. Yhdestä kynnestä kasvaa yksi sipuli. Jos kaikki kynnet eivät mahdu penkkiin, niin näistä voi osan syödä jo vaikka heti.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVALKOSIPULI (Allium sativum)\u003cbr\u003eValkosipuli eli kynsilaukka on kalvojen peittämä monilohkoinen sipuli (1.). Valkosipuli ei tuota itävää siementä vaan sitä lisätään kasvullisesti kynsistä (2.) tai itusilmuista (4.). Itusilmut muodostuvat kukkavarren (5.) päähän kehittyvään kukintoon, itusilmuryppääseen (3.). Kukkavarsi nousee vahapeitteisten lehtien (6.) keskeltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/valkosipuli_large.png?v=1565172468\" alt=\"\"\u003e\u003cbr\u003eValkosipulin kasvatus voidaan aloittaa kynnestä, itusilmusta tai itusilmusta kasvaneesta jakaantumattomasta pikkusipulista. Viljelykierrossa valkosipuli kuuluu ensimmäisen kierron kasveihin ja istutus tapahtuu alakuulla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eISTUTUS Talvivalkosipuli istutetaan syksyllä maan jäähdyttyä, yleensä syys-lokakuussa, ennen maan jäätymistä. Istutusta voidaan venyttää hyvinkin myöhään säiden niin salliessa, mutta istutettujen kynsien olisi hyvä ehtiä juurtua ennen maan routaantumista. Liian aikaisin istutetut kynnet saattavat lähteä kasvuun jo samana syksynä. Valkosipulin kynnet irrotetaan emosipulista ja istutetaan yksitellen terävä pää ylöspäin hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan aurinkoiselle paikalle. Valkosipuli viihtyy maassa, jonka pH on 6,5 – 7 joten maahan voidaan lisätä esim. puhdasta puuntuhkaa. Parasta lannoitetta valkosipulille on hyvin maatunut lantakomposti. Kynnet istutetaan noin 15 cm välein 10 cm syviin vakoihin, jotka peitetään mullalla. Jos kompostia tai sen puuttuessa uutta hyvää puutarhamultaa ei haluta sekoittaa koko penkkiin, multa voidaan lisätä pieniksi keoiksi kynsien alle vakojen pohjalle. Erillistä talvisuojausta ei tarvita.\u003cbr\u003eHOITO KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ Syksyllä istutetut valkosipulit saavat tarvittavan kylmäkäsittelyn maassa talven aikana ja uudet versot nousevat maan päälle hyvinkin aikaisin keväällä. Kevätkosteuden haihduttua sipuleita on kasteltava jos alkukesä on kuiva. Valkosipuli pärjää huonosti rikkakasveja vastaan, ja penkit voidaankin peittää ruohokatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Ruohokate myös pidättää kosteutta maassa. Valkosipulien versot ovat mm. fasaanien herkkua, joten kasvit voi olla syytä suojata esim. verkkoaidalla. Runsaasti ravinteita kaipaavalle valkosipulille annetaan keväällä peruslannoitteeksi esim. Luonnonlannoitetta, yleislannoitetta tai kanankakkarakeita noin 2 dl \/1 m2. Kesäkuun lopulla lisälannoitteeksi voidaan antaa lantavettä tai laimennettua nokkosvettä. Lannoittaminen lopetetaan viimeistään heinäkuun puolen välin jälkeen, jolloin lehdet alkavat yleensä tuleentua. Lehtien kellastuminen on merkki siitä, että valkosipulit ovat valmiita nostettavaksi. Nostoa ei kannata jättää liian myöhään sillä kasvun jatkuminen liian pitkään saa aikaiseksi sipulin kynsien irtoamisen toisistaan. Lämpiminä kesinä nostoon päästään yleensä jo heinäkuussa. Jos valkosipuleiden ei haluta tuottavan itusilmuja, kukkavarret katkaistaan kesän aikana. Itusilmujen poisto kasvattaa maanalaisen sipulin kokoa.\u003cbr\u003eSADONKORJUU JA SÄILYTYS Tuleentuneet sipulit nostetaan maasta esim. talikkoa apuna käyttäen ja enimmät mullat ravistellaan pois. Varsia ei katkaista vaan koko kasvi jätetään kuivumaan ilmavaan paikkaan muutamaksi päiväksi. Kun sipulit ovat täysin kuivia ja varret lakastuneet, naatit kierretään irti ja loput mullat ravistellaan irti juurista. Puutuneet varret leikataan irti vasta täysin kuivista sipuleista. Juuria voi lyhentää saksilla. Valkosipuli säilyy parhaiten huoneenlämmössä. Liian kosteassa paikassa sipulit alkavat helposti versoa uutta kasvua.\u003cbr\u003eJATKOKASVATUS Valkosipulisadon valmistuttua kasvatusta voidaan jatkaa omista valkosipuleista joko kynsistä, itusilmuista tai itusilmuista kasvaneista jakaantumattomista pienistä sipuleista. Kynnet istutetaan edellä mainitulla tavalla, pikkusipulit istutetaan n. 10-5 cm syvyyteen ja itusilmut muutaman senttimetrin syvyyteen mielellään riveihin. Rivit kannattaa merkitä tikuilla, koska pienet kasvavat sipulin naatit muistuttavat erehdyttävästi juolavehnää. Itusilmu kasvattaa istutusta seuraavan kesän aikana pienen pyöreän sipulin, joka voidaan käyttää ravinnoksi tai istuttaa syksyllä uudelleen hieman syvempään ja harvempaan. Itusilmu tuottaa kahdessa vuodessa saman lopputuloksen kuin kynsi yhdessä kasvukaudessa eli monilohkoisen sipulin.\u003cbr\u003eKÄYTTÖ Valkosipulista voidaan kynsien ja itusilmujen lisäksi käyttää myös tuoreita lehtiä. Lehdissä on sama valkosipulin maku, vain hieman miedompi. Lehtiä voidaan kasvattaa kynsistä sisällä ruukussa vuoden ympäri ja tuoreita versoja käyttää monella tavalla ruoanlaitossa ja salaateissa. Myös kukinnot varsineen voidaan valmistaa ruoaksi niiden ollessa vielä nuoria ja taipuisia. Kukkavarsia voi silputa salaattiin, erilaisiin säilykkeisiin tai paistaa kokonaisina pannulla.\u003cbr\u003ePieniä itusilmuja voidaan istuttaa eri puolille puutarhaa ja kasvimaata torjumaan myyriä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e"}

3 kpl Valkosipuli Ljubasha

9.95 €

(Allium sativum ’Ziemiai’ & A. ’Ljubasha’) Ziemiai ja Ljubasha-valkosipulit ovat luonnonmukaisin menetelmin viljeltyjä talvivalkosipulilajikkeita. Ehdottomasti kestävimpiä talvivalkosipulilajikkeita. Lajikkeet eroavat toisistaan kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella. ’Ljubashan’ sipulit ovat hieman kookkaampia, maku on miedompi ja se on hieman aikaisempi lajike. Istuta kynnet runsasmultaiseen paikkaan ennen maan jäätymistä ja nauti oman maan antimista ensikesänä. Yhdessä sipulissa on 5-7 kynttä. Yhdestä kynnestä kasvaa yksi sipuli. Jos kaikki kynnet eivät mahdu penkkiin, niin näistä voi osan syödä jo vaikka heti. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€) Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi. HUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max....

{"id":3967207800876,"title":"5 kpl Narsissi Ice King","handle":"5-kpl-narsissi-ice-king","description":"\u003cp\u003e(Narcissus ’Ice King’) Narsissien kuningas ’Ice King’ ihastuttaa tuoksuvilla, erittäin kerrotuilla, suurilla kukillaan.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/16\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 15-20 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:29:17+03:00","created_at":"2019-08-07T08:26:31+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["kerrotut narsissit","narsissi","narsissit","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":595,"price_min":595,"price_max":595,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29549535363116,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-430","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"5 kpl Narsissi Ice King","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":595,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":996,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Narsissi-Ice-King-2.jpg?v=1565155645","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Narsissi-Ice-King.jpg?v=1565155656","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Iceking_01895c2f-2e5c-452d-a04f-71432b00b580.jpg?v=1565248399","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Iceking2_f2e04618-dd57-44ce-938b-701402bcffbe.jpg?v=1565248400","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Iceking3_67615cbb-af98-492a-b72c-ae77e338899f.jpg?v=1565248401","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Iceking4_0bfa2c30-bb4a-4be9-8fce-7ccbdb4731c8.jpg?v=1565248402"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/18_Narsissi-Ice-King-2.jpg?v=1565155645","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Narcissus ’Ice King’) Narsissien kuningas ’Ice King’ ihastuttaa tuoksuvilla, erittäin kerrotuilla, suurilla kukillaan.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eNarsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: touko-kesäkuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 30-40 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/16\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 15-20 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

5 kpl Narsissi Ice King

5.95 €

(Narcissus ’Ice King’) Narsissien kuningas ’Ice King’ ihastuttaa tuoksuvilla, erittäin kerrotuilla, suurilla kukillaan. Narsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden luontainen levinneisyysalue ulottuu Etelä-Euroopasta Japaniin. Narsisseista on jo satoja vuosia kehitetty erilaisia puutarhanarsisseja eri lajeja risteyttämällä. Tunnetuin narsissi lienee keltanarsissi eli pääsiäislilja. Narsisseja istutetaan luonnonpuutarhaan, pensaiden ja puiden alle, nurmikon reunamille tai perennapenkkiin kevään kukkijoiksi. Narsissi viihtyy valoisassa, puolivarjoisessa paikassa vettäläpäisevässä multamaassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä noin 10 cm syvyyteen, 5-10 cm välein. Korkeus 30-50 cm. Istutusväli 5-10 cm. Istutussyvyys 10 cm. Kukinta huhti-kesäkuu. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€) Mikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi. HUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan...

(Narcissus ’Ice King’) Narsissien kuningas ’Ice King’ ihastuttaa tuoksuvilla, erittäin kerrotuilla, suurilla kukillaan. Narsissit ovat narsissikasvien heimon suku ja niiden...

{"id":3965395042348,"title":"3 kpl Isotähtiputki Sparkling Stars Pink","handle":"3-kpl-isotahtiputki-sparkling-stars-pink","description":"\u003cp\u003e(Astrantia major ’Sparkling Stars Pink’) Helppohoitoinen isotähtiputki on yksi perhospuutarhan suosikkikasveista. Isotähtiputket kukkivat pitkään loppukesällä ja ovat myös hyviä leikkokukkia. Mainio valinta esim. mökille ja luonnonmukaiseen puutarhaan.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eVaatimattomasta perennasta suosittu herraskartanoiden ja linnanpuistojen vieras. Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseuduilta kotoisin olevaa isotähtiputkea ei vielä 1597 pidetty Englannissa kasvattamisen arvoisena. Pohjolaan kasvin arvellaan tulleen Ruotsin Kaarle XII:n sotilaiden mukana 1600-luvun lopulla. On myös tiedossa, että tähtiputkea on kasvatettu Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa jo 1730 ja Carl von Linné antoi sille nimen Astrantia major vuonna 1753. Kukka unohdettiin, kunnes se 1800-luvun alkupuolella löydettiin uudestaan. Alkuperäisellä lajilla on valkoiset kukat, jotka vivahtavat roosaan tai punaiseen ja vihreänvalkoiset suojuslehdet. Aikaa myöden siitä on jalostettu värikkäämpiä muunnelmia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuomessa yleisimmin kasvatetaan isotähti-, alppitähti- ja punatähtiputken lajikkeita. Jo varhain keväällä maasta nousee kiiltävät lehdet ja pystykasvuinen kasvusto kasvaa nopeasti 50-80 cm korkuiseksi. Tähtiputket ovat helppohoitoisia ja viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Paahdetta ne eivät kestä. 20-40 cm:llä tuoretta tai kosteaa, kalkittua, runsasmultaista ja –ravinteista ja savipitoista kasvualustaa varmistat tähtiputken viihtyvyyden. Maaperän on oltava läpäisevä, sillä talvimärkyyttä kasvi ei kestä. Tähtiputket leviävät nopeasti rönsyistä ja siemenistä, joten kukkavarret kannattaa katkaista kukinnan jälkeen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta heinä-elokuu. Korkeus 50-80 cm. Istutusväli 30-40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 50-80 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 30-40 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTÄHTIPUTKET Tuore tai kostea, kalkittu, runsasmultainen ja -ravinteinen, läpäisevä kasvualusta. Ei siedä paahdetta eikä talvimärkyyttä. Leikataan kukinnan jälkeen, mikäli ei haluta sen leviämistä. Voidaan lisätä jakamalla kukinnan jälkeen. Kukinta-aika heinä-elokuu. Kasvukorkeus 50-80 cm. Istutusväli 30-40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e","published_at":"2019-08-07T13:22:11+03:00","created_at":"2019-08-05T15:12:49+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset","tags":["astrantia","isotähtiputki","kukkapenkki","monivuotinen","perenna","syksyllä istutettavat","syksyn perennat","syysistutettavat","syysperennat","tähtiputki"],"price":1995,"price_min":1995,"price_max":1995,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29539172941868,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"80-318","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"3 kpl Isotähtiputki Sparkling Stars Pink","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1995,"weight":510,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":956,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/03_Astrantia-Sparkling-Star.jpg?v=1565007212"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/03_Astrantia-Sparkling-Star.jpg?v=1565007212","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Astrantia major ’Sparkling Stars Pink’) Helppohoitoinen isotähtiputki on yksi perhospuutarhan suosikkikasveista. Isotähtiputket kukkivat pitkään loppukesällä ja ovat myös hyviä leikkokukkia. Mainio valinta esim. mökille ja luonnonmukaiseen puutarhaan.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eVaatimattomasta perennasta suosittu herraskartanoiden ja linnanpuistojen vieras. Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseuduilta kotoisin olevaa isotähtiputkea ei vielä 1597 pidetty Englannissa kasvattamisen arvoisena. Pohjolaan kasvin arvellaan tulleen Ruotsin Kaarle XII:n sotilaiden mukana 1600-luvun lopulla. On myös tiedossa, että tähtiputkea on kasvatettu Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa jo 1730 ja Carl von Linné antoi sille nimen Astrantia major vuonna 1753. Kukka unohdettiin, kunnes se 1800-luvun alkupuolella löydettiin uudestaan. Alkuperäisellä lajilla on valkoiset kukat, jotka vivahtavat roosaan tai punaiseen ja vihreänvalkoiset suojuslehdet. Aikaa myöden siitä on jalostettu värikkäämpiä muunnelmia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuomessa yleisimmin kasvatetaan isotähti-, alppitähti- ja punatähtiputken lajikkeita. Jo varhain keväällä maasta nousee kiiltävät lehdet ja pystykasvuinen kasvusto kasvaa nopeasti 50-80 cm korkuiseksi. Tähtiputket ovat helppohoitoisia ja viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Paahdetta ne eivät kestä. 20-40 cm:llä tuoretta tai kosteaa, kalkittua, runsasmultaista ja –ravinteista ja savipitoista kasvualustaa varmistat tähtiputken viihtyvyyden. Maaperän on oltava läpäisevä, sillä talvimärkyyttä kasvi ei kestä. Tähtiputket leviävät nopeasti rönsyistä ja siemenistä, joten kukkavarret kannattaa katkaista kukinnan jälkeen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta heinä-elokuu. Korkeus 50-80 cm. Istutusväli 30-40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 50-80 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 30-40 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTÄHTIPUTKET Tuore tai kostea, kalkittu, runsasmultainen ja -ravinteinen, läpäisevä kasvualusta. Ei siedä paahdetta eikä talvimärkyyttä. Leikataan kukinnan jälkeen, mikäli ei haluta sen leviämistä. Voidaan lisätä jakamalla kukinnan jälkeen. Kukinta-aika heinä-elokuu. Kasvukorkeus 50-80 cm. Istutusväli 30-40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e"}

3 kpl Isotähtiputki Sparkling Stars Pink

19.95 €

(Astrantia major ’Sparkling Stars Pink’) Helppohoitoinen isotähtiputki on yksi perhospuutarhan suosikkikasveista. Isotähtiputket kukkivat pitkään loppukesällä ja ovat myös hyviä leikkokukkia. Mainio valinta esim. mökille ja luonnonmukaiseen puutarhaan. Vaatimattomasta perennasta suosittu herraskartanoiden ja linnanpuistojen vieras. Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseuduilta kotoisin olevaa isotähtiputkea ei vielä 1597 pidetty Englannissa kasvattamisen arvoisena. Pohjolaan kasvin arvellaan tulleen Ruotsin Kaarle XII:n sotilaiden mukana 1600-luvun lopulla. On myös tiedossa, että tähtiputkea on kasvatettu Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa jo 1730 ja Carl von Linné antoi sille nimen Astrantia major vuonna 1753. Kukka unohdettiin, kunnes se 1800-luvun alkupuolella löydettiin uudestaan. Alkuperäisellä lajilla on valkoiset kukat, jotka vivahtavat roosaan tai punaiseen ja vihreänvalkoiset suojuslehdet. Aikaa myöden siitä on jalostettu värikkäämpiä muunnelmia. Suomessa yleisimmin kasvatetaan isotähti-, alppitähti- ja punatähtiputken lajikkeita. Jo varhain keväällä maasta nousee kiiltävät lehdet ja pystykasvuinen kasvusto kasvaa nopeasti 50-80 cm korkuiseksi. Tähtiputket ovat helppohoitoisia ja viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Paahdetta ne eivät kestä. 20-40 cm:llä tuoretta tai...

{"id":3966181572652,"title":"1 kpl Kiinanpioni Joker","handle":"1-kpl-kiinanpioni-joker","description":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Joker’) Upea erikoisuus, joka vaihtaa väriä kukinnan edetessä! Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan. Se sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin istutusryhmiinkin. Istuta pioni rinteeseen tai tasaiselle maalle harjupenkkiin, läpäisevään maahan, sillä juurelle ei saa kertyä vettä. Isojen puiden tai syväjuuristen perennojen viereen ei myöskään kannata pionia sijoittaa, sille ne vievät ravinteet ja kosteuden. Pionin ympärille kannattaa jättää pieni alue vapaaksi muilta kasveilta.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKiinanpionit, kuolanpionit ja kartanopionit viihtyvät parhaiten kuohkeassa, ravinnepitoisessa ja kalkitussa kasvualustassa (tavallinen puutarhamulta), kun taas tillipioni, kaukasianpioni ja tarhapioni viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa kivikossa, jossa pintavesi varmasti valuu pois kasvin tyveltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionin voi istuttaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta Etelä-Suomessa paras istutuskuukausi on lokakuu, hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Pioni istutetaan lähelle maan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa, poikkeuksena jalopionit. Mullan paksuus saa niilläkin olla korkeintaan viisi senttiä. Syvemmälle joutunut taimi ei kuki. Pionit kannattaa istuttaa tarpeeksi etäälle toisistaan, vähintään 50-60 cm. 80-100 sentin välein istutettuja taimia ei tarvitse myöhemmin siirtää. Pioni vaatii kasvurauhan. Pionin juurelle kannattaa istuttaa matalia yksivuotisia kesäkukkia tai matalia perennoja, näin rikkakasvit eivät pääse valtaamaan alaa. Istutuksen jälkeen maa kastellaan perusteellisesti, niin että kasvualusta kastuu koko syvyydeltä. Vastaistutettuja taimia kannattaa varjostaa aurinkoisilla säillä ensimmäisen kuukauden ajan kunnes ne ovat juurtuneet ja versot alkavat kasvaa. Kerrannaiskukkaiset pionit kannattaa tukea.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionille hyviä kasvikumppaneita istutusalueelle ovat mm. heinäkuussa kukkivat liljat, salviat, kurjenpolvet, iirikset ja päivänliljat.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta touko-kesäkuussa lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Korkeus 0,5-1,5 metriä. Istutusväli 80-100 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 40-50 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKIINANPIONI viihtyy kovalta tuulelta suojassa olevalla kasvupaikalla. Läpäisevä, runsasmultainen ja ravinteikas kasvualusta. Kukinta-aika heinäkuu. Kasvukorkeus 70-100 cm. Istutusväli 50 cm. Juurakko istutetaan lähelle maan pintaa, sen päällä tulee aina olla 2-3 cm multaa. Anna pionille kasvurauha, ei turhia siirtoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e","published_at":"2019-08-07T13:16:27+03:00","created_at":"2019-08-06T09:53:41+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset","tags":["kiinanpioni","kukkapenkki","monivuotinen","perenna","pioni","syksyllä istutettavat","syksyn perennat","syysistutettavat","syysperennat"],"price":1495,"price_min":1495,"price_max":1495,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":1895,"compare_at_price_min":1895,"compare_at_price_max":1895,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29542995001388,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"80-329","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"1 kpl Kiinanpioni Joker","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1495,"weight":510,"compare_at_price":1895,"inventory_quantity":960,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Joker_2.jpg?v=1565074566","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Joker_00954.jpg?v=1565074577"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Joker_2.jpg?v=1565074566","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Joker’) Upea erikoisuus, joka vaihtaa väriä kukinnan edetessä! Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan. Se sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin istutusryhmiinkin. Istuta pioni rinteeseen tai tasaiselle maalle harjupenkkiin, läpäisevään maahan, sillä juurelle ei saa kertyä vettä. Isojen puiden tai syväjuuristen perennojen viereen ei myöskään kannata pionia sijoittaa, sille ne vievät ravinteet ja kosteuden. Pionin ympärille kannattaa jättää pieni alue vapaaksi muilta kasveilta.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKiinanpionit, kuolanpionit ja kartanopionit viihtyvät parhaiten kuohkeassa, ravinnepitoisessa ja kalkitussa kasvualustassa (tavallinen puutarhamulta), kun taas tillipioni, kaukasianpioni ja tarhapioni viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa kivikossa, jossa pintavesi varmasti valuu pois kasvin tyveltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionin voi istuttaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta Etelä-Suomessa paras istutuskuukausi on lokakuu, hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Pioni istutetaan lähelle maan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa, poikkeuksena jalopionit. Mullan paksuus saa niilläkin olla korkeintaan viisi senttiä. Syvemmälle joutunut taimi ei kuki. Pionit kannattaa istuttaa tarpeeksi etäälle toisistaan, vähintään 50-60 cm. 80-100 sentin välein istutettuja taimia ei tarvitse myöhemmin siirtää. Pioni vaatii kasvurauhan. Pionin juurelle kannattaa istuttaa matalia yksivuotisia kesäkukkia tai matalia perennoja, näin rikkakasvit eivät pääse valtaamaan alaa. Istutuksen jälkeen maa kastellaan perusteellisesti, niin että kasvualusta kastuu koko syvyydeltä. Vastaistutettuja taimia kannattaa varjostaa aurinkoisilla säillä ensimmäisen kuukauden ajan kunnes ne ovat juurtuneet ja versot alkavat kasvaa. Kerrannaiskukkaiset pionit kannattaa tukea.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionille hyviä kasvikumppaneita istutusalueelle ovat mm. heinäkuussa kukkivat liljat, salviat, kurjenpolvet, iirikset ja päivänliljat.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta touko-kesäkuussa lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Korkeus 0,5-1,5 metriä. Istutusväli 80-100 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 40-50 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKIINANPIONI viihtyy kovalta tuulelta suojassa olevalla kasvupaikalla. Läpäisevä, runsasmultainen ja ravinteikas kasvualusta. Kukinta-aika heinäkuu. Kasvukorkeus 70-100 cm. Istutusväli 50 cm. Juurakko istutetaan lähelle maan pintaa, sen päällä tulee aina olla 2-3 cm multaa. Anna pionille kasvurauha, ei turhia siirtoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e"}

1 kpl Kiinanpioni Joker

14.95 € ~~18.95 €~~

(Paeonia lactiflora ’Joker’) Upea erikoisuus, joka vaihtaa väriä kukinnan edetessä! Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. Pioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä. Pioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan....

{"id":3966187274284,"title":"1 kpl Kiinanpioni Lavon","handle":"1-kpl-kiinanpioni-lavon","description":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Lavon’) Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan. Se sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin istutusryhmiinkin. Istuta pioni rinteeseen tai tasaiselle maalle harjupenkkiin, läpäisevään maahan, sillä juurelle ei saa kertyä vettä. Isojen puiden tai syväjuuristen perennojen viereen ei myöskään kannata pionia sijoittaa, sille ne vievät ravinteet ja kosteuden. Pionin ympärille kannattaa jättää pieni alue vapaaksi muilta kasveilta.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKiinanpionit, kuolanpionit ja kartanopionit viihtyvät parhaiten kuohkeassa, ravinnepitoisessa ja kalkitussa kasvualustassa (tavallinen puutarhamulta), kun taas tillipioni, kaukasianpioni ja tarhapioni viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa kivikossa, jossa pintavesi varmasti valuu pois kasvin tyveltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionin voi istuttaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta Etelä-Suomessa paras istutuskuukausi on lokakuu, hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Pioni istutetaan lähelle maan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa, poikkeuksena jalopionit. Mullan paksuus saa niilläkin olla korkeintaan viisi senttiä. Syvemmälle joutunut taimi ei kuki. Pionit kannattaa istuttaa tarpeeksi etäälle toisistaan, vähintään 50-60 cm. 80-100 sentin välein istutettuja taimia ei tarvitse myöhemmin siirtää. Pioni vaatii kasvurauhan. Pionin juurelle kannattaa istuttaa matalia yksivuotisia kesäkukkia tai matalia perennoja, näin rikkakasvit eivät pääse valtaamaan alaa. Istutuksen jälkeen maa kastellaan perusteellisesti, niin että kasvualusta kastuu koko syvyydeltä. Vastaistutettuja taimia kannattaa varjostaa aurinkoisilla säillä ensimmäisen kuukauden ajan kunnes ne ovat juurtuneet ja versot alkavat kasvaa. Kerrannaiskukkaiset pionit kannattaa tukea.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionille hyviä kasvikumppaneita istutusalueelle ovat mm. heinäkuussa kukkivat liljat, salviat, kurjenpolvet, iirikset ja päivänliljat.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta touko-kesäkuussa lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Korkeus 0,5-1,5 metriä. Istutusväli 80-100 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 40-50 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKIINANPIONI viihtyy kovalta tuulelta suojassa olevalla kasvupaikalla. Läpäisevä, runsasmultainen ja ravinteikas kasvualusta. Kukinta-aika heinäkuu. Kasvukorkeus 70-100 cm. Istutusväli 50 cm. Juurakko istutetaan lähelle maan pintaa, sen päällä tulee aina olla 2-3 cm multaa. Anna pionille kasvurauha, ei turhia siirtoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e","published_at":"2019-08-07T13:16:28+03:00","created_at":"2019-08-06T09:59:31+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset","tags":["kiinanpioni","kukkapenkki","monivuotinen","perenna","pioni","syksyllä istutettavat","syksyn perennat","syysistutettavat","syysperennat"],"price":995,"price_min":995,"price_max":995,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29543018954796,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"80-331","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"1 kpl Kiinanpioni Lavon","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":995,"weight":510,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":977,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Lavon_02936.jpg?v=1565074800"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/07_Paeonia_Lavon_02936.jpg?v=1565074800","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Paeonia lactiflora ’Lavon’) Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan. Se sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin istutusryhmiinkin. Istuta pioni rinteeseen tai tasaiselle maalle harjupenkkiin, läpäisevään maahan, sillä juurelle ei saa kertyä vettä. Isojen puiden tai syväjuuristen perennojen viereen ei myöskään kannata pionia sijoittaa, sille ne vievät ravinteet ja kosteuden. Pionin ympärille kannattaa jättää pieni alue vapaaksi muilta kasveilta.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKiinanpionit, kuolanpionit ja kartanopionit viihtyvät parhaiten kuohkeassa, ravinnepitoisessa ja kalkitussa kasvualustassa (tavallinen puutarhamulta), kun taas tillipioni, kaukasianpioni ja tarhapioni viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa kivikossa, jossa pintavesi varmasti valuu pois kasvin tyveltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionin voi istuttaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta Etelä-Suomessa paras istutuskuukausi on lokakuu, hieman pohjoisemmassa suotuisin aika on elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Pioni istutetaan lähelle maan pintaa. Juurakon päällä saa olla vain pari senttiä multaa, poikkeuksena jalopionit. Mullan paksuus saa niilläkin olla korkeintaan viisi senttiä. Syvemmälle joutunut taimi ei kuki. Pionit kannattaa istuttaa tarpeeksi etäälle toisistaan, vähintään 50-60 cm. 80-100 sentin välein istutettuja taimia ei tarvitse myöhemmin siirtää. Pioni vaatii kasvurauhan. Pionin juurelle kannattaa istuttaa matalia yksivuotisia kesäkukkia tai matalia perennoja, näin rikkakasvit eivät pääse valtaamaan alaa. Istutuksen jälkeen maa kastellaan perusteellisesti, niin että kasvualusta kastuu koko syvyydeltä. Vastaistutettuja taimia kannattaa varjostaa aurinkoisilla säillä ensimmäisen kuukauden ajan kunnes ne ovat juurtuneet ja versot alkavat kasvaa. Kerrannaiskukkaiset pionit kannattaa tukea.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePionille hyviä kasvikumppaneita istutusalueelle ovat mm. heinäkuussa kukkivat liljat, salviat, kurjenpolvet, iirikset ja päivänliljat.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKukinta touko-kesäkuussa lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Korkeus 0,5-1,5 metriä. Istutusväli 80-100 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: kesä-heinäkuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 60-70 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 40-50 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKIINANPIONI viihtyy kovalta tuulelta suojassa olevalla kasvupaikalla. Läpäisevä, runsasmultainen ja ravinteikas kasvualusta. Kukinta-aika heinäkuu. Kasvukorkeus 70-100 cm. Istutusväli 50 cm. Juurakko istutetaan lähelle maan pintaa, sen päällä tulee aina olla 2-3 cm multaa. Anna pionille kasvurauha, ei turhia siirtoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e"}

1 kpl Kiinanpioni Lavon

9.95 €

(Paeonia lactiflora ’Lavon’) Pionit viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla runsasravinteisessa ja syvämultaisessa, hieman happamassa maassa. Pionit ovat erittäin pitkäikäisiä ja hyviä leikkokukkia. Pioni on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista perennoistamme. Ne ovat kotoisin Aasiasta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Amerikan länsiosista, joissa ne elävät luonnonvaraisina. Kiinassa pioneja on alettu jalostaa koristekäyttöön jo vuosisatoja sitten. Esimerkiksi tarhapionia (Paeonia x festiva) on viljelty Euroopassa 1500-luvulta lähtien, ja Suomessa se yleistyi 1800-luvulla. Eri ryhmiin kuuluvia lajikkeita on tuhansia, ja Suomessakin useita kymmeniä. Pionit jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin. Luonnonlajien lisäksi on paljon hybridejä eli risteymiä sekä risteyttämällä tuotettuja jalosteita. Kiinanpioneja (Paeonia lactiflora) on vanhastaan kutsuttu jalopioneiksi. Luonnonlajeja ovat kuolanpioni (Paeonia anomala), amurinpioni (Paeonia abovata), ruusupioni (Paeonia veitchii) ja tillipioni (Paeonia tenuifolia). Useimmat Suomessa kasvatetut tillipionit ovat kartanopioneita (Paeonia x hybrida), joka on tillipionin ja kuolanpionin risteymä. Pioni kannattaa sijoittaa aurinkoiseen, keskipäivän paahteelta suojaiseen paikkaan, jossa sen suuret kukat kuitenkin nähdään ja tuoksu huomataan. Se sopii niin yksittäiskasviksi, katseenvangitsijaksi nurmikolle kuin...

{"id":3967309348908,"title":"1 kpl Alastonimpi Waterlily","handle":"1-kpl-alastonimpi-waterlily","description":"\u003cp\u003e(Colchicum ’Waterlily’) Alastonimpi eli myrkkylilja kukkii syksyisin kauniin kerrotuin vaaleanpunaisin kukin. Yhdestä sipulista voi tulla jopa 6 kukkaa. Kasvi on siitä erikoinen, että se kukkii ilman lehtiä. Lehdet kasvavat vasta keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAlastonimpi eli syysmyrkkylilja kuuluu myrkkyliljakasvien heimoon. Sitä tavataan Keski-Euroopassa kosteilla niityillä. Alastonimpi sopii kivikkoryhmiin, perennapenkkiin tai puiden ja pensaiden alle. Keväisin sipuleista versoo lehtirykelmiä ja ne lakastuvat ennen kukkien ilmestymistä. Kasvi on myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen pienestäkin määrästä. Siemenet ovat erityisen myrkyllisiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAlastonimpi menestyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla hyvin vettä läpäisevässä, hiekan sekaisessa mullassa. Sipulit istutetaan heinä-elokuussa 15-20 cm syvyyteen, 15-20 cm välein. Ne kukkivat jo samana syksynä. Arka talvimärkyydelle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-30 cm. Istutusväli 15-20 cm. Istutussyvyys 15-20 cm. Kukinta syys-lokakuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: syys-lokakuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 20-25 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 5-10 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:16:31+03:00","created_at":"2019-08-07T11:23:32+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["alastonimpi","myrkkylilja","syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":595,"price_min":595,"price_max":595,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29551047770156,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-507","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"1 kpl Alastonimpi Waterlily","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":595,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":992,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/25_alastonimpi.jpg?v=1565166266"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/25_alastonimpi.jpg?v=1565166266","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Colchicum ’Waterlily’) Alastonimpi eli myrkkylilja kukkii syksyisin kauniin kerrotuin vaaleanpunaisin kukin. Yhdestä sipulista voi tulla jopa 6 kukkaa. Kasvi on siitä erikoinen, että se kukkii ilman lehtiä. Lehdet kasvavat vasta keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAlastonimpi eli syysmyrkkylilja kuuluu myrkkyliljakasvien heimoon. Sitä tavataan Keski-Euroopassa kosteilla niityillä. Alastonimpi sopii kivikkoryhmiin, perennapenkkiin tai puiden ja pensaiden alle. Keväisin sipuleista versoo lehtirykelmiä ja ne lakastuvat ennen kukkien ilmestymistä. Kasvi on myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen pienestäkin määrästä. Siemenet ovat erityisen myrkyllisiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAlastonimpi menestyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla hyvin vettä läpäisevässä, hiekan sekaisessa mullassa. Sipulit istutetaan heinä-elokuussa 15-20 cm syvyyteen, 15-20 cm välein. Ne kukkivat jo samana syksynä. Arka talvimärkyydelle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 5-30 cm. Istutusväli 15-20 cm. Istutussyvyys 15-20 cm. Kukinta syys-lokakuu.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eKasvupaikka: aurinko-puolivarjo\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKukinta-aika: syys-lokakuu\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eKasvukorkeus: 20-25 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eIstutusväli: 15-20 cm\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003e\u003cspan\u003eSipulikoko: 14\/+\u003c\/span\u003e\u003cbr\u003eIstutussyvyys: 5-10 cm\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eSuuri osa sipulikasveista viihtyy parhaiten kuohkeassa, multavassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. Vesi ei saa jäädä seisomaan sipulien istutusalueelle talvea vasten. Märässä, hapettomassa maassa sipulit saattavat mädäntyä. Sipulikasvit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Liian paahteisessa paikassa kukinta on nopeasti ohi. Sipulien juurtumiselle varataan riittävästi aikaa, mielellään vähintään 2-3 viikkoa ennen pakkasten tuloa. Toisaalta liian aikainen istutus saa sipulit lämpimänä syksynä kasvuun saman tien. Karkea nyrkkisääntö sipulien istutussyvyydelle on 2-3 kertaa sipulin korkeus. Istutussyvyys mitataan sipulin pohjasta mullan pintaan.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003e\u003cimg alt=\"Syyssipulien istutus\" src=\"https:\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/sipulien_istutus_large.jpg?v=1501575389\"\u003e\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e"}

1 kpl Alastonimpi Waterlily

5.95 €

(Colchicum ’Waterlily’) Alastonimpi eli myrkkylilja kukkii syksyisin kauniin kerrotuin vaaleanpunaisin kukin. Yhdestä sipulista voi tulla jopa 6 kukkaa. Kasvi on siitä erikoinen, että se kukkii ilman lehtiä. Lehdet kasvavat vasta keväällä. Alastonimpi eli syysmyrkkylilja kuuluu myrkkyliljakasvien heimoon. Sitä tavataan Keski-Euroopassa kosteilla niityillä. Alastonimpi sopii kivikkoryhmiin, perennapenkkiin tai puiden ja pensaiden alle. Keväisin sipuleista versoo lehtirykelmiä ja ne lakastuvat ennen kukkien ilmestymistä. Kasvi on myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen pienestäkin määrästä. Siemenet ovat erityisen myrkyllisiä. Alastonimpi menestyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla hyvin vettä läpäisevässä, hiekan sekaisessa mullassa. Sipulit istutetaan heinä-elokuussa 15-20 cm syvyyteen, 15-20 cm välein. Ne kukkivat jo samana syksynä. Arka talvimärkyydelle. Korkeus 5-30 cm. Istutusväli 15-20 cm. Istutussyvyys 15-20 cm. Kukinta syys-lokakuu. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€) Mikäli...

(Colchicum ’Waterlily’) Alastonimpi eli myrkkylilja kukkii syksyisin kauniin kerrotuin vaaleanpunaisin kukin. Yhdestä sipulista voi tulla jopa 6 kukkaa. Kasvi on...

{"id":3967364169772,"title":"3 kpl Valkosipuli Ziemiai","handle":"3-kpl-valkosipuli-ziemiai","description":"\u003cp\u003e(Allium sativum ’Ziemiai’ \u0026amp; A. ’Ljubasha’) Ziemiai ja Ljubasha-valkosipulit ovat luonnonmukaisin menetelmin viljeltyjä talvivalkosipulilajikkeita. Ehdottomasti kestävimpiä talvivalkosipulilajikkeita. Lajikkeet eroavat toisistaan kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella. ’Ljubashan’ sipulit ovat hieman kookkaampia, maku on miedompi ja se on hieman aikaisempi lajike. Istuta kynnet runsasmultaiseen paikkaan ennen maan jäätymistä ja nauti oman maan antimista ensikesänä. Yhdessä sipulissa on 5-7 kynttä. Yhdestä kynnestä kasvaa yksi sipuli. Jos kaikki kynnet eivät mahdu penkkiin, niin näistä voi osan syödä jo vaikka heti.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVALKOSIPULI (Allium sativum)\u003cbr\u003eValkosipuli eli kynsilaukka on kalvojen peittämä monilohkoinen sipuli (1.). Valkosipuli ei tuota itävää siementä vaan sitä lisätään kasvullisesti kynsistä (2.) tai itusilmuista (4.). Itusilmut muodostuvat kukkavarren (5.) päähän kehittyvään kukintoon, itusilmuryppääseen (3.). Kukkavarsi nousee vahapeitteisten lehtien (6.) keskeltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/valkosipuli_large.png?v=1565172468\" alt=\"\"\u003e\u003cbr\u003eValkosipulin kasvatus voidaan aloittaa kynnestä, itusilmusta tai itusilmusta kasvaneesta jakaantumattomasta pikkusipulista. Viljelykierrossa valkosipuli kuuluu ensimmäisen kierron kasveihin ja istutus tapahtuu alakuulla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eISTUTUS Talvivalkosipuli istutetaan syksyllä maan jäähdyttyä, yleensä syys-lokakuussa, ennen maan jäätymistä. Istutusta voidaan venyttää hyvinkin myöhään säiden niin salliessa, mutta istutettujen kynsien olisi hyvä ehtiä juurtua ennen maan routaantumista. Liian aikaisin istutetut kynnet saattavat lähteä kasvuun jo samana syksynä. Valkosipulin kynnet irrotetaan emosipulista ja istutetaan yksitellen terävä pää ylöspäin hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan aurinkoiselle paikalle. Valkosipuli viihtyy maassa, jonka pH on 6,5 – 7 joten maahan voidaan lisätä esim. puhdasta puuntuhkaa. Parasta lannoitetta valkosipulille on hyvin maatunut lantakomposti. Kynnet istutetaan noin 15 cm välein 10 cm syviin vakoihin, jotka peitetään mullalla. Jos kompostia tai sen puuttuessa uutta hyvää puutarhamultaa ei haluta sekoittaa koko penkkiin, multa voidaan lisätä pieniksi keoiksi kynsien alle vakojen pohjalle. Erillistä talvisuojausta ei tarvita.\u003cbr\u003eHOITO KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ Syksyllä istutetut valkosipulit saavat tarvittavan kylmäkäsittelyn maassa talven aikana ja uudet versot nousevat maan päälle hyvinkin aikaisin keväällä. Kevätkosteuden haihduttua sipuleita on kasteltava jos alkukesä on kuiva. Valkosipuli pärjää huonosti rikkakasveja vastaan, ja penkit voidaankin peittää ruohokatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Ruohokate myös pidättää kosteutta maassa. Valkosipulien versot ovat mm. fasaanien herkkua, joten kasvit voi olla syytä suojata esim. verkkoaidalla. Runsaasti ravinteita kaipaavalle valkosipulille annetaan keväällä peruslannoitteeksi esim. Luonnonlannoitetta, yleislannoitetta tai kanankakkarakeita noin 2 dl \/1 m2. Kesäkuun lopulla lisälannoitteeksi voidaan antaa lantavettä tai laimennettua nokkosvettä. Lannoittaminen lopetetaan viimeistään heinäkuun puolen välin jälkeen, jolloin lehdet alkavat yleensä tuleentua. Lehtien kellastuminen on merkki siitä, että valkosipulit ovat valmiita nostettavaksi. Nostoa ei kannata jättää liian myöhään sillä kasvun jatkuminen liian pitkään saa aikaiseksi sipulin kynsien irtoamisen toisistaan. Lämpiminä kesinä nostoon päästään yleensä jo heinäkuussa. Jos valkosipuleiden ei haluta tuottavan itusilmuja, kukkavarret katkaistaan kesän aikana. Itusilmujen poisto kasvattaa maanalaisen sipulin kokoa.\u003cbr\u003eSADONKORJUU JA SÄILYTYS Tuleentuneet sipulit nostetaan maasta esim. talikkoa apuna käyttäen ja enimmät mullat ravistellaan pois. Varsia ei katkaista vaan koko kasvi jätetään kuivumaan ilmavaan paikkaan muutamaksi päiväksi. Kun sipulit ovat täysin kuivia ja varret lakastuneet, naatit kierretään irti ja loput mullat ravistellaan irti juurista. Puutuneet varret leikataan irti vasta täysin kuivista sipuleista. Juuria voi lyhentää saksilla. Valkosipuli säilyy parhaiten huoneenlämmössä. Liian kosteassa paikassa sipulit alkavat helposti versoa uutta kasvua.\u003cbr\u003eJATKOKASVATUS Valkosipulisadon valmistuttua kasvatusta voidaan jatkaa omista valkosipuleista joko kynsistä, itusilmuista tai itusilmuista kasvaneista jakaantumattomista pienistä sipuleista. Kynnet istutetaan edellä mainitulla tavalla, pikkusipulit istutetaan n. 10-5 cm syvyyteen ja itusilmut muutaman senttimetrin syvyyteen mielellään riveihin. Rivit kannattaa merkitä tikuilla, koska pienet kasvavat sipulin naatit muistuttavat erehdyttävästi juolavehnää. Itusilmu kasvattaa istutusta seuraavan kesän aikana pienen pyöreän sipulin, joka voidaan käyttää ravinnoksi tai istuttaa syksyllä uudelleen hieman syvempään ja harvempaan. Itusilmu tuottaa kahdessa vuodessa saman lopputuloksen kuin kynsi yhdessä kasvukaudessa eli monilohkoisen sipulin.\u003cbr\u003eKÄYTTÖ Valkosipulista voidaan kynsien ja itusilmujen lisäksi käyttää myös tuoreita lehtiä. Lehdissä on sama valkosipulin maku, vain hieman miedompi. Lehtiä voidaan kasvattaa kynsistä sisällä ruukussa vuoden ympäri ja tuoreita versoja käyttää monella tavalla ruoanlaitossa ja salaateissa. Myös kukinnot varsineen voidaan valmistaa ruoaksi niiden ollessa vielä nuoria ja taipuisia. Kukkavarsia voi silputa salaattiin, erilaisiin säilykkeisiin tai paistaa kokonaisina pannulla.\u003cbr\u003ePieniä itusilmuja voidaan istuttaa eri puolille puutarhaa ja kasvimaata torjumaan myyriä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e","published_at":"2019-08-07T13:27:07+03:00","created_at":"2019-08-07T13:04:53+03:00","vendor":"1","type":"Sipulikukat","tags":["syksyllä istutettavat sipulit","syyssipulit"],"price":795,"price_min":795,"price_max":795,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":null,"compare_at_price_min":0,"compare_at_price_max":0,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29551882698796,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"15-513","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"3 kpl Valkosipuli Ziemiai","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":795,"weight":501,"compare_at_price":null,"inventory_quantity":980,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/28_valkosipuli.jpg?v=1565172519","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/28_garlic-2282487.jpg?v=1565172532","\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/28_garlic-2929928.jpg?v=1565172551"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/28_valkosipuli.jpg?v=1565172519","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Allium sativum ’Ziemiai’ \u0026amp; A. ’Ljubasha’) Ziemiai ja Ljubasha-valkosipulit ovat luonnonmukaisin menetelmin viljeltyjä talvivalkosipulilajikkeita. Ehdottomasti kestävimpiä talvivalkosipulilajikkeita. Lajikkeet eroavat toisistaan kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella. ’Ljubashan’ sipulit ovat hieman kookkaampia, maku on miedompi ja se on hieman aikaisempi lajike. Istuta kynnet runsasmultaiseen paikkaan ennen maan jäätymistä ja nauti oman maan antimista ensikesänä. Yhdessä sipulissa on 5-7 kynttä. Yhdestä kynnestä kasvaa yksi sipuli. Jos kaikki kynnet eivät mahdu penkkiin, niin näistä voi osan syödä jo vaikka heti.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003cspan\u003eKasvatusohje\u003c\/span\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVALKOSIPULI (Allium sativum)\u003cbr\u003eValkosipuli eli kynsilaukka on kalvojen peittämä monilohkoinen sipuli (1.). Valkosipuli ei tuota itävää siementä vaan sitä lisätään kasvullisesti kynsistä (2.) tai itusilmuista (4.). Itusilmut muodostuvat kukkavarren (5.) päähän kehittyvään kukintoon, itusilmuryppääseen (3.). Kukkavarsi nousee vahapeitteisten lehtien (6.) keskeltä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/valkosipuli_large.png?v=1565172468\" alt=\"\"\u003e\u003cbr\u003eValkosipulin kasvatus voidaan aloittaa kynnestä, itusilmusta tai itusilmusta kasvaneesta jakaantumattomasta pikkusipulista. Viljelykierrossa valkosipuli kuuluu ensimmäisen kierron kasveihin ja istutus tapahtuu alakuulla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eISTUTUS Talvivalkosipuli istutetaan syksyllä maan jäähdyttyä, yleensä syys-lokakuussa, ennen maan jäätymistä. Istutusta voidaan venyttää hyvinkin myöhään säiden niin salliessa, mutta istutettujen kynsien olisi hyvä ehtiä juurtua ennen maan routaantumista. Liian aikaisin istutetut kynnet saattavat lähteä kasvuun jo samana syksynä. Valkosipulin kynnet irrotetaan emosipulista ja istutetaan yksitellen terävä pää ylöspäin hyvin muokattuun ja lannoitettuun maahan aurinkoiselle paikalle. Valkosipuli viihtyy maassa, jonka pH on 6,5 – 7 joten maahan voidaan lisätä esim. puhdasta puuntuhkaa. Parasta lannoitetta valkosipulille on hyvin maatunut lantakomposti. Kynnet istutetaan noin 15 cm välein 10 cm syviin vakoihin, jotka peitetään mullalla. Jos kompostia tai sen puuttuessa uutta hyvää puutarhamultaa ei haluta sekoittaa koko penkkiin, multa voidaan lisätä pieniksi keoiksi kynsien alle vakojen pohjalle. Erillistä talvisuojausta ei tarvita.\u003cbr\u003eHOITO KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ Syksyllä istutetut valkosipulit saavat tarvittavan kylmäkäsittelyn maassa talven aikana ja uudet versot nousevat maan päälle hyvinkin aikaisin keväällä. Kevätkosteuden haihduttua sipuleita on kasteltava jos alkukesä on kuiva. Valkosipuli pärjää huonosti rikkakasveja vastaan, ja penkit voidaankin peittää ruohokatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Ruohokate myös pidättää kosteutta maassa. Valkosipulien versot ovat mm. fasaanien herkkua, joten kasvit voi olla syytä suojata esim. verkkoaidalla. Runsaasti ravinteita kaipaavalle valkosipulille annetaan keväällä peruslannoitteeksi esim. Luonnonlannoitetta, yleislannoitetta tai kanankakkarakeita noin 2 dl \/1 m2. Kesäkuun lopulla lisälannoitteeksi voidaan antaa lantavettä tai laimennettua nokkosvettä. Lannoittaminen lopetetaan viimeistään heinäkuun puolen välin jälkeen, jolloin lehdet alkavat yleensä tuleentua. Lehtien kellastuminen on merkki siitä, että valkosipulit ovat valmiita nostettavaksi. Nostoa ei kannata jättää liian myöhään sillä kasvun jatkuminen liian pitkään saa aikaiseksi sipulin kynsien irtoamisen toisistaan. Lämpiminä kesinä nostoon päästään yleensä jo heinäkuussa. Jos valkosipuleiden ei haluta tuottavan itusilmuja, kukkavarret katkaistaan kesän aikana. Itusilmujen poisto kasvattaa maanalaisen sipulin kokoa.\u003cbr\u003eSADONKORJUU JA SÄILYTYS Tuleentuneet sipulit nostetaan maasta esim. talikkoa apuna käyttäen ja enimmät mullat ravistellaan pois. Varsia ei katkaista vaan koko kasvi jätetään kuivumaan ilmavaan paikkaan muutamaksi päiväksi. Kun sipulit ovat täysin kuivia ja varret lakastuneet, naatit kierretään irti ja loput mullat ravistellaan irti juurista. Puutuneet varret leikataan irti vasta täysin kuivista sipuleista. Juuria voi lyhentää saksilla. Valkosipuli säilyy parhaiten huoneenlämmössä. Liian kosteassa paikassa sipulit alkavat helposti versoa uutta kasvua.\u003cbr\u003eJATKOKASVATUS Valkosipulisadon valmistuttua kasvatusta voidaan jatkaa omista valkosipuleista joko kynsistä, itusilmuista tai itusilmuista kasvaneista jakaantumattomista pienistä sipuleista. Kynnet istutetaan edellä mainitulla tavalla, pikkusipulit istutetaan n. 10-5 cm syvyyteen ja itusilmut muutaman senttimetrin syvyyteen mielellään riveihin. Rivit kannattaa merkitä tikuilla, koska pienet kasvavat sipulin naatit muistuttavat erehdyttävästi juolavehnää. Itusilmu kasvattaa istutusta seuraavan kesän aikana pienen pyöreän sipulin, joka voidaan käyttää ravinnoksi tai istuttaa syksyllä uudelleen hieman syvempään ja harvempaan. Itusilmu tuottaa kahdessa vuodessa saman lopputuloksen kuin kynsi yhdessä kasvukaudessa eli monilohkoisen sipulin.\u003cbr\u003eKÄYTTÖ Valkosipulista voidaan kynsien ja itusilmujen lisäksi käyttää myös tuoreita lehtiä. Lehdissä on sama valkosipulin maku, vain hieman miedompi. Lehtiä voidaan kasvattaa kynsistä sisällä ruukussa vuoden ympäri ja tuoreita versoja käyttää monella tavalla ruoanlaitossa ja salaateissa. Myös kukinnot varsineen voidaan valmistaa ruoaksi niiden ollessa vielä nuoria ja taipuisia. Kukkavarsia voi silputa salaattiin, erilaisiin säilykkeisiin tai paistaa kokonaisina pannulla.\u003cbr\u003ePieniä itusilmuja voidaan istuttaa eri puolille puutarhaa ja kasvimaata torjumaan myyriä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e"}

3 kpl Valkosipuli Ziemiai

7.95 €

{"id":3966166892588,"title":"3 kpl Idänunikko Orange Glow","handle":"3-kpl-idanunikko-orange-glow","description":"\u003cp\u003e(Papaver orientale ’Orange Glow’) Jättisuuret oranssin-valkoiset kukat! Kukinnan jälkeen kauniit siemenkodat koristavat kukkapenkkiäsi pitkään syksylle asti. Kestävä perenna, joka kukkii vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIdänunikko Alunperin kivisillä rinteillä ja kuivilla niityillä Kaukasuksella, Pohjois-Iranissa ja Länsi-Turkissa kasvava idänunikko on jo pitkään kukkinut Suomenkin kukkapenkeissä. Myöhemmin löydetyt isokukkaiset unikot ovat kuitenkin syrjäyttäneet tämän perinneperennan. Puhtaana lajina se saattaa olla jo hävinnyt puutarhoistamme, sillä yleensä viljellyt lajikkeet ovat eri lajien risteymiä, tarhaidänunikkoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIdänunikot viihtyvät aurinkoisella tai hiukan varjoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevä ja ravinteikas, kalkittu hiekkamaa. Isot, tyviruusukkeena kasvavat lehdet puhkeavat jo varhain keväällä ja kuihtuvat heti kukinnan jälkeen. Siemenkodat ovat koristeelliset ja kestävät pitkälle syksyyn. Ei siedä talvimärkyyttä, eikä pidä jakamisesta. Idänunikko sopii hyvin myös niitylle ruohon sekaan. Myrkyllinen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 40-100 cm. Istutusväli 40 cm. Kukinta kesä-heinä.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 80 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 30-40 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIDÄNUNIKOT viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla läpäisevä ja ravinteikas, mielellään hiekkainen kasvualusta. Ei pidä jakamisesta. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Kasvukorkeus 20 -100 cm. Istutusväli 40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e","published_at":"2019-08-07T13:22:12+03:00","created_at":"2019-08-06T09:28:00+03:00","vendor":"1","type":"Monivuotiset","tags":["idänunikko","kukkapenkki","monivuotinen","perenna","syksyllä istutettavat","syksyn perennat","syysistutettavat","syysperennat","unikko"],"price":1295,"price_min":1295,"price_max":1295,"available":true,"price_varies":false,"compare_at_price":1590,"compare_at_price_min":1590,"compare_at_price_max":1590,"compare_at_price_varies":false,"variants":[{"id":29542915571756,"title":"Default Title","option1":"Default Title","option2":null,"option3":null,"sku":"80-328","requires_shipping":true,"taxable":false,"featured_image":null,"available":true,"name":"3 kpl Idänunikko Orange Glow","public_title":null,"options":["Default Title"],"price":1295,"weight":510,"compare_at_price":1590,"inventory_quantity":977,"inventory_management":"shopify","inventory_policy":"deny","barcode":""}],"images":["\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/06_Tarhaidanunikko_Papaver.jpg?v=1565072946"],"featured_image":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/products\/06_Tarhaidanunikko_Papaver.jpg?v=1565072946","options":["Title"],"content":"\u003cp\u003e(Papaver orientale ’Orange Glow’) Jättisuuret oranssin-valkoiset kukat! Kukinnan jälkeen kauniit siemenkodat koristavat kukkapenkkiäsi pitkään syksylle asti. Kestävä perenna, joka kukkii vuodesta toiseen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIdänunikko Alunperin kivisillä rinteillä ja kuivilla niityillä Kaukasuksella, Pohjois-Iranissa ja Länsi-Turkissa kasvava idänunikko on jo pitkään kukkinut Suomenkin kukkapenkeissä. Myöhemmin löydetyt isokukkaiset unikot ovat kuitenkin syrjäyttäneet tämän perinneperennan. Puhtaana lajina se saattaa olla jo hävinnyt puutarhoistamme, sillä yleensä viljellyt lajikkeet ovat eri lajien risteymiä, tarhaidänunikkoja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIdänunikot viihtyvät aurinkoisella tai hiukan varjoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevä ja ravinteikas, kalkittu hiekkamaa. Isot, tyviruusukkeena kasvavat lehdet puhkeavat jo varhain keväällä ja kuihtuvat heti kukinnan jälkeen. Siemenkodat ovat koristeelliset ja kestävät pitkälle syksyyn. Ei siedä talvimärkyyttä, eikä pidä jakamisesta. Idänunikko sopii hyvin myös niitylle ruohon sekaan. Myrkyllinen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKorkeus 40-100 cm. Istutusväli 40 cm. Kukinta kesä-heinä.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eToimitusaika\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003eVerkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä. Jokaiseen toimituserään tulee lähetyskohtaiset toimituskulut 7,95€\/lähetys (kotiinkuljetus +5,00€)\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cspan\u003eMikäli et voi vastaanottaa toimitusta jollain tietyllä viikolla tai haluat toimituksen jollain tietyllä viikolla, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme p. 05 344 0300 tai puutarha@kodinkukat.fi.\u003c\/span\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eHUOM! Matkapuhelinnumero pakollinen tieto toimitusviestien takia! Pakettien saapumisilmoitus lähetetään ainoastaan tekstiviestinä. Pakettien säilytysaika postissa max. 7 vrk.\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e \u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003eKasvatusohjeet\u003c\/h5\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKukinta-aika: heinä-syyskuu\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvukorkeus: 80 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eIstutusetäisyys: 30-40 cm\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eKasvupaikka: Aurinko-puolivarjo\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eTaimikoko: Juurakko\u003c\/strong\u003e\u003cbr\u003e\u003cstrong\u003eMonivuotinen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIDÄNUNIKOT viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla läpäisevä ja ravinteikas, mielellään hiekkainen kasvualusta. Ei pidä jakamisesta. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Kasvukorkeus 20 -100 cm. Istutusväli 40 cm.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen kasvatus:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eMuista:\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cul\u003e\n\u003cli\u003eistuta oikea perenna oikeaan paikkaan valo-olosuhteet huomioiden\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003ekasvualusta muokataan kasvin vaatimusten mukaiseksi ja riittävän syväksi\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eistuta mielellään kohopenkkiin\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003elannoita kohtuudella ja kunkin kasvilajin vaatimusten mukaisesti, valitse oikea lannoite kasvukauden mukaisesti\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennat jaetaan kun kukinta heikkenee tai kasvustot ränsistyvät\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003eperennoja voi istuttaa myös syksyllä, vältä typpilannoitusta syysistutuksissa\u003c\/li\u003e\n\u003cli\u003esuojaa arat perennat talveksi\u003c\/li\u003e\n\u003c\/ul\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe1_large.jpg?v=1565004465\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe2_large.jpg?v=1565004487\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/Perenna_istutus_vaihe3_large.jpg?v=1565004506\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä ja tiiviitä kasvustoja. Jättiperennoiksi voidaan nimetä erittäin korkeat perennat, joiden kasvukorkeus saattaa nousta pariin metriin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja voidaan käyttää niiden kasvupaikkavaatimusten mukaan monenlaisissa paikoissa; omissa perennapenkeissään, kesäkukkien joukossa ja ruusupenkeissä, puiden ja pensaiden alla, varjoisissa tai kosteissa paikoissa, kivikoissa ja erittäin kuivissa paikoissa. Monia, erityisesti näyttävälehtisiä kasveja, ns. lehtiperennoja, voidaan ja kannattaa kasvattaa myös ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Oikeaan paikkaan istutettuina perennat ovat helppohoitoisia ja kiitollisia kasveja.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eAvojuuriset ja astiataimet\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja myydään joko astiataimina tai avojuurisina taimina. Astiataimet ovat kasvaneet vuoden tai pari omissa astioissaan. Avojuuriset taimet myydään turpeeseen tms. materiaaliin pakattuina ilman ruukkua ja multaa. Avojuuriset taimet toimitetaan lepotilaisina, ja taimissa on juurien lisäksi vain hyvin vähän tai ei ollenkaan uutta kasvua näkyvissä. Taimissa tai pakkausturpeessa oleva mahdollinen home on ns. varastohometta eikä se ole vaarallista. Home voidaan pestä taimista pois ennen niiden istutusta. \u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eAvojuuriset taimet istutetaan mahdollisimman pian. Jos avojuurisia taimia ei voida istuttaa heti, niitä voi säilyttää muutaman päivän ajan viileässä ja pimeässä paikassa, esim. kellarissa tai kylmäkaapissa. Taimia ei saa koskaan jättää pakkaseen eikä niitä pidä poistaa pakkauksestaan ennen istutusta. Jos avojuurisen perennan istutus siirtyy pidemmälle kuin muutamaan päivään, taimet voi istuttaa tilapäisesti ruukkuihin. Taimille on kuitenkin parempi, että ne istutetaan suoraan maahan lopullisille kasvupaikoille ja että ne saavat herätä kasvuun luonnollisessa tahdissaan ulkoilmassa. Avojuurisia taimia on saatavilla aikaisin keväällä ja syksyllä. Avojuuriset taimet sopeutuvat nopeasti istutuspaikoilleen ja kasvavat usein jopa paremmin kuin astiataimet, joilla juurtuminen ja kasvuunlähtö saattaa kestää pidempään.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennapenkin suunnittelu\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennapenkin kasvien valinnan lähtökohtana on oikeanlaisten kasvuolosuhteiden huomioiminen. Aurinkoisen paikan perenna ei pääse oikeuksiinsa varjossa, eikä kosteaa kasvualustaa vaativa kasvi tule selviämään kuivassa ja läpäisevässä maassa. Kasvien istuttaminen oikeille paikoille auttaa perennoja kasvamaan elinvoimaisiksi, vastustuskykyisiksi ja selviämään paremmin talven yli. Usein ratkaisevin tekijä kasvupaikkaa valittaessa on valo-olosuhteet. Kaikkiin muihin kasvin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan yleensä jossain määrin vaikuttaa, mutta valo-olosuhteita voidaan harvoin muuttaa. Kasvualusta voidaan vaihtaa ja ravinteiden tai kalkin määrää lisätä, mutta aurinkoista ja paahtavaa paikkaa on hankala muuttaa varjoisaksi tai toisinpäin.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennat istutetaan mielellään niin, että korkeat lajit taakse tai keskelle, keskikorkeat väliin ja matalat eteen. Näin jokainen kasvi pääsee esille eikä huku korkeampien lajien taakse. Eri lajeja ja värejä yhdistelemällä saadaan kaunis kokonaisuus, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Värejä hehkuvaa perennapenkkiä voi rauhoittaa esim. kaunislehtisillä lehtiperennoilla tai heinillä. Yksivuotisilla kesä- ja kylvökukilla perennapenkkiin saadaan katkeamatonta kukkaloistoa. Perennapenkin ulkonäköä ja värityksiä valittaessa vain oma mielikuvitus asettaa rajat kasvien valinnalle.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cimg src=\"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/1897\/2471\/files\/perennapenkki-syvatty_large.jpg?v=1565004547\" alt=\"\"\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eKasvualustan muokkaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eEnnen perennojen istutusta kasvualusta on puhdistettava huolellisesti rikkaruohoista. Varsinkin monivuotisten juuririkkakasvien kitkeminen perennojen joukosta on hyvin työlästä. Vuosien kuluessa kasvit tuuheutuvat niin paljon, että kitkemisen tarve vähenee. Kasvualusta muokataan riittävältä syvyydeltä, taimen lopullinen kasvukorkeus on suuntaa antava vihje kasvualustan syvyydestä. Matalat ja pienikokoiset kivikko-, maanpeite- ja reunuskasvit istutetaan noin 20 cm syvään kasvualustaan. Keskikokoisten perennojen kasvualustan syvyyden tulisi olla 30-50 cm ja korkeille ja syväjuurisille perennoille varataan kasvualustaa 50-70 cm. Aurinkoisilla paikoilla ja paikoissa, joissa maa kuivuu helposti (esim. rinteet) kasvualusta voi olla paksumpi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eValtaosa perennoista viihtyy tavallisessa läpäisevässä puutarhamaassa. Yleisesti ottaen kasvit sietävät paremmin hetkittäistä kuivuutta kuin jatkuvaa märkyyttä. Siksi perennoille on edullista istuttaa ne joko loivasti viettävään rinteeseen ja kummuksi muotoiltuun penkkiin, jossa talvimärkyys ei pääse vaivaamaan. Ilmava ja syvämultainen kasvualusta on useimpien perennojen mieleen. Kasvualustan läpäisevyyttä voidaan lisätä sekoittamalla multaan hiekkaa, soraa tai perliittiä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvualusta muokataan valituille kasveille sopivaksi. Savimaata parannetaan hiekalla, turpeella ja kompostilla. Kuiville hiekkamaille voidaan lisätä savea, kompostia tai turvetta. Varsinkin savi lisää kuivilla mailla kasvualustan vedenpidätyskykyä. Jos koko kasvualustan muokkaus on liian työlästä, kasveille kaivetaan riittävän suuret istutuskuopat, jotka täytetään oikeanlaisella mullalla. Jos kasvualustaa ei haluta muokata, valitaan kasvit kasvualustan mukaisesti. Hapanta kasvualustaa vaativien kasvien istutuskuoppaan lisätään kalkitsematonta turvetta tai havu-rodomultaa. Kalkkia suosivien lajien kasvualusta kalkitaan ennen istutusta ja kalkkia lisätään penkkiin muutaman vuoden välein. Kunnollisesti perustettu perennapenkki palkitsee hoidon helppoudella tulevina vuosina.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen istutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa astiataimet kastellaan hyvin ja ruukut poistetaan juuripaakun ympäriltä. Jos juuret ovat kietoutuneet tiukasti juuripaakun ympärille, voidaan juuripaakkua varovasti hajottaa ja juuret suoristaa ennen istutusta. Avojuuriset taimet säilytetään mahdollisimman viileässä ja varjoisassa paikassa istutushetkeen saakka. Ennen istutusta avojuurisia taimia kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan. Astiataimet istutetaan entiseen syvyyteen, avojuuriset taimet niin, että koko juuristo jää maanpinnan alapuolella ja kasvupisteen päälle tulee muutama sentti multaa. Jos uutta kasvua on jo näkyvissä, kasvusto jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Istutussyvyydessä tulee huomioida mullan tiivistyminen kastelun jälkeen. Multa juurten ympäriltä tiivistetään ja taimet kastellaan perusteellisesti. Kastelua jatketaan säiden mukaan ja riittävästä kosteudesta huolehditaan vähintään istutusvuoden ajan. Taimia kasteltaessa on parempi kastella kerralla riittävästi, jotta kasvualusta kostuu syvältä ja kasvien juuret hakeutuvat kosteuden perässä syvälle maahan. Pieni määrä vettä kerralla kastelee vain pintamullan eikä juurilla ole syytä hakeutua kosteuden perässä syvemmälle. Istutettuja taimia voidaan tarvittaessa varjostaa varjostuskankailla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTaimien istutusväli vaihtelee muutaman kymmenestä senttimetristä jopa metriin. Pienimmille ja hyvin hidaskasvuisille perennoille istutusväliksi riittää n. 20 cm. Voimakkaasti rönsyilevät lajit istutetaan harvempaan kuin mättäitä ja ruusukkeita muodostavat taimet. Maanpeiteperennoille ja keskikokoisille kasveille istutusväliksi jätetään 30–40 cm ja suurikokoisille perennoille n. 70 cm. Erittäin kookkaita ja reheväkasvuisia perennoita istutetaan neliölle 1-3 kappaletta ja istutusväliksi voidaan jättää jopa 1 m.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eTiheillä istutusväleillä saadaan nopeasti aikaan näyttävä ja peittävä istutus, jossa kasvavien perennojen lehdet tukahduttavat ja estävät rikkakasvien siementen itämistä. Toisaalta tiheään istutetut perennat joudutaan jakamaan nopeammin kuin harvempaan istutetut. Oikeat istutusetäisyydet tarkistetaan lajikohtaisesti. Perennapenkin voi kattaa kuorikatteella, heinällä, oljella tai kompostimullalla.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen syysistutus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksy on hyvää istutusaikaa perennoille. Maassa on runsaasti kosteutta ja taimet juurtuvat hyvin. Perennoja voidaan istuttaa niin kauan kuin maa on sulana. Aroille perennoille suositellaan kevätistutusta, jolloin ne ehtivät juurtua riittävästi kasvukauden aikana selviytyäkseen talvesta. Myös avojuurisille taimille kannattaa varata joitakin viikkoja aikaa ennen maan jäätymistä riittävän juurtumisen varmistamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyllä istutettavien taimien lannoitukseksi riittää kompostilla tai uudella mullalla parannettu kasvualusta tai vähätyppinen syyslannos. Lannoitus voidaan vaihtoehtoisesti jättää kokonaan seuraavaan kevääseen. Runsas typpilannoitus syksyllä heikentää kasvien talvenkestävyyttä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSyksyn runsaat sateet voivat koitua kasvien kohtaloksi juuristoalueen liiallisen märkyyden vuoksi. Talvimärkyyden välttämiseksi taimet istutetaan loivaan rinteeseen tai kummuksi muotoiltuun kohopenkkiin. Syksyllä osa toimitettavista taimista on jo alkanut tuleentua, ja kasveissa voi olla keltaisia ja varisevia lehtiä. Kasvi voi olla myös lepotilassa, jolloin maanpäällinen kasvusto on kokonaan lakastunut ja kasvuvoima on siirtynyt kasvin maanalaisiin osiin. Kasvin siirtyminen talvilepoon ei estä istuttamista. Syksyllä istutetut kasvit ovat keväällä valmiina kasvuun ja ne käyttävät kevätkosteuden hyödykseen. Routa voi nostaa taimia talven aikana, joten multa syksyllä istutettujen taimien ympäriltä tiivistetään keväällä ja tarvittaessa uutta multaa lisätään juurien suojaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eLannoitus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen lannoitustarve vaihtelee suuresti lajikohtaisesti. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että reheväkasvuiset ja runsaskukkaiset, pitkälle jalostetut perennat vaativat enemmän lannoitusta kuin maatiais- ja luonnonperennat. Myös hyvin kuivissa paikoissa viihtyvät ns. kivikkoperennat ovat yleensä vaatimattomia ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Usein varsinkin lehdistöltään harmaat ja sinertävät kasvit menettävät kauniin värinsä ja muuttuvat liiallisen lannoituksen seurauksena vihreiksi. Liika typpilannoitus voi myös rehevöittää kasvustoa kukinnan kustannuksella.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eIstutusvaiheessa perennojen lannoitukseen riittää kasvualustaan sekoitettava uusi puutarha- tai kompostimulta. Liian voimakas lannoitus voi haitata taimien juurtumista. Varsinkin syysistutuksissa liiallista lannoitusta tulee välttää ja lannoitteena voidaan käyttää vähätyppistä syysravinnetta. Liiallinen lannoitus kasvukauden aikana saa helposti aikaan runsasta kasvua ja löyhää solukkoa, mikä voi haitata pahasti kasvien talvenkestävyyttä. Lannoitusta vaativia perennoja lannoitetaan noin kuukausi kukinnan jälkeen, syksyllä kukkivat lajit lannoitetaan keväällä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kevätlannoitukseen voidaan käyttää esim. pintamultaan sekoitettavaa kananlantaa tai muita hidasliukoisia lannoitteita. Lannoiterakeita käytettäessä vältetään rakeiden joutumista kasvien lehdille ja lehtihankoihin. Hidasliukoiset lannoitteet annostellaan aikaisin keväällä jolloin niiden sisältämät ravinteet liukenevat kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Hidasliukoisia lannoitteita käytettäessä muuta lannoitusta ei yleensä tarvita kasvukauden aikana. Kompostimulta on hyvää lannoitetta, hyvin maatuneessa lantakompostissa on erinomaisessa suhteessa monia kasvien tarvitsemia ravintoaineita.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoille voidaan myös antaa kesälannoituksena kasteluveden mukana neste- tai jauhemaisia yleislannoitteita. Kastelulannoitteiden sisältämät ravinteet ovat nopeasti kasvien käytettävissä. Typpipitoinen lannoitus lopetetaan viimeistään elokuun aikana, ja siirrytään vähätyppiseen syysravinteeseen. Syysravinteen sisältämät kalium ja fosfori edistävät silmujen syntymistä varmistaen seuraavan vuoden kukintaa, sekä suojaavat kasvia talvilevon aikana.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen jakaminen\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eKasvuston ränsistyminen ja kukinnan heikkeneminen tiheässä kasvustossa ovat yleensä merkkejä tarpeesta jakaa perennat. Jakaminen kannattaa suorittaa aikaisin keväällä tai syksyllä kasvukauden päätyttyä siten, että keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkijoiden kasvustot keväällä. Keskikesällä kukkivien perennojen kasvustot jaetaan joko aikaisin keväällä tai syksyllä.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennoja jaettaessa kasvustot kannattaa nostaa ylös mahdollisimman suurina paakkuina, jotka jaetaan pienempiin osiin terävällä lapiolla, kirveellä tai käsin. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä sekä juuristoa että versoja. Juurakoita jaettaessa on huomioitava, että jokaiseen uuteen alkuun jää silmuja. Jaetut perennat puhdistetaan mahdollisista rikkaruohoista ja istutetaan uudelleen muokattuun penkkiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003ePerennojen erityisvaatimuksia\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eOsa perennoista vaatii menestyäkseen erityisiä huomioita kasvupaikan tai kasvualustan suhteen. Vaatimuksena voi olla esim. hapan (sinivaleunikot) tai kalkkipitoinen maa (jouluruusut). Joillakin perennoilla liiallinen typpilannoitus saattaa heikentää kukintaa (kärsämöt, päivänliljat). Kasvurauha on tärkeä esim. pioneille, pikkusydämille, syysvuokoille, kuunliljoille ja akileijoille. Osa muuten kestävistä perennoista ei siedä kuivuutta (jaloritarinkannukset, soihtuliljat) ja niitä onkin kasteltava pitkinä poutajaksoina. Jumaltenkukkien lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen, mikä kannattaa huomioida viereisiä kasveja valittaessa. Istutus liian syvään voi hidastaa ja vähentää kukintaa esim. pioneilla ja saksankurjenmiekoilla. Joillakin perennoilla toipuminen jakamisesta ja uudelleenistutuksesta voi kestää jonkin aikaa ja uutta kukintaa voidaan joutua odottamaan pari vuotta esim. pioneilla. Osa kasveista kasvattaa hyvin pitkän juuriston (särkynytsydän), jolloin ne kannattaa istuttaa riittävän etäälle rakennusten perustuksista ja salaojista.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eTalvisuojaus\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eSuuri osa perennoista talvehtii ilman erillistä talvisuojausta. Monet arat perennalajit ja – lajikkeet menestyvät Suomessa, jos niille valitaan suojainen kasvupaikka. Suojaisa kasvupaikka voi olla esim. seinustan vierus, suuren kiven läheisyys, perennaryhmä tai pensaan alusta. Arkojen kasvien talvehtimista edistetään suojaamalla kasvustot talveksi havuilla, kuivilla lehdillä tai talvisuojaturpeella. Lumi on paras suoja talven kylmyyttä ja tuulia vastaan, ja lunta voidaan lapioida arkojen perennojen kasvustojen päälle. Arat perennat on hyvä istuttaa kasvukauden alussa, jolloin ne ehtivät kasvattaa hyvän juuriston kesän aikana ja näin todennäköisemmin selviävät talvesta. Myös istuttaminen kohopenkkiin edistää arkojen kasvien selviämistä talvesta, sillä talvimärkyys ei vaivaa kohopenkkiin istutettuja taimia. Kuva kohopenkistä s. 20.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003ePerennojen kasvustot voidaan jättää syksyllä lakastumaan paikoilleen. Kasvuston ylle lakastuvat lehdet suojaavat talvehtivia kasvupisteitä. Kukkavarsien ja lehtien poistaminen on tarpeellista vain jos kasveissa on ollut kasvukauden aikana härmää, harmaahometta tai muita sienitauteja. Varsinkin onttovartisten kasvien (esim. liljat, ritarinkannukset, nauhukset) varret on syytä jättää paikoilleen, sillä ontoista varsista kasvuston sisään valuva vesi saattaa mädännyttää kasvin talvehtivat osat. Jos varret halutaan välttämättä poistaa, katkaistaan ne riittävältä korkeudelta ja taitetaan sen jälkeen kaksinkerroin. Osa kasveista toisaalta hyötyy kasvuston leikkaamisesta syksyllä, esim. syyssädekukkien varsien leikkaaminen edistää uusien versojen muodostumista ja kasvin talvehtimista. Samoin monivuotisten orvokkien kasvustot leikataan yleensä syksyllä matalaksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003e\u003cstrong\u003eRuukkuistutusten hoito\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eRuukuissa kasvatettavat perennat joko tuodaan talveksi sisätiloihin viileään varastoon tai kellariin, tai sopivan sisätilan puuttuessa suojataan ruukkuineen ulkona. Isot ruukut voidaan kaataa maahan pitkälleen, kääriä pakkasten tultua pakkaspeitteeseen ja peitellä vielä lumella mahdollisimman hyvän suojan saamiseksi.\u003c\/p\u003e\n\u003cp\u003eParvekkeille jäävät monivuotisten kasvien ruukut on suojattava hyvin styroksilla, pakkaspeitteellä tms. Ulkona ruukussa talvehtivan kasvin juuristo kohtaa kylmän pakkasilman joka suunnasta, toisin kuin kasvin, joka talvehtii maassa ja johon kylmyys pääsee vain ylhäältä käsin.\u003c\/p\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003ch5\u003e\u003c\/h5\u003e\n\u003col\u003e\u003c\/ol\u003e"}

3 kpl Idänunikko Orange Glow

12.95 € ~~15.90 €~~

(Papaver orientale ’Orange Glow’) Jättisuuret oranssin-valkoiset kukat! Kukinnan jälkeen kauniit siemenkodat koristavat kukkapenkkiäsi pitkään syksylle asti. Kestävä perenna, joka kukkii vuodesta toiseen. Idänunikko Alunperin kivisillä rinteillä ja kuivilla niityillä Kaukasuksella, Pohjois-Iranissa ja Länsi-Turkissa kasvava idänunikko on jo pitkään kukkinut Suomenkin kukkapenkeissä. Myöhemmin löydetyt isokukkaiset unikot ovat kuitenkin syrjäyttäneet tämän perinneperennan. Puhtaana lajina se saattaa olla jo hävinnyt puutarhoistamme, sillä yleensä viljellyt lajikkeet ovat eri lajien risteymiä, tarhaidänunikkoja. Idänunikot viihtyvät aurinkoisella tai hiukan varjoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevä ja ravinteikas, kalkittu hiekkamaa. Isot, tyviruusukkeena kasvavat lehdet puhkeavat jo varhain keväällä ja kuihtuvat heti kukinnan jälkeen. Siemenkodat ovat koristeelliset ja kestävät pitkälle syksyyn. Ei siedä talvimärkyyttä, eikä pidä jakamisesta. Idänunikko sopii hyvin myös niitylle ruohon sekaan. Myrkyllinen. Korkeus 40-100 cm. Istutusväli 40 cm. Kukinta kesä-heinä. Toimitusaika Verkkokaupan tuotteet toimitetaan kahdessa toimituserässä kasvukauden ja kasvien kehityksen kannalta parhaaseen aikaan. Syysistutettavien toimitukset aloitetaan syyskuussa. Joulukukkien toimitukset aloitetaan loka-marraskuulla. Tarvikkeita voidaan toimittaa molemmissa toimituserissä....

Puutarhuri suosittelee

YHTEYSTIEDOT

Linkit

Puutarhuri suosittelee

YHTEYSTIEDOT

Tilaa Puutarhurin Perjantaiposti

Linkit